Tiedättekö sen tunteen, kun ajattelette tekevänne jotain, mutta aikaa menee eikä mitään saa tehtyä? Noh, silleesti kävi blogin kanssa. Päivät ja viikot juoksee ohi eikä kirjoitusaikaa muka löydy. Ja mitä pidempään menee, sitä vaikeampaa on kirjoittaa. Noh. Silleestinyssitte. Ollaan me kuitenkin tehty jotain tänä aikana, EES! Alla lisää siitä.
Alla kuvia tauon aiheuttajista. Suurimpana niistä tuo pieni töppöjalka eli Hildur eli Hilppa. Hän tuli sulostuttamaan eloamme heinäkuussa 2022. En tiedä parempaa tauottajaa.
Tässä tehdään toista eteispattia. Pahoittelut kuvien epäloogisesta järjestyksestä 😀
Yläkertaan ja saunalle tulee savilaastia seiniin. Kukapa parempi opettaja kuin savimestari itse eli Suveka Kymäläinen. Olin savilaasti ja -maalikurssilla Naantalissa. Opettaja ja ympäristö ihan paras ❤
Yläkertaan kattokoolinkeja. Josko joskus saisi katonkin paikoilleen. Pintaan tulee kovalevy ja siihen joko makulatuuri taikka suoraan savimaali. Katotaan kun kovalevyt paikoillaan, että miten tehdään.
Kattolyhdyt yläkertaan: done.
Ja sitten saunan kimppuun. Siellä vedetty viemäriä, mietitty värivaihtoehtoja, vesiputkia laiteltu, ulkopuolta laudoitettu jajajaja… Kaikkee. Tekninen tila saanut lattiaansa mäskit ja laatat.
Aitta sai päällensä vaneria ja kunnollista pressua. Josko vesi pysyisi jatkossa ulkopuolella. Ja joskus huopaa.
Pihallakin ehdittiin pyörähtämään pikaisesti. Hiekkaa laitettiin sivu- ja etupihalle. Saunan lähistöllä alkoi ruoho kasvamaan, piti ottaa kovat välineet käyttöön.
Meidän tulevaan makkariin kattorakenteita. Tuuletusräppänöitä sen sellaisia.
Ja sitten lattian kimppuun.
Tiituksen tulevan huoneen seinää ja lattiaa.
Leffahuoneen lattiarakennetta.
Vuoden kuvat kerralla. Onpa vaikeaa. Olis parempi tehdä pienemmissä osissa. Opinpahan. Ehkä.
Joo-o, lattian teko pääosassa tässä kuussa. Mies tehnyt suuremmalti, mulla aika mennyt aika pitkälle tallilla, koulussa, töissä ja muissa. Ihan liikaa kaikkea, tuntuu. Mutta ehkä se tästä 🙂
Vko 1/2022: Uuden vuoden kunniaksi lattiaa saunan vessaan. Hyvä siitä tulee ❤
Lisäksi tuli yksi suuri merkkipaalu saavutettua saunalla: SÄHKÖT eli valaisimia ja pistorasioita ja lattialämmitys!! WOPPEE!
Vko 2/2022: Saatanallista tetristä. Perkele. Onneksi tämä homma loppuu kohta. Ei mun juttu, ei itse materiaali eikä asentaminen.
Vko 3-4/2022: Olipa kuule tapahtumarikkaat viikot. Yksi kuva rempasta ja se saunan teknisen tilan lattiasta. Siivottu sekin. Ja toinen kauniista auringonnoususta.
Eipä tässä sitten muuta. Jotenkin tuntuu, ettei mikään etene, vaikka kyllä se etenee oikeasti. Just valitsin ja tilasin tässä saunaan seinä- ja kattopaneelit. Mies sanoi, että jussina päästäis saunaan. Katotaansnysitte miten käy.
Loppuvuonna keskityttiin eristämiseen sekä tapitukseen. Yksi vuosi takana. Ihan älytöntä. Ihmeellistä. Paljon tuli tehty. Paljon on tekemättä. Kyllä se tästä.
Vko 51/2021: Mies teki alapohjan vetoja saunalla. Sekä alkoi valmistelemaan teknisentilan sähköjä.
