Vkot 9-12/2017: Purkamista ilman sen suurempaa suunnittelua

1.4.201728.10.2017 / kaisukkene / 4 kommenttia

Ja taas ollaan lähempänä kevättä ja kesää! Toivottavasti kevät olisi vähäloskainen. Varmaan ihan turha toivo…

Viikko 9. Purkamista, purkamista, purkamista. Siihen se aika suurimmalta osin miehellä menee. Alla kuvasaldoa viikonlopulta:

Tuo alhaalla keskellä oleva kuva kuvastaa tosi hienoa kengitystä (hirren korvaaminen kivijalan yläpuolelta): lautapaikka hirressä, joka kiinnitetty LAASTILLA. Todella ammattimaista… Maapohjasta löytyi tavaraa seuraavassa järjestyksessä alimmasta ylimpään: maapohja, styroksi, muovi, vanhat eristeet, rossilaudat, uudet villat. Taas, erittäin ammattimaista. Maapohjaa pitää kaivaa sellaiset 10-15 cm pois, koska viiden sentin hiekkakerroksen alta löytyivät vanhat oljet. Ja, koska kaikki orgaaninen aines tulee maapohjasta poistaa, joutuu mies huhkimaan vielä vähän ekstraa…

Todella kiva, että tämä ammattimainen remontoija on jättänyt puumerkkinsä yhteen lautaan. Itse en ehkä mainostaisi näin mainiota työnjälkeä. Mutta meitä on moneen junaan 🙂

Lauantaina mies myös teki reikähommia, tällä kertaa tulevan sivuoven paikkaan:

Sunnuntaina tehtiin pihan siivousta ja tulevan khh:en purkua/vaurioiden korjausta. Sain pojan nukutettua ulos, joten minäkin pääsin vähän puuhailemaan (=siivoilemaan). Saatiin apuun naapurissa asuva kaverimme, joka rempannut jo yhden vanhan talon naapuripitäjässä.

Vaurioita löytyi vanhan vesiputken kondensaation jäljiltä. Onneksi miehet saivat pähkittyä miten korjata vauriot ja miten tukea lattiarakennetta. Kuvasaldoa päivältä:

Mä olin jotenkin siinä uskossa, että kaikki puutavara oli jo ulkona. Liian aikaisin tuulettelin, kuten kuvasta näkyy 😀

Maapohjaa tyhjätessään tuli miehelle selväksi, että savotta oli melkoinen. Päätös imuauton paikalle kutsumisesta tehtiin nopeasti. Ei pysty, ei kykene.

Viikko 10: Paljoa ei tapahtunut rempassa. Viikonloppuna tehtiin lumitöitä sekä mies siirsi neljä mottia polttopuita kuivumaan halkovarastoon. Remppapuolella odotellaan imuautoa, joka tulee viikon 12 maanantaina.

Viikko 11: Ei vieläkään rempassa suurta edistystä.

Viikko 12: Imuauto tuli, eristeet lähti. Uusia, välipohjan eristeitä, haettiin lähisahalta. Pusseja tuli 40 kpl eli n 12 kuutiota. Mies raahasi ne yläkertaan ja osan levittikin jo. Osa jäi pussimuotoiseen säilytykseen.

Mies myös vähän suurensi oviaukkoa ja asensi karmit paikoilleen. Vähän vielä on tuuletusrakoja havaittavissa. Onneksi on vaneria. Raot ihan tarkoituksellisia, on vähän kosteaa maapohjassa niin saadaan kuivatettua sitä. Vähän oli karapuu saanut osumaa ajansaatossa 😀

Viikonloppuna mies ohjasi tarmonsa piikkaamiseen sekä khh:en tuentojen tekoon. Sai myös työkalut ojennukseen 🙂

Lauantaina minä siivosin sivupihaa, ei ole enää (niin) siivottoman näköinen. Pinoilin puita erinäköisiin ja -kokoisiin pinoihin ja riskat saatiin lavalle. Kävin Motonetissa hakemassa kaasupolttimen, jolla saatiin poltettua puulieden kannesta siihen laitettu tökötti pois. Poltto suoritettiin ulkona. Hienosti lähti eikä sen alla ollut ruoste pahannäköinen.

