Vko 12/2016: edellisviikon toisintoa, pienillä matkoilla ja mausteilla höystettynä

28.3.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Pääsiäinen lusittu, tai siis ajettu, suslaamunat syöty, sukuloitu ja noin. Ja rempattu silleen kivasti pikkasen.

Mullahan oli reissuleskiviikko torstaihin asti eli hommailin yksinään sen mitä kerkesin.

Maanantai-iltana maalasin olohuoneen paneeleita maitomaalilla. Nyt ne ovat yhteen kertaan maalattu. Vielä toinen kerros jäljellä. Voi olla, että se tehdään liimamaalilla, pitää kattoa. Maalaussavottamme näyttää tällaiselta:

Kun tuolta takaisin sohvalle pääsin, päätin palkita itseni kaapilla. MAAILMAN KAUNEIMMALLA KAAPILLA. Niin, taisin mainita, että miesihminen oli poissa kotoolta? Silloin ei kukaan ole myöskään kieltämässä 😀

Noh, ny se on meidän ja varmaan pitäisi hakea Turusta jossain vaiheessa 😀 Uskalsin kertoa miehelle pienen harkinnan jälkeen… Kyllä se mulle vielä puhuu 😉

Tiistaina oli välipäivä, koska kävin treffaamassa kaveria perheineen. Oli ihana ilta!

Keskiviikkona alkoi loma! Aamulla tein liisteriä liimamaalia varten. Tällaista litkua se on keittovaiheessa:

Olin toissapäivänä laittanut 2,5 kg liitua likoamaan. Sitten piti vain odottaa, että liisteri jäähtyy, sekoittaa se liituun ja alkaa telaamaan kattoa. Ei oo vaikeata ei. Mutta, koska sohva houkutteli liikaa, en ehtinyt maalausurakkaa aloittaa, kun pitikin jo lähteä isolle kirkolle tapaamaan kaveria sekä käymään mummin luona. Kotona olin vasta seiskan aikoihin, silloin ei enää jaksanut alkaa maalaushommiin.

Torstaina oli sitten sutimisen aika. Sehän meni ihan hyvin. Nyt on katto valmis. Kuivumisen jälkeen katottiin vielä sellaiset kohdat, jotka olivat kuplineet ja paikkamaalattiin ne. Yksi homma taas valmis, aivan ihanaa! Tummemmat läntit kuvisssa ovat märkää maalia.

Koska maalia jäi vielä jäljelle, maalasin samaan syssyyn vierasvessan katonkin. Nyt pitää antaa sen taas kuivua vuorostaan ja sitten maalata toinen kiekka. Sitten on sekin valmis. Tuuttuut!

Vähän rujon näköinenhän se on, kun maali ei ole kuivunut, mutta kyllä se siitä. Ajan kanssa. Toinen kerros pitää laittaa ensi viikolla.

Kävin illemmalla hakemassa Karkkilasta tämän täydellisen työkalukaapin, joka sisälsi myös kaikki työkalut. On saman valmistajan, Salon Koulukalusto, tekemä kuin aiemmin ostamani iso kaappi.

Perjantaina koitti reissun aika. Eli pitkään odotettu Vaasa-turnee. Hotelli oli ihana ja tilava, keskellä kaupunkia. Sänky oli iso ja pehmeä, rentouttavaa oli taas nukkua yksi yö ilman kissoja 😀

Lauantaina lähdettiin kotia kohti mukana 45 kappaletta ikkunoita sekä pesukaappi. Onneksi on iso auto, on aika täynnä.

Kotimatka tuntui kestävän ikuisuuden, mutta näinpä ihan uusia paikkoja ja hienoja vanhoja taloja!