Ja yläkerrassa laitettiin eristeitä vino-osuuksille. Näihin laitetaan FF-PIR’iä. Ei perinnerakennusraamatun mukaista olleskaan, mutta oli pakkorako. Toiselle puolelle jätettiin kylmät sivuvintit eli harja tuulettuu sitä kautta.
Vko 52/2021: viimeistä viikkoa viedään. Eristepalapeliä tehdään eteispattien vino-osuuksissa. Aikamoista hommaa eikä varmasti kaunein eristekukka kedossa 😀
Kattoikkunoiden kohdalle tehdään väliaikaisratkaisu, koska ensi kesänä saadaan vasta niihin ikkunat paikoilleen. Tekijät jo buukattu, tuennat tehdään kesäkuussa. Onneksi tekijöillä myös tuttu kattotyyppi, jos sen kautta saisi uusien ikkunoiden kattopellitykset tehtyä samalla aikataululla.
Ja saatiinhan me yläkerran lattiaakin tehtyä. Käytettiin tapituksessa Poratuuli.fi:stä ostettua Wolfcraft tapituskiskoa. Helpotti työtä paljon, sanoi mies.
Vuoden viimeisiksi kuviksi valikoituivat nämä, jotka soittavat sieluni harppua hiljaa. Puolikas ylläpitoheppa lähitallissa, kaunis kuulas talviaamu tallin pihalta katsottuna ja olohuoneen sininen takkavalkea. Kaikki rakkaita.
Kiitos kaikille seuraajille tästä vuodesta, toivottavasti jatkatte matkamme seuraamista myös ensi vuonna! (okei, nyt on jo melkein tammikuun puoliväli, kun tätä kirjoitan, mutta noh, potaatti/potaatto…)
Joulu on jo ovella, todellakin. Kylmää on. Kaikki jäässä. Motivaatiokin 😀 Mutta ollaan me jotain tehty kuitenkin. Laatoitusta ja tasoitusta, siitä se remontti tehty on! Ja, kun ei voi laatoittaa kylmän takia, mennään tietenkin yläkertaan. Siellä kylmä, mutta eipähän vesieristeet jäädy.
Asiaan.
Vko 46/2021:
Saatiin yläkertaa taas eristettyä. Nyt vuorossa oli toisen eteispatin yläpuoli. Hyvästi roskien heitto helposti alas *nyyh*. Lisäksi mies kivasti siivosi saunatupaa. Mahtuu taas lisää rojua sinne sun tänne.
Vko 47/2021:
Laatottelin saunaa. Oli kivaa. Ratkaistiin pieniä ongelmia ikkunanpielissä. Kun olin laittanut kulmalistat, olivat ne jääneet jotenkin kanttaamaan. Mies otti pois sellaiset turhakkeet. Sitten vesierkkaa lisää.
Vko 48/2021:
Pesuhuoneen seinät saivat ekan tasoitekerroksen päällensä. Sitten kun olen tyytyväinen, tulee maalin vuoro. Sitä ennen pitää kuitenkin laatoittaa lattia, koska se kertoo minkä värinen maali seinään sitten loppujenlopuksi tulee.
Vko 49/2021:
Teinpä tässä vähän yläkerran hahmotteluja. Oikeastaan kaikki lähti meidän makkarista ja pyykkikuilusta. Että miten sen saa toimivaksi. Mielestäni nyt siitä tuli toimiva. Tai on ainakin sellainen paperilla 😀
Meillä kävi valaistussuunnittelija, ihana Netta Heikkinen Sähkömaailmasta (https://sahkomaailma.com/). Suosittelen erittäin paljon! Ai että, kun olikin samanlaiset suunnitelmat meillä. Oli tosi mukava huomata, ettei omat ideat ole ihan käyttökelvottomia ja huonoja vaan jopa hyviä ja kelpoja! Alla havainnekuva saunan valaistuksesta. Sauna on enemmän hämyinen kuin kirkas, jo ihan pellon puimisen takia. En halua olla valaistussa saunassa, kun traktori menee ikkunan ohi 😀
Pukeutumistilaan tulee vanhoja valaisimia. Kaksi tuollaista pientä vinossa olevaa seinään naulakon molemmille puolille symmetrisesti. Ja vähän matkan päähän kattoon pallovalaisin. Pillerivalaisimet tulevat vessaan.
