Vko 52/2016: Ja niin yksi vuosi on taas takana

3.1.201727.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Tällä viikolla vaihtuu vuosi. Jännä miten paljon sitä onkaan saatu tehtyä tässä, suhteellisen lyhyessä, ajassa. Yksi remontinjatkaja ainakin, niinku esimerkiksi 😉 Katseltiin blogin vuoden takaisia postauksia ja joo-o, onhan sitä jotain tapahtunut sitten niiden aikojen 😀

Mutta niin, taas tähän viikkoon. Minä pidin pojan tyytyväisenä, mies teki töitä (vaikka lomalla olikin). Tällä kertaa vuorossa oli lattiarakenteen, rossipohjan, tekeminen. Ja sehän tehtiin. Viikossa. Aikamoista. Nopeammin ja helpommin kuin viime kerralla kuulemma.

Entisen ulko-oven (ennen eteistila/tuulikaappi) ja viereisen huoneen välisestä seinästä löytyi jännä aukko, joka laudoitettu jossain vaiheessa umpeen. Kyselimme sen funktiota vanhoihin taloihin erikoistuneesta FB-ryhmästä ja suurin todennäköisyys luukulle on ollut laskiämpärin (suom. kusiämpärin) siirto asumistilasta kylmään eteiseen. Jänniä tuollaiset asiat tällaiselle modernille 80-luvulla syntyneelle. Niih.

Mutta nyt hommat melkein tuolta osin valmiit tilassa. Seuraavaksi jatketaan entisen keittiön purkamisella (tuleva khh) sekä rakenteiden korjaamisella. Ensin tila pitää tyhjentää, sitten ottaa seinät ja lattiat auki. On erittäin todennäköistä, että lattiarakenteelle on jotain tehtävä. Yritetään kuitenkin mennä mahd pienellä työllä, ei siis ylikorjata. Jos joku niska on sökö niin korvataan se, ei muita. Sitten olisi vessan rungon loppuunrakentelu viemäreiden sen sellaisten osalta. Viikolla 2 pitäisi putkarin tulla käymään.

Mitäs sitten muuta… Eh, ei varmaan mitään. Ei voi muistaa 😀

Ensi viikkoon taas pallerot! Kylmää kyytiä säiden puolesta luvassa, ei siis saada mitään lunssia siellä!

Vko 45-51/2016: Well hello there, long time no seen!

23.12.201627.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Pisin tekotauko remonttimme historiassa on nyt koettu, koska saimme suvun(remontin)jatkajan, mutta nyt pitäisi sitten alkaa taas tekemään hommia ihan kunnolla. Miehellä on isyys- ja muuta lomaa Loppiaiseen asti, joten ehtii se tehdä muutakin kuin katsoa kun vaimo syöttää vauvaa 😉

Itse tauko kesti aika pitkään. Pikkuhommia mies teki remppapuolella aina silloin tällöin, mutta mitään isompaa ei tehty ennen joulukuun alkua.

Joulukuun alun jälkeen on mies kuitenkin saanut aikas hienosti hommia tehtyä 🙂 🙂

Yllä siis työvaiheita tulevan lastenhuoneen, käytävän ja kylpyhuoneen betonilaatan purkamisesta.

Seinän sisältä löytyi aika kiva yllätys: vanha ulko-ovi. Se tulee tulevaisuudessa kuraeteisen oveksi. Oven yläpuolella oleva ikkuna myös suht ehjä.

Ja betonin alta löytyi myös vanha haltijapalkki, jolla ollut ihan hyvin kokoa 😀

Viime tiistaina tuli nuunuu käymään ja imi pois maapohjasta suht paljon hiekkaa ja pieniä kiviä. Nyt mahtuu maapohja tuulettumaan, tännekin tehdään siis rossipohja. Ja vanhija vesiputkiakin löytyi, kuten kuvasta näkyy…

Eilen pisti mies palasiksi betonimuureja, joita tehty pitämään hiekka ja muu maa-aines ko. tilassa. Näin eivät valu viereisten huoneiden maapohjaan. Tässä olikin ihan kunnolla hommaa, betonissa kun oli rautaa sisällä…

Hirretkin olivat saaneet osumaa ihan kunnolla jossain paikoissa jossain vaiheessa, olivat siis ihan höttöä paikoittain. Mutta koska jatkossa ei kosteus pääse tekemään pahojaan hirsissä, tehdään korjaukset paikkapaloilla. Joissain kohdissa annetaan ihan ollakin.

Perjantaina kävi Virkin Kauno konsultoimassa jatkon kanssa. Nyt voidaan alkaa laskeskelemaan puutavaran ja muiden menekkejä, seuraavaksi aletaan siis pykäämään rossipohjaa. Tämä tapahtuu ensi viikolla.

Ensi viikkoon ballerot! Hyvää Uutta vuotta kaikille arvoille!!!!

Vko 37/2016: maapohja näkyy ja peittyy

20.9.201627.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja taaaaaas on yksi viikko takana. Miehelläkin alkoivat työt eli lomat on lusittu vähäksi aikaa.

Tällä viikolla tarmo suunnattiin, taas, tulevaan makkariimme ja sen lattiaan. Vanhat eristeet ja kaikki muu epämääräinen kama pitää saada pois eristetilasta, sekä maapohjasta!, ennen kuin voidaan alkaa laittamaan lattioita kiinni tuulensuojalevyillä.