Perjantaina olin bongannu tori.fi:stä iiiiihanan vanhan vaatekaapin iiiiiihan sairaan halvalla ja joka sijaitsi iiiiihan meidän vieressä. Laitoin myyjälle viestiä, jolta tuli vastaus, että on menossa muualle. Olin surun murtama 😦 MUTTA lauantaina tulikin viesti, että edellinen ostaja oli perunut ja kaappi on mun. JEEEEE! Käytiin sunnuntaina hakemassa se. On se vaan ihana ❤

Sunnuntai-aamuna, ennen kaapin hakua, siivoiltiin hieman eteistä, jotta lisää kamaa mahtuu sisään 😀 Se kun on vähän täynnä, kuten kuvasta näkyy…

Ja ylläolevassa kuvassa näkyy myös se meidän vierasvessaan tuleva allaspöytä, jota ihan Vaasasta asti haettiin. Alla kaappi on vähän paremmin esillä. Se on aika ihQ ❤

Kaapin haun jälkeen mies siirsi rakennustelineet keittiöstä ruokailusaliin. Sitten olikin jo aika siirtyä isolle kirkolle eli pääsiäisaterialle porukoille. Samalla vietiin yhdelle purkutavarakirppiksen tyypille meidän loput palovillat. Hyvin mahtui meidän pieneen imurin kaltaiseen autoon 😀

Maanantaina tehtiin sitten vähän isompi siivoaminen eteisessä. Ovet siirrettiin porrashuoneeseen, tekniseen tilaan taas meni erinäisiä teknisiä härväkkeitä. Ylös kannettiin mm. ikkunat (koska mies lähtee taas tiistaina matkoillensa) sekä miljoona huokolevyä. Tässä kuvakavalkaadi näiden siirtomatkasta yläkertaan ja omille paikoilleen. Voisin sanoa, että oli ihan hyvää liikuntaa.

Ja sitten oli vielä kaapin raijaaminen kuorkista omalle paikalleen eteiseen. Se on kyllä aikas ihana, vieläkin! Hitsin painavakin.

Ja tapetoitiinhan keittiö (melkein)!! Hitsin vitsi, on tätä odotettukin! Vielä jäi tehtävää, mutta kyllä se siitä, hitaasti ja varmasti. Ja niin kyllä, meillä on vino katto 😀

Ensi viikolla mulla onkin sitten paljon tehtävää:

Irroittaa ruokailuhuoneen katosta naulat
Maalata olohuoneen kattopaneelit taas ja kerran
Paikkamaalata keittiön katto
Maalata vierasvessan katto toisen kerran
Tapetoida keittiö loppuun (jos uskallan)
Siivota keittiö
Hioa puuhellan savupelti

Mitäs luulette, miten pitkälle listassa pääsen? Tokaan? 😀 Nooh, mä tykkään listoista enkä enää ole niin murheen murtama, jos listalle jääkin tekemättömiä töitä. Olen siis kehittynyt henkisesti. Vähänkö siistiä. Alla kuva tuosta meidän ruokailuhuoneen katosta, ihan pari naulaa siellä on. Kivat sille. Mutta se on aika relaksoivaa irroitella niitä 🙂

Viikon kissakuvana Peppi ja Tirppa, anopin vuodevaatteissa nukkumassa. Kuten tavallista.

Aurinkoista viikkoa kaikille, the kevät is COMING (ehkä)!!

Vko 11/2016: Kattohommat jatkuvat aina vaan

22.3.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Päivät senkun pitenevät. Oli aivan ihanaa tässä päivänä muutamana mennä käymään kaupassa puoli seitsemän aikoihin illalla, kun oli vieläkin valoisaa! Mii laiks a lot!

Mutta niin, tämän viikon pariin. This week i (man) have been mostly eating (painting) ceiling. Jos joku ei ymmärrä Fastshow-viittausta, niin pahoittelut. Kantsii kattoa juutubesta. Aivan loistava sarja noin niinkusta ihan kokonaisuudessaan.

Suurimman osan työstä on tehnyt taas miehenpuoli, koska mä olen tehnyt huushollin kokkaukset. Pelkään myös mennä meidän telineille, se vähän vähentää maalausintoa…

Maanantaina tehtiin hiukan korjaavia töitä katolle. Ei mitn suurta, mutta meni siinä oma aikansa. Luulen, etten edes kerro syytä, koska se on liian noloa 😀

Tiistaina tultiin niin myöhään taas kotiin, ettei ehditty tekemään mitään.