Kun laatoitus kävi mahdottomaksi kylmän takia, siirtyi mielenkiinto yläkertaan. Se on miehen valtakuntaa, joten hän sai vuorostaan palella siellä. Noh, kyllä me saunalla vähän tehtiin hommia, eristettiin käytävän lattiaa, josko sielläkin lämpö pysyisi paremmin jossain vaiheessa. Eipä ole ihme, että vähän on lattia ollut kylmä, kun ekaa kuvaa kattoo…
Ja miehen hommia yläkerrassa. Sivuvintille lattiaa Salosta haetuista lankuista. Nyt saadaan ikkunat sinne säilöön, kuten myös kaikki muut lastenhuoneessa olevat kamat, jotka aina tiellä. Päätettiin alkaa tekemään yläkertaa huone huoneelta valmiiksi. Aloitetaan pojan tulevasta huoneesta. Se vaan pitää tyhjentää ekaksi.
Ja niin, mun kahden viimeisen laatan kurimus aiheutti sen, että saunan laatoitus meni holdiin kylmyyden takia. Ikkunalaudan alla olevat laatat olivat liian matalia, joista sain päänsärkyä ja ahdistusta. Ihan vaan siksi, että silmä hakeutui niihin ihan koko ajan enkä olisi saanut sitä mitenkään hyvin piiloon. Vaikkei muut sitä olisikaan nähneet, minä olisin. Ja se riitti. No, laatat pois ja kappas kehveli, samalla lähti vesierkkakin. Ja pakkasten sopivasti saapuessa, ei erkkaamisesta tullut mitään. Olkoon. Teen myöhemmin. Ei oo kiirus.
Viikon/vuoden ostos
Ostin muuten timanttilaikan Dremeliin. Ai että, kun on ihan paras laatoittojen leikkaamisessa! Vähän käsi tärisi, kun jännitti, mutta kun siitä pääsi niin ei mitään ongelmaa. Sai tehtyä ihan samat kuin rälläkällä, mutta siistimmin. Rälläkällä teen kyllä putkien läpivientireiät, mutta tolla saa hyvin leikattua esim. jo paikallaan olevat laatat. Suosittelen! Tällainen siis: https://www.k-rauta.fi/tuote/timanttilaikka-dremel-545sc/8710364042883, ei ole hinnalla pilattu todellakaan.
Vko50/2021:
Tällä viikolla hommia tehtiin niin yläkerrassa kuin myös saunalla. Tehtiin, ihan hyvä, päätös että yläkerrassa aletaan nyt tekemään huoneita yksi kerrallaan. Ja sitä varten pitää sitten, tietenkin, siivota ja siirtää taas asioista paikasta toiseen. Ikkunat siirrettiin siis kylmälle vintille, siellä niiden paikka. Lisäksi eristettiin horminvierustaa sekä lattiaa, jotta päästään laittamaan lautoja paikoilleen. Ja paikoilleenhan ne menivät! Seuraavaksi tehdään tapitukset.
Saunalla taas valmistauduttiin tuvan lattian ylösnostamiseen ja alapohjan paperointiin.
Lisäksi vein yläkertaan kutteria. Olin sielläkin ekaa kertaa. Onhan siellä tilaa kerrakseen :O
Pahoittelut maailman huonoimmista panoraamakuvista, en vaan osaa 😀
Tässä nyt tämä sitten. Vuosi melkein taas vierähtänyt. Lopuksi kuva noin seitsemän vuoden takaa. Oltiin purkamassa nykyistä olohuonetta. Tuo aika tuntuu niin kaukaiselta. Ja onhan seitsemän vuotta suht pitkä aika…
Aika tuntuu lentävän, mutta toisaalta tuntuu ettei mitään saa aikaan. Mutta sitten, kun kuvia katselee, tajuaa edistystä kyllä tapahtuneen ❤
Vko 35/2021:
Pesuhuoneeseen laitettiin väliseinää paikoilleen. Sillä erotetaan suihku- ja pukeutumistila toisistaan. Myös käytävän seinää eristettiin Huntonilla. Ja sadevesikouruja fiksailtiin.
Vko 36/2021:
Saunalla purettiin pellon puolen tellinkejä ja laitettiin sivuovi paikoilleen. Yläkertaa piti alkaa eristämään, Ehtaa laitettiin. Josko joskus saisi alakerran lämpimäksi 🙂
Yläkerrassa tehtiin lattialautojen mallailua sekä seinän tuentoja. Vähän rajottaisi leffanautintoa jos olisi 60 sentin välein tuollainen tolppa 😀 Lopuksi kutteria.