Koska oikeat työt veivät mehut viikolla, suurimmat duunit tehtiin viikonloppuna. Viikolla joku päivä mies huomasi, että makkarin ja lastenhuoneen seinän alle on valettu joku betonikakku. Tietoa ei ole, että miksi. Varmaan tukemaan tuota ”hieman” lahoa alinta hirttä 😀

Torstaina tuli Virkin Kauno käymään. Kattoivat miehen kanssa lahoja kohtia ja kokonaisuutta. Että mitä kannattaisi tehdä tai jättää tekemättä. Käynnin jälkeen mies purki tulevan lastenhuoneen lattian ja huomasi, ullatuuuuuuus!, että lattiassa on betonivalu. Valu ulottuu lastenhuoneesta vessaan asti. Että kivakiva. Nooh, kyllä se siitä.

Lauantaina tuli anoppi käymään. Oli tehnyt meille verhot makkariin sekä salusiinit keittiöön ja vieraseteiseen. Eipähän naapurit tai ohiajajat näe ihan suoraan sisälle 🙂 Mies siirtyi taas makkarin puolelle heittelemään eristeitä ulos, minä kärräsin niitä kasalle. Anoppi ajoi nurmikkoa, ihana hän ❤ Siinä se lauantai sitten menikin.

Sunnuntaina minä menin kavereiden kanssa brunssille, mies jäi töihin. Ja kun pääsin kotiin, oli meidän makkarin lattiassa jo osassa maapohja näkymättömissä!

Viikon kissakuvassa ovat Väiski, Tirppa ja Peppi. Tirpan ja Väiskin kokoero on aika huomattava, mutta kuitenkin pienempi osapuoli vie tuolista suuremman osan 😄

Ensi viikkoon ballerot, silloin luvassa lisää tuulensuojalevyjen asentamista sekä ikkunoiden takaisin laittoa.

Vko 36/2016: kivoja ja ei-niin-kivoja yllätyksiä

11.9.201627.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Viikko vierähtänyt taas. Minä palasin töihin, miehellä viimeinen lomaviikko meneillään.

Mä kun rentouduin työpöydän ääressä, mies alkoi purkamaan entistä sosiaalipuolta. Heti alkumetreillä paljastui hienoinen yllätys: katon korkeus on jossain kolmessa metrissä. Eli noin 30-40 cm korkeampi kuin toisella puolella. Aika jännä, ei tiedä miksi näin.Torstaihin mennessä oli purettu entinen makkari ja olohuone kattoja ja seiniä myöten. Mitä löytyi: pari oviaukkoa sekä vanhan ikkunan kohta. Ikkunaa siis siirretty jossain vaiheessa pikkaisen vasemmalle. Vanhat kattopaneelit ja -listat ovat täysin kunnossa eli niihin ei tarvitse investoida. Alla kuvia purku-urakasta ja lopputuloksesta:

Samaan aikaan nykyisen ikkunan paikalla ollut hirsinen väliseinä on pistetty alas. On ollut toooodella pienet huoneet, huoneen koko kun tällä hetkellä on 4x3m.

Perjantaina siirtyi hän olohuoneen lattian pariin. Löytyi niin lasi- kuin kivivillaakin sekä tuttua hiekka/olki-yhdistelmää. Lauantaina sama homma jatkui, mutta tällä kertaa löydökset eivät olleet niin kivoja: nähtävästi huoneessa on joskus mennyt viemäri ja sehän on tietenkin kondensoinut vettä hirsiin eli lahoa on päässyt tulemaan. Joskus on yksi hirsi romahtanut (löytyy maapohjasta) ja yksi seinähirsi on aika muhjua. Nämä on korjattu joskus 80-luvulla siten, että rossilaudoitukset ja tuenta on tehty uusiksi. Ja mikä on ollut käytetty eriste? No, lasivilla tietenkin! Nooh, pitää pyytää Kauno Virkki taas konsultaatiokäynnille, katotaan mitä kantsii tehdä. Liikakorjaamista pyritään välttämään tässä vaiheessa, koska lahon aiheuttanut kosteus on saatu kuriin. Eli ongelma on ratkaistu silloin 30 vuotta sitten, nyt mietitään mitä aiheutuneista vahingoista kannattaa korjata. Mitä kannattaa korjata ja mitä taas ei (jos ei aiheuta mitään ongelmaa, miksi korjata).

Sunnuntaina tehtiin silleesti, että mä olin maksikärryjen kanssa ulkona ja mies heitteli vanhoja eristeitä ämpäreillä kärryihin. Mä sitten kärräsin niitä meidän luonnonkukkulalle (jonne aiemmatkin eristeet on pistetty maatumaan). Puolet huoneesta saatiin eristevapaaksi, sitten ei enää jaksanut.

Sen jälkeen availtiin vähän rossilaudoitusta ja kurkattiin mitä sieltä löytyi. Noooh, se hirsi, ne vanhat rossilaudat, vanhat eristeet ja kaikkee muuta kivaa. Että nekin pitää saada pihalle. Tietenkin.

Otin kuvia myös entisen keittiön maapohjasta kissanluukun kautta, ei sielläkään ihan puhdasta ole 😀 Huoh, onneksi se tulee eteen vasta kuukauden päästä…

Tämän jälkeen raahailtiin lasivillat lavalle ja suljettiin ikkuna-aukot muoveilla, jottei vesi ihan suoraan sisään sada.

Illemmalla haettiin mulle ihanan ihana 50-luvun (?) meikkaus/kampauspöytä Lohjalta. Ilmaseksi kun sai niin olihan se pakko hakea ❤ Siitä ei ole valitettavasti kuvaa.

Joo eiköhän siinä ole ollut kaikki tältä viikolta. Vähän lannistunut fiilis, ehkä, mutta kyllä se tästä. Kaikki aina lutviutuu ennemmin tai myöhemmin 🙂

Ja viikon kissakuvassa taas, yllättäen, Tirppa ja hänen nukkuma-asentonsa. Tuossa oikeanpuoleisessa hän on fiksusti tajunnut käyttää Väiskin häntää uninaamiona. Fiksu on hän.