Keskiviikko oli eka maalauspäivä. Tehtiin loppuun panelointi, muurin kohta kun jäi sunnuntaina tekemättä. Ennen sitä tehtiin kuusi litraa maitomaalia. Aikas vänkää puuhaa sekoittaa maalia sementinsekoitushärvelillä. Ja maali näytti ihan pirtelöltä. Mutta koepalaa kun kattoo, niin voi sanoa, että toimii kyllä!

Tuo oikeimman puoleinen kuva on otettu seuraavana päivänä tuosta keskimmäisestä kuvasta. Näkyy siis miten vaalea sävy on kuivuttuaan. Aika mattapintainen. Toka ja kolmas maalikerta sävytetään siniseen taittuvaksi. Tai näin ainakin yritän tehdä 😀

Maalausta tehtiin ke-pe. Ei ollut mikään unelmaurakka. Mieshän sitä maalasi, mutta näin hän mulle virkkoi. Oli heittämässä maalitonkkaa jo ulos ikkunasta oja hakemassa pinotexiä kaupasta. Voitte kuvitella millaista on maalata kattopintaa veden ja hiekan sekoituksella 😀 Nooh, ei siitä ihan priima tullut… Kollaasi ekan päivän tilanteesta sekä lopputulemasta.

Lauantaina mä lähdin taas Uuteenkaupunkiin ikkunoita hoitamaan. Mies jäi maalaushommiin, innokkaana kuin mikä…

Mulla oli hjuva päivä, totta tosissaan. Ikkunaa saatiin etiäppäin, laitoin lasituslankaa ja kittiä ja sen sellaista. Näpräämistä, ihanuutta! Miehellä ei sitten ollutkaan niin hyvä, koska maalaaminen oli toooodella haastavaa. Teki siis korjausmaalausta, joka ei oikein toimi tuolla maalilla.

Noh, kysyin neuvoa ikkunakorjauskurssin vetäjältä ja hän suositteli liimamaalia, joka koostuu liisteristä sekä liidusta. Siinä siis on sidosaine, toisin kuin tuossa maitomaalissa. Ei valu pensselistä kättä pitkin kainaloon ja jota voi myös telalla maalata. Olisi luksusta!

Liitu laitettiin veteen tekeytymään yöksi lauantaina. Sunnuntaina tehtiin liisteri. Liituvesi (vesi joka ei ollut imeytynyt liituun) otettiin talteen ja betonivispilällä yhdistettiin liitu sekä liisteri. Tuli oikein notkeaa mäskiä, jota sitten alettiin pistämään kattoon. Hommaa vaikeutti suhteellisen paljon alla oleva maitomaali, jonka myöten liitua oli joissa kohdin tosi paksulti. Helmipontin helmen vieressä on pieni rako, joka oli aikas pitkälle liitua täynnä. Työnjako meni niin, että mä yritin tunkea maalia saumoihin ja mies veti telalla suoria osuuksia. Kolme tuntia meni, saatiin noin 98 % valmiiksi ja sitten loppui maali. Kuten myös kunto. Ekassa kuvassa näkyy paikat, joissa maali ei ole vielä ehtinyt kuivua. Tokassa kuvassa katto maanantai-aamuna. Ohan se nyt miljoonasti parempi!

Mutta ei tälläkään maalilla maalaaminen ihan sotkutonta puuhaa ole 😀

Sunnuntaina käytiin myös sahalla hakemassa katto- ja jalkalistat. Ovat ihan älyhienoja. Tai mitä siitä nyt näki muovien läpi. Ja painavia 😀 Tilattiin samalla keittiöön tulevat paneelit sitä puolipaneelia varten. Ei tule helmiponttia seinään, nej nej, vaan sinne tulee eri levyisiä STS-kuusipaneeleita (vasemman kuvan vasen reuna). Käytettävät oot ovat 95&120&140 mm, joita laitetaan sekaisin. Paneelien ponttiväli on 3,5 mm, joka on perinteinen välikoko vanhoissa taloissa. Ja päälle tulee oikean kuvan vasemman puoleinen päätylista.