Vko 37-38/2021:
Saunalla varaudettiin kylmyyden tuloon sekä lattiavaluun. Seiniä ja kattoa paperoitiin ja eristettiin.
Lattian pintavalu tehtiin sitten sen jälkeen. Tein sen yksin, joten piti olla vähän kekseliäs massan kanssa. Tein tuollaisen vispilänpidikkeen. Toimi ihan hyvin.
Sitten huomasin tietenkin lapsuksia, jotka piti korjata 😀
Vko 39/2021:
Sitten päästiin kahitiiliseinän tasoitukseen. Pitää tasoittaa vesieristystä varten. Ihan hyvä siitä tuli, ainakin ekakertalaisen tekemäksi,
Seuraavaksi alkoi dispersion laitto saunaan. Oli sekin oma hommansa, kun oli kahta eri materiaalia. No-brainer sellaiselle, joka noita tekee työkseen, mutta mulle aiheutti pääkipua 😀 Ja sitten päästiinkin jo vedeneristämään, jippii!
Vko40/2021:
Erkkojen kuivumista odotellessa tein pesuhuoneessa kaikkea pikkusälää: liikuntasaumojen massausta sekä teippausta. Tiivistä pukkaa.
Työt jatkuivat myös yläkerrassa, vuorossa oli sivuvintin teko. Vintti purettiin, kun kattoa korjattiin alakerrassa. Parempi tehdä uudelleen vaan niin ilma kiertää jatkossakin harjalta. Ekaksi piti kuitenkin siivota. Siivoaminen saks.
Vko 41-43/2021:
Sauassa pystyi alkaa laatoittamaan vastaavan käynnin jälkeen. Vähänkö oli jännää…
Välissä piti tasoittaa ja vahvistaa pesuhuoneen kulmia ja aukkoja.
Ihanan naapurin toimesta saatiin hankittua vielä tuollainen pressuhallikin. Kyllä kelpaa säilyttää kamaa. Pressun laittaminen oli kyllä aikamoinen homma, mutta kyllä kannatti.
Vko 45/2021:
Sitten alkoi pesuhuoneen primerointi ja luonnollisena jatkona sen vedeneristys. Eristettä saikin laittaa aika paljon, joten telauskertoja taisi tulla kuusi noin loppujenlopuksi. Paksuus katsottiin digitaalisella tönärillä. Minimipaksuus on 0,4 mm, meillä se on karvan alle 0,6 mm.
Ja tässä välissä sitten tehtiin aittaan kattokin. Tai kattorakenne. Itse huopa laitetaan vasta ensi keväänä. Vielä pitää vähän justeerata pressua sekä kiinnitysköysiä, mutta paremmin tuo vettä pitää kuin edellinen ratkaisu.
Vko 45/2021:
Vihdoinkin alkoi seinän laatoittaminen. Erkkaamiseen meni viikko kuivumisineen. Olin viime viikon lomalla ja toivoin olevani laatoituksessa jo aika paljon pidemmällä tässä vaiheessa. Oman seinän laatoittaminen on muuten aika stressaavaa hommaa. Tietää, että mahdollisia virheitä tulee katottua loppuelämä 😀 Pari virhettä tuli, onneksi alaosaan, jonne ei kauhean usein tule suihkussa tuijoteltua.
Mies taas teki yläkerrassa toimenpiteitä, jolla saataisiin lämpimät tilat pidettyä lämpimänä. Josko joskus saisi puhkottua se porraskuilu sisältä yläkertaan eikä tarttis aina könytä vintin rappusia. Mutta, jotta avaus voidaan tehdä, tulee yläkerta saada sellaiseksi, että lämpö pysyy siellä. Muuten alakerran lämpö häviää talitinteille (joita yläkerrassa aika monta…). Sivuvinttiin saatiin lattialaudatkin, pääsee säilömään tavaraa. Se on oikeasti tärkeää, mulla kun sitä hillottavaa tavaraa on ihan simona 😀
Jätti kanssa viestiä jälkipolville/seuraavalle korjaajalle tullensuojalevyn valumajäljestä, ettei aiheuta turhaa hämmennystä 😀
Alakerran ruokailuhuoneessa alkaa tälleen pakkaskeleillä olemaan aika rapsakan kylmähköä, kun yläkerrassa eikä siivouskaapin seinän takana kylmässä eteispatissa oikein eristettä ole. Yläkertaan sitten yritetään sitä laittaa paperin kanssa. Kassellaan miten toimii.