Sunnuntaina käytiin Somerolla hakemassa vanhoja keittiökaappeja kodinhoitohuoneeseen. Sieltä kotiuduttuamme jatkoin sivupihan siivoilua, tällä kertaa hiekkakentällä. Sinne oltiin roudattu rakennuspuuta takapihalta ja se näytti aikasmoisen kaamialta nyt kun lumet olivat lähteneet. Tehtiin kasoja, jotka voidaan sitten joko polttaa paikoillaan taikka hallitummin öljytynnyrissä.

No siinä kaikki taas tältä viikolta, palataan taas parin viikon päästä (tai aiemmin tai myöhemmin, ken tietää…).

Viikon kissakuvassa koko poppoo miinus Väkä. Harvinainen yhteiskuva näistä.

Vko 16/2015: viimeisiä kattoja viedään

27.4.201529.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Tänä viikonloppuna se tehtiin: betonieteisen ja porrashuoneen katot ovat valmiit (tai no, niin valmiit kuin voivat olla ennen ikkunoiden poisottamista)! Eristeet ovat tontilla odottelemassa päiviä parempia, kattopaneelit suurimmaksi osaksi poistettu. Nyt on hyvä fiilis!

Lauantaina kohteena oli olkkarin lattia mulla ja miehellä betonieteinen. Minä siis revin vaneria olkkarin lattiasta kun mies hakkasi seiniä palasiksi. Lopputuotokset ovat alla.

Olkkarin lattia oli hetken jopa puhdas…

Sunnuntaina tehtiin sellainen plääni, että mä lähdin käymään Biltemassa ja kaupassa, mies jäi repimään kamoja katosta ja seinistä. Kolme tuntia mulla kesti ja siinä ajassa oli mies saanut jo melkeinpä kaiken tehtyä. Jei!

Eristeiden repiminen on sotkuista puuhaa, olisi ehkä kannattanut laittaa jotkut muovit tälläkin kertaa oviaukkoihin. Nyt on koko remppapuoli kuorrutettu ruskealla pölyllä. Noh, hyvähän se on jälkikäteen mietiskellä.

Nyt alkaisi olemaan paikat niin valmiita, että ootellaan enää keväisiä kelejä, jotta ikkunoita voisi alkaa ottamaan irti. Sitten alkaakin taas jännät ajat: päätettiin ottaa imuauto imuroimaan alapohjan olkieristeet ja dumppaamaan ne pihalle. Sen jälkeen muokataan maapinta (-> siivotaan rakennusjätteet ja tehdään uudet tuennat niskoille) sekä tehdään rossilaudoitus ja paperointi. Sitten vaan sama auto pihaan ja selluvillat alapohjaan. Sähkö- yms. vedot (viemäri- ja käyttövesiputket kai päätettiin meneväksi rossipohjassa eli eristetilan alla) valmiiksi ja avot, laudat takaisin. Eikö kuulostakin helpolta?

Okei, siinä välissä pitäisi taloa myös hieman kengittää. Vielä ei tiedetä miten paljon alimpia hirsiä tulee vaihtaa, mutta on niitä varmaan ainakin pari. Kengittämisellä tarkoitetaan siis talon alimman hirsivarvin vaihtamista. Tämä on yleensä jossain vaiheessa edessä jokaisessa vanhassa hirsitalossa. Itse kengitys tapahtuu siten, että talo tunkataan ylös, vanha hirsi poistetaan ja uusi laitetaan tilalle. Helpommin ehkä sanottu kuin tehty… Hirret ollaan jo hankittu, ostetaan pois Säkylän hirsitalosta ylijääneet kappaleet. Lisäksi meillä pitää vaihtaa ainakin yksi välipohjan niska sekä osa sitä seinää, jossa Simppa asustelee.