Ikkunaseinälle tehdään laudasta koolinki, jotta saadaan jääkaapin sähköt saadaan kuljetettua paneelin alla oikealle kohdalle paneelin yläpuolelle. Seinästä tulee siis vähän paksumpi, mutta se on ihan jees, koska päätylistan päälle voi silloin laittaa vaikka tauluja taikka keittokirjoja nojaamaan seinää vasten. Idyllistä ❤ Ja niin, puolipaneelin korkeus on sellainen 150 cm, joten ei ihan heti saada paperitapettia hajalle. Liian kallista paperia on se.

Ja pestiinhän me muurikin vielä, kauheasti ehdittiin puuhailla! Oikean puolimmaisesta kuvasta saa ehkä käsityksen sen likaisuudesta… Nyt ehkä maalikin pysyisi siinä. Pitää vaan löytää sellainen, joka kestäisi pyyhkimistä.

Nonniin, se viikko oli sitten siinä. Ensi viikolla on luvassa reissuleskeilyä (ma-to), jonka aikana pitäisi saada olohuoneen kattopaneelit maalattua (lattialla) pariin kertaan sekä keittiön katto maalattua loppuun. Ke ja to on lomaa, joten voisi kuvitella ainakin jotakin saavani aikaan. Jos nyt en ihan laiskaksi ryhdy. Joka on kuitenkin ihan mahdollisuus, koska ei ole orjapiiskuria käskemässä töihin 😀 Perjantaina lähdetään Vaasaan hakemaan loppuja ikkunoita. Samalla reissulla toivottavasti mahtuu kyytiin myös vierasvessan tuleva allaskaappi (vanha pesukaappi Lundgårdilta). Halpa kuin mikä, joten paree mahtua. Vaikkei paikkaa olekaan mihin sen säilöisi… Sen ajan murhe se sitten.

Loppuun kissatus maximus. Pääosassa taas kerran Tirppa, joka meni piiloon anopin vuodevaatepussiin. Ei kerrota anopille.

Hyvää viikkoa ja Pääsiäistä kaikille! Älkäätten ahmiko liikaa suklaamunia, niistä voi tulla paha olo!

Vko 10/2016: Kattoo ja pinkkarii

21.3.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja niin se on taas viikko mennyt. Samat aloitussanat aina. Mutta eipä sitä muutakaan ole sanottavaa. Aurinkoa näkyy enemmän ja enemmän, vaikka onhan tällekin viikolle osunut perinteisiä loskakakkasäitäkin. Ei kivaa sellainen.

Maanantaina oltiin todella ahkeria ja laitettiin pinkkareita ruokailuhuoneen seinään. Ihan vaan siksi, että oltiin tehty se liisteri valmiiksi. Muuten ei varmaan oltaisi jaksettu. Oli siis ihan hyvä plääni tehdä se sunnuntaina. Ja kaksi vuotaa saatiin ruokailuhuoneen seinään. Nyt meni ihan hyvin, laitettiin miljoona kiloa liisteriä sekä seinään että vuotaan. Näyttävät pysyvän. Jei!

On kyllä ihan älyttömän kovaa kamaa tuo pinkkari. Kuivuttuaan ihan sellaista kovaa pahvia. Hyvä alusta maalille siis.

Tiistaina piti pitää chillailu (rento suom. Huom.) päivä, jolloin siivottaisiin, tiskattaisiin ja tehtäisiin ruokaa. Ja katottaisiin ehkä myös telkkaa. Ihan siis peruslötköilyä. Mutta, koska tultiin niin myöhään kotiin, ei aikaa riittänyt kuin kahteen vikaan eli ruoan tekoon ja telkan kattomiseen. Hitsin vitsi.