Viikonloppuna oli Isänpäivä ja meidän iskä vietti sen aika pitkälle remppaamassa. Yläkertaan saatiin lisätuentoja sekä sen sellaista. Sinne oli tehty sellaisia jänniä rakennusratkaisuja aiemmin, että niskoja olis esim poikkastu ihan silleen roisisti. En ymmärrä.
Ensi viikonloppuna tulee käymään sukulaisia pojan synttäreillä ja siksi mies vähän korjaili saunan ulkorappusia. Nyt sisään pääsee ilman pelkoa kaatumisesta. Jippii!
No niin, siinä olisi taas viimeaikaiset tapahtumat summattuna. Kyllähän sitä on tehty ja saatu aikaankin jotain. Vaikka joskus muulta tuntuisi. Lopuksi kissakuva, ihan vain siksi että kissa.
Vko 01/2021: Niin se uusi vuosi alkoi taas. Yläkerta kutsui, kuten edellisenäkin 😀 Mutta tehtiin me vähän lisää keittiötäkin, laitettiin sinne kaappeja. Ei ole valmis vieläkään, mutta ajan kanssa hissukseen.
Yläkerrassa villa pääosassa. Kuten myös kaman tyhjentäminen eri paikoista.
Vko 02/2021: Lunta tuli niin, että ihan huomasi. Vanha kansa tietää, että lumi on se paras eriste. Sitä sitten lapattiin sokkelia vasten. Tarkenee.
Villoja seiniin, Hunton Nativo ja suosittelen lämmöllä, ja paperia kattoon.
Vko 4/2021: Operatzione seinän siirto menossa. Noin metri taakse päin ja tuohon tulee sitten vaatehuone.
Vko 5/2021: Ja tällainen siitä sitten tuli. Eli huone suureni ja ekaksi kylmäksi säilytystilaksi mietitty tila otettiinkin käyttöön tulevaisuuden vaatehuoneeksi.
Seinään tuet ja lankkua sekä muuta puutavaa pois jaloista. Ja sitähän on. Joka paikassa. Paljon.
Päätyseinässä käytettiin osa myös. Saadaan niitä hyötykäyttöön ja pinkkarille hyvä alusta.
Vko 6/2021: Ekassa kuvassa uusin hankinta. Aivan ihana kaappi ❤ Seuraavissa taas seinää ja naulaista puuta. Joskus sitä miettii, että miksi hilpatissa noita nauloja pitää olla noin sikana. Siis oikeesti.
Vko 7/2021: SPUta kattoon. Tässä vähän mennään perinnerakentamisen ohi, mutta så e de. Joskus on pakko antaa vähän periksi. Tuuletus pelaa ja kylmältä sivuvintiltä pääsee tarkastamaan tilannetta.
Vko 8/2021: Naulat poistettu ja lautoja saatu seinälle odottamaan käyttöä. Ja seuraavaksi siirrettiin tulevan elokuvahuoneen seinää. Samalla periaatteella kuin edellisessäkin, mutta parannettuna versiona. Ekasta opiittiin ja nyt tehtiin paremmin 😀
Sitten siirryttiin toiseen päätyyn eli entisen porraskuilun kimppuun. Kattokyprokkeja ja papereita sun muita pois. Kyprokin päältä löytyi, yllättäen, kakkaa ja muuta sen sellaista. Sekä vilaus ekasta lahohkosta niskasta.
Vko 9/2021: Eristettä uuteen seinään. Tohon uuteen väliin tulee elokuvahuoneen toka rivi eli katsomoa on kahdessa tasossa. Tietenkin.
Ekaksi revittiin pois lattiasta muovimatto ja vaneri/kovalevy. Sitten seinien kimppuun.
Vko 10/2021: Nyt alkoi löytymään erittäin mielenkiintoisia rakennusratkaisuja. Kattoniska ja kurkihirsi katkaistu ja tuettu aikas onnettomasti. Ei siis ihme, että katto näytti olevan hiukan notkollaan, kun ulkoolta katsoi. Lisää tuentaa ja sen sellaista. Hyvä siitä tulee.