Lyhyestä virsi kaunis. Pieneltä tämä viikonlopun homma tuntuu kun kirjoittelee sen paperille (virtuaaliselle sellaiselle), mutta sunnuntaina nukkumaanmennessä tuntui siltä, että saatiin taas ihan älyttömästi aikaan.

Ensiviikkoon öttelöt, eagle has left the building.

31.1.-1.2.2015, 11. ReVkl aka Pistetään pistetään eristettä pussiin….

2.2.201521.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Vihdoin ja viimein pääsimme kunnolla yläkerran kattoikkunahuoneen eristeidenpoiston kimppuun. Vesiputkimies oli käynyt viikolla katkomassa yläkerrasta vedet, joten suihkuhuoneenkin olisi voinut periaatteessa purkaa, mutta ei me sinne asti päästy kahdessa päivässä.

Ensin tehtiin pulkka/lavetti, jonka päällä pystyttiin työskentelemään jo puretun osan päällä.

Tämän jälkeen alettiin hommiin. Ja se oli raskasta. Ja se oli pölyistä. Ja se oli uuvuttavaa. Lauantaina tehtiin hommia yhdessä samaan aikaan, puruhiekkaolkikassit/ämpärit (kuva alla) vietiin kahteenpekkaan ulos tyhjennettäväksi.Kuvassa näkyy vain olkea, mutta kaikista hittumaisin oli se hiekkapurumassa, joka painoi ihan tuhottomasti. Ja kun niitä rappusiakin on vain se noin 20 ylösalas niin tulee jaloille tulee ihan hyvää reeniä…

Maskeina meillä oli uuden uutukaiset Scottin Promaskit, jotka olivat kyllä hyvät, suosittelen lämpimästi. Itselleni työasento oli tosi vaikea (polvillaan ja alespäin kaivaminen), joten en kauheasti nauttinut työnteosta. Ja kun maskikin antoi hengitykselle pienen vastuksen, aiheutui siitä pientä paniikin tunnetta. Nooh, viiden tunnin rehkimisen jälkeen lopputulos näytti seuraavanlaiselta:

Ei näytä suurelta alalta näin kuvasta katottuna, mutta tavaraa oli pihalle kertynyt jo aika keko. Onneksi yön satoi lunta, joka sitoi aineksen maahan. Eipähän naapurit saa hepuleita irtoaineksesta.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään, juotiin kahvet, luettiin hesarit ja syötiin kroisantit. Nam. Kyllä tällä taas jaksaa.

Taktiikkaa vaihdettiin siten, että Mies teki kaivamistyön ja mä dumppaamisen ulkona odottaviin jätesäkkeihin. Tämä oli suht paljon nopeampi tapa eikä ärräpäitäkään tullut niin paljoa, kun mun ei tarttenut kaivaa. Mies sai tekniikankin hiottua huippuunsa ja noin neljän tunnin jälkeen oltiin lopputuloksessa tämä:

Eteenpäin ei voitu enää purkaa, koska suihkuhuone oli vielä purkamatta. Säkkejä pihalla oli 11, jokaiseen säkkiin mahtui noin 8 ampärillistä eristettä, joka siis tarkoittaa että minä näppäränä tyttönä kapusin alas täysien ampäreiden kanssa noin 44 kertaa, 880 rappusta. Tyhjien ämpäreiden kanssa ylös saman verran.

Teimme vinolaudoitukseen aukon, jotta pääsimme kurkkaamaan suljetulle sivuvintille. Yllätys oli (tai ei ehkä olisi pitänyt olla) suuri, kun silmiimme osui seuraava näky:

Tallinpuoleisen huoneen sivuvintti oli siis täynnä lasivillaa (suplais!) sekä lasivillapaalien muovijätettä (miksi??).

Mutta tästä kuvasta huomasin myös tavan miten päästä suljetulle vinttiosuudelle. Nähtävästi vintti on leveämpi tallin puolella, joten näiden kahden tilan yhtymäkohdassa on pakko olla jonkinlainen sisäänmenomahdollisuus. Ja sellainenhan löytyi!