Keskiviikkona sitten oli se siivouspäivä. Tänään oli suunnitelmissa paperoida keittiön kattoa. Mutta niin ne suunnitelmat elää.

Torstaina oltiin sitten taas pitkään töissä eikä ehditty tekemään mitään. Paitsi se ruoka. Makaronilaatikkoa. Nomnom.

Perjantaina päästiin lähtemään vähän aikasemmin kotio töistä. Paperoitiin sitten se keittiön katto. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tyhjättiin myös kuorkki lauantaista listojenhakureissua varten.

Sain tässä päivänä muutamana kuningasidean keittiötä koskien: puolipaneeli. Ei tarttisi silloin pinkkareita miettiä. Kysytään sahanpitäjältä millaisissa hinnoissa ne menevät. Koska helmiponttipaneelia on vähän siellä sun täällä, joten olisi kiva jos keittiössä olisi jotain muuta paneelia kuin sitä. Tällaisia paneeleja on maailmalla käytetty (netistä lainattuja kuvia):

Ja, koska puolipaneeli, voidaan laittaa nyt keittiöön tapettiakin, jibii! Ensinnäkin tapettimenekki ei ole ihan kaamia kun vain puolet seinästä pitää tapetoida (papritapetit maksavat ihan vatusti) ja toiseksi valkoisen puolipaneelin rinnalle olisi kiva saada joku kuvio, koska muuten on aika laimean näköinen seinä. Joten surffailin hiukkasen interswebissä ja tadaa, päädyimme yhteistuumin tähän vanhan ajan klassikkoon. Olen aina halunnut laittaa tätä jonnekin, nyt se paikka valikoitui keittiöksi.

Ohasse nyt ihan älyttömän hieno, vai mitä??

Sitten lauantaihin. Aamulla tehtiin liisteriä kymmenisen litraa. Keittelyiden jälkeen lähdettiin kylille. Käväistiin ärrällä hakemassa liitujauhepussi (25 kg maitomaalia varten) ja 6 litraa rasvatonta maitoa. Lisäksi kyytiin otettiin kattoon tulevat koolinkilaudat. Kaupunkihumputtelun jälkeen laitettiin koolingit kattoon.

Sen jälkeen jatkettiin ruokailuhuoneen pinkkareiden kanssa, jota seurasi koolinkien laitto kattoon. Koska huomenna alkaisi paneeleiden kattoonlaitto, otettiin niitäkin sisään kuivumaan. Katkottiin valmiiksi. Vii

Katot maalataan maitomaalilla. Maitomaali on aikas hauska keksintö, joka rantautunut Suomeen jo 1800-luvulla Ranskasta. Sitä pystyi tekemään kotona, joten saavutti laajan suosion kansalaisten keskuudessa. Halpaa on ku mikä. Viisi litraa maitoa, nelisen euroa ja liitu noin viitisen euroa. Viiden litran satsi maksaa siis alle kympin. Jos verrataan perinnemaaliin, jossa hinta on 30 euroa per 0,9 litraa. Että vähän on halvempaa 😀 Maalinteko-ohje saatiin facen talonhalaaja-ryhmästä:

”Astiaan laitetaan vaikka puoli litraa rasvatonta maitoa.
Sekaan liitua niin paljon et tulee löysää tahnaa. Et siveltimes pysyy.
Voit antaa sakeutua yönyli ja tarvittaes lisätä maitoa. Sävyttää voi veteen liotetuilla pigmenteillä.
Sit vain sutikoimaan.”

Mutta, koska tajuttiin vähän liian myöhään, että pitää tekeytyä yön yli, ei tehdäkään esimaalausta ennen kattoon laittoa. Olkapäät kiittävät, kun maalaillaan katto paikoillaan pariin kertaan. Siinä vaiheessa alkaa jo innoissaaan odottelemaan lattian maalausta 😀

Siinässe ny on, meitin uusi hieno katto, joka kätkee sisälleen reikäisen yllätyksen (vanhan katon siis, toim.huom.). Pienellä vaivalla saa ison muutoksen aikaan. Pari unetonta yötä on vietetty miettien miten katosta saa minkään näköisen. Kiitos tästä kuuluu puusepällemme!