Vko 11/2021: Mies pääsi saunallekin hommiin, kun saatiin kaveri sinne. Aiemmin oli laittanut jo pari lautaa kattoon. Koolinkeja vaan on vaikeaa saada yksin hilattua tonne ylös. Sitten alkoi uuninperustuksen eristäminen. Ja saivat he vähän tellinkejäkin sisältä purettua. Ja vanereita lattiaan, että vähän helpompi liikkua. Seuraavaksi pitäisi tehdä palomuuri. Sitten onkin savupiipun aika.
Vko 12/2021: tavaroiden siirtoa, osa 57/28506. Tota crosstraineria raahattu huoneesta toiseen ainakin viisi vuotta. Joo-o, kyllähän se kunto silläkin tavalla kasvaa, eikö vain 😀
Ekaksi siivoamista ja sitten muovimaton poistamista. Sitten meidän tulevasta makkarista vikat laudat ylös ja seinälle. Sitten siirtyminen elokuvahuoneeseen ja sama homma uudelleen. Ja vanhan porraskuilun vierestä myös, tietenkin. Ja välissä siirrettiin taas kamoja huoneesta toiseen.
Mutta nyt on oikeastaan enää tuo vikan kuvan käikäle lautaa vielä lattiassa. Sitä vielä kavennetaan, jotta saadaan lasivillat vedettyä alta pois. Ja sitten olisikin aika kutsua imuriauto :O VIHDOINKIN!
Nonniin, siinä meni taas kvartaali, kuten talouden ihminen sanoisi. Älytöntä. Kohta on kevät ❤ Viimeiseksi kuvaksi valikoitui possujuna-kuva kärpäsistä haikailevista pikkupossuista. To be continued…
Vko 47: Täällä oli taas kerran sellaiset tuulet, että lähti yksi levy irti saunan seinästä ja sitä mies sitten korjaili. Laitettiin vaneri, tuulensuojalevyt sitten keväällä. Kodarin lämmönvarausta parannettiin maailman esteettisimmällä tavaralla eli tyråxilla.
Vko 48: lattiarakennetta kasataan saunassa. Lattiatuulilevyä laitetaan rossilaudoituksen sijaan.
Yläkerrassa taas tehtiin siivoustyötä. Talkootyönä tuli hyvä lopputulos. Löytyi vanha kenkäkin. Hieno.
Vko 49: yläkerrassa alettiin tekemään kattorakenteita. Laskettiin eristepaksuuksia. Laitettiin lautaa villoja varten jne.
Viimeinen kuva on kaupunkimme kaupungintalon ikkunoista, joiden mallisia minäkin halajan yläkertaan. Sain käydä kattomassa noita sisältä päin, mitat ovat 140×70 eli hyvin kompaktit ja mahdolliset toteuttaa meillekin. Pitää vaan etsiä pokat.
Neljännessä kuvassa näkyy osa noin kymmenestä munalukosta, jotka löytyivät seinän sisältä. Avaimia ei valitettavasti ollut. Eikä kirstua, jossa kultaa.
Saunassa taas lattia etenee. Vessan ja saunan välinen seinäkin rakentuu.
Vko 50: Ja lisää seinähommia saunalla.
Päätyhuoneen katto alkaa rakentumaan. Eli vanhat vuorivillat takaisin, kun tuuletus kunnossa. Okei, ei ihan perinteistä, mutta menköön.
Vko 51: tällä viikolla tehtiin vain yläkertaa. Miten paljon voi lasivillaa mahtua 180 neliöön?!? No, paljon. Stana. Jäteasema tykkää, kun tungen tuon kaiken ilman pusseja kärryllä heille. Aivassama.
Ettekä uskokaan mitä tuolla kipsilevyn päällä on asustellut? Kyllä, oravaa ja hiiriä ja sen sellaista. Kakkaa ja pissaa oli ihan runsaanlaisesti.
Vko 52: demolition on the way. Eli kauheasti kipsiä ja lasivillaa. Seiniä alas.
Koska alakerrassa ei ole ollut pitkään aikaan mitään projektia, viimeksi vierasvessa, joten kyllähän sitä pitää jotain tehdä! Keittiö! Eli ekana on kuva lähtötilanteesta ja sitten lopputulema viimeisenä. Sorry for the mess, kuulkaas.
Vko 53: yläkerta pääosassa. Lisää lautaa kattoon. Sitten villaa niiden päälle. Sitten paperia lautoihin. Ja lisää lautaa paperiin kiinni. Sitten voikin laittaa jo paneelit.
Avattiin kylmää vinttiä. Siellä oli nämä muovit vuodelta kaheksakytjotain. Kaksi jätesäkillistä kauhealle haisevaa shaibea. En nähnyt hajun aiheuttajaa, mutta jostain se haju tuli. Tuolla viimeisessä nurkassa on tuollainen kasa. Dunno mikä se on. Pitää jossain vaiheessa paneutua asiaan (lue: laittaa mies asialle).
Sellainen oli tämä vuosi. Katoin vuoden ekaa postausta. Kyllä päästy eteenpäin, vaikka joskus tuntuukin asiat tapahtuvan tosi hitaasti. Mutta kyllä tämä joskus loppuu. Ja alkaa taas uudelleen. Tai aletaan tekemään jotain uutta.
No vähän on liiottelun makua otsikossa, ei paljoa tuosta välistä olla tehty, mutta lattiaa ja kattoa sitäkin enemmän 😀 Haipakkaa on pitänyt, joskus enemmän kuin tarpeeksi. Korkeita paikkoja ja ei-niin-vaarallisia-tilanteita.
Vko 39: kattorakenteita teki mies ja kaveri. Säät suosivat. Hirsikkeitä laitettiin, jotta on liukumatilaa.
Vko40: ja katon tekeminen jatkuu. Nyt tuli katevaneritkin päälle.
Vko 41: maanpinnan vedenohjauksessa käytettiin routalevyjä. Koko talo ympäri, paitsi terassi. Sitten pintamaita päälle ja kaadot kohdilleen. Viemäri peitettiin vihdoinkin!
Ja katon päälle pressua. Huopaa ei voinut enää asentaa kylmyyden takia, joten pressua saa olla päällä kevääseen asti. Haasteita aiheuttaa pellolta puhaltava tuuli, joka on tooooodella voimakas. Pitää vaan kiinnittää hyvin.
Vko 42-43: pimeällä pystyy tasolaaseriakin käyttämään, kun ei ole aurinko häiritsemässä. Se onkin talven ainoa hyvä puoli, IMHO.
Terassi saatiin rungon osalta tehtyä. Vanerit toimivat hyvin siihen asti, kun lopullinen materiaali saadaan paikoilleen (ehkä kesällä).
Vko 44: ostettiin seitsemään metriin ulottuvat telineet. Paras ostos ikinä. Ei silleen, että mä uskaltautuisin niiden päälle, mutta onneksi on tuo miäs, joka uskaltaa (korkeanpaikankammostaan huolimati).
Vesi- ja sähköputket saatiin maahan, samalla kaivettiin vähän salaojaputkien päitä näkyviin. Oli hyvin piilotettu 😀
Saatiin myös tuulensuojalevyjä pintaan. Onneksi mies sai kamun auttamaan lyhyiden sivujen korkeimpien kohtien kanssa. Ei yksin oikein olisi ollut mahdollista.
Ja tuuli, tuo ihana tuuli, teki kaikesta noin yleensäkin todella vaikeaa. Pressusta katolla tuli tietenkin kuin purje, syysmyrskyjä kun tuntui olevan ihan joka viikko. Sitäkin piti modailla vaikka ja kuinka. Plaah.
Vko 45: Tuulensuojalevyt lähtee irti tuulen vaikutuksesta. Se on opittu. Monta kertaa. Ehkä opitaan vielä joskus.
Mä sain vähän mietittyä saunan laatoitusta. Tuossa ajatusta. Onkohan tuo hyvä… Jos jollain on antaa mielipidettä niin saa antaa 😀
Mies pisti rossiakin tekien. Aika ihanaa, nyt on lattiaakin! Tälle vuodelle yritetään saada muuraria kattomaan piipun muurausta sekä sitten toisen puolen rossi. Sitten saisi jäädä talviteloille. Siirretään voimat päätalon yläkertaan, jonka pitäisi olla valmis ensi vuoden syyskuussa. Ja sehän näyttää tältä tällä hetkellä:
Hommia siis riittää. Ekaksi pitäisi pitää kunnon siivoustalkoot, jotta kaikki kaka saataisiin kaatikselle ja sitten aloitettaisiin yhdestä huoneesta etenemään toista päätä kohden.