Vko 09/2016: Starring: pinkkari. Supporting role: ikkuna.

6.3.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Hyvää tätä viikkoa taas kaikille! Toivottavasti se on mennyt kaikilla mainiosti. Kesä on, taas, viikon lähempänä. Siinäpä vasta rohkaiseva ajatus, totta tosissaan! Alkaa pikku hiljaa kunnolla pännimään nuo aamukuurat auton lasissa.

Mutta niin, asiaan. Tällä viikolla pääosissa ovat seinät pinkopahvien muodossa, sivuosassa ikkunat.

Tiistaina oli mies kotona ja sai hyvän tatsin pinkkareiden laittoon. Ekasta kokeilusta viisastuneena ei pihistellyt liisterissä. Ja nehän onnistuivat hyvin! Okei, kantapään kautta tälläkin kertaa 😀

Lauantaina alettiin Vaasasta ostettuja ikkunoita kunnostamaan ihan kurssin muodossa. Kurssi järjestetään Uudessakaupungissa joka toinen lauantai, yhteensä olisikohan ollut viisi tai kuusi kertaa. Saadaan siis yksi kokonainen ikkuna (kuusi puitetta yhteensä) kunnostettua kurssin aikana. Alla ekan päivän kuvasatoa. Lähtötilanne ja lopputilanne. Otettiin siis kitit, lasituslangat ja lasi ekaksi pois. Sitten alkoi kivoin osuus eli maalien poisto. Sain melkein kaikki pois, mutta vielä tuo tippanokka sekä sisäpuolen profiili jäi jäljelle. Niihin tarttee vähän järeämpiä aseita.

Kun kotiuduin kaukomailta, löysin talostamme erityisen kyrsiintyneen pinkopahvittajan. Mutta, kun sunnuntaina mentiin remppapuolelle, näyttivät seinät erittäin hyville! Hei, maalausta maille valmista pintaa vihdoinkin! Tuuttuut! Että nyt pitäisi vaan päättää se seinien väri… Se vasta vaikeaa onkin!

Mutta kyllä me sunnuntaina tehtiin muutakin kuin vain otettiin kuvia. Pinkkareita saatiin pariin muuhunkin paikkaan, sitten loppui liisteri 😦

Keittiön katosta piti ottaa pois ihanan ihanat ilmastointiputket, jotta saadaan uusi kattopaneeli paikoilleen. Niitä varten siirrettiin rakennustelineet sinne. Samalla otettiin naulat pois katosta ja muutenkin siistittiin se, jotta ensi viikolla voitaisiin aloittaa katon paperointi, koolaus ja panelointi. Putkin läpivientikohtiin laitettiin ilmansulkupaperia, joka on paljon kovempaa matskua kuin rakennuspaperi. Eipähän eristeet varise niskaan.

Tehtiin illalla vielä viitisen litraa liisteriä, saadaan maanantaina laitettua lisää pinkkaria ruokailuhuoneeseen. Hommat etenevät. Jätte kiva juttu.

Päätettiin kanssa, että, koska kattoa lasketaan keittiössä sekä olohuoneessa, patteriputket vedetäänkin lattialistan päällä eikä katonrajassa, kuten aiemmin mietittiin. Muutos ihan siksi, että putket eivät sinne mahdu. Katon ja ikkunan yläosan välissä on yksinkertaisesti liian vähän tilaa. Onneksi lattialistat ovat öböyt 12 cm korkeita. Havainnollistava kuva alla, lainattu Perinnemestari-nettisivuilta.

Nonniin, siinä kaikki tältä viikolta. Nopsaan meni. Nyt viikon kissakavalkaadi, jossa tähtenä, taas kerran, mrs. Trps. Hän päätti muuntautua möyrijäksi. Lopuksi tuli väsy.