Siihen loppui tämä reportaashi. Seuraavaan kertaan palleroiset ❤ Tässä vielä kuva uusimmasta tulokkaastamme, Ullasta. Hän erittäin suloinen ihanuus, joka ottaa erittäin tosissaan tehtävänsä työnjohtajana sekä suojavarustuksen tarkastajana.
Jaahas, taas sitä on mennyt aikaa vaikka ja kuinka edellisestä julkaisusta. Oli kyllä tarkoitus lyhentää näitä välejä, mutta näin se vaan taas kävi… Tuntuu, että joka postauksessa aina sama virsi 😀
Loppuvuonna ei oikein tapahtunut mitään. Mies sai lasi/metalli/muovikierrätyskaapin valmiiksi ja se siirtyi eteiseen. Saa olla ilman mitän päällystettä jonnin aikaa.
Tammikuu 2020
Aloitettiin sitten taas hommien tekeminen, niin alakerrassa kuin ylhäälläkin. Ekaksi minä siirsin listoja sekä muuta puutavaraa yläkerrassa vähän pois jaloista eli tonne niskojen päälle. Mukavasti sai lisää tilaa.
Lisäksi pojalle saatiin hommattua ja seinäänlaitettua puolapuut. Kova hitti.
SEKÄ suurimpana, saatiin tehtyä meille siivouskaappi. Joka tietenkin aiheutti remonttikaman siirron jo muutenkin täpötäyteen porrashuoneeseen. Onneksi sopu sijaa antaa.
Mä sain myös tehtyä sellaisia pieniä asioita, jotka ovat häirinneet jo jonnin aikaa. Eli kylppärin kynnyksen siistiminen (loppuunsaatto menee jonnekin eläkeikään tällä vauhdilla) ja kodarin erilaisten kuivaushärpäkkeiden modaaminen taikka varastointi. Ja hei, sainhan mä kylppäriin tuollaisen ihanan lipastonkin hommattua!
Helmikuu2020
Ensimmäinen projekti oli keittiön vikan seinän pinkopahvittaminen, tapetointi sekä panelointi. Ja sehän tuli sutjakkaasti tehtyä! Tuli just sellainen kuin mitä halusinkin.
Maaliskuu 2020
Ja nythän pystyi alkaa laittamaan ns lopullista sisustusta paikoilleen! Tähän asti kaikki alhaalla olevat huoneet (keittiö/olkkarit) ovat olleet sellaisia säilytyspaikkoja. Asiat laitetaan paikoilleen, kun kaikki on tehty. Ja nyt oli se aika, kun kaikki siirrettiin sinne minne kuuluvatkin! Jee!
Kenellekään ei varmaan tullut yllätyksenä, että kaikkien kaappien alta löytyi aika monta mun ponkkaria sekä tietenkin kaikkea muutakin 😀
Ja sitten tuli viikonloppu, kun poikapoikanen oli siskollani hoidossa, ja vanhemmat pääsivät todenteolla yläkerran kimppuun! Ai että oli palkitsevaa siirtää niitä sataan kertaan siirrettyjä kamoja taas paikasta A paikkaan B, siitä sitten Cn kautta Dhen. Mutta saatiin sekin tehtyä!
Huhtikuu 2020
Säät hellivät alku kuukaudesta ja olimme ulkona. Mies teki puuhommia, ihan käsin pätki noita kaadettuja puita. Sai agressiotaan purettua… Eipä sitä kauheasti missään pysty käymäänkään, koska maailmantilanne, mutta miksipä sitä muualle lähtisikään, kun voi olla kotona. Minä maalailin kodarin seiniin tulevia listoja yläkerrassa. Pellavaöljymaalin kävin ostamassa naapurista Rakennusapteekista. On se vaan niin kätsyä, että on perinnerakentamisen kauppa lähellä. Vaikka toimiihan niillä verkkokauppakin aivan mallikkaasti.
Kätevänä emäntänä tein myös pataleivän med cashew ja karpalo. Oli hyvää!
Ja nyt sitten siihen tämän vuoden isoimpaan juttuun eli saunan rakentamiseen. Nyt ollaan päästy jo niin pitkälle, että demolition on aloitettu. Minä kävin hajottamassa yläkerran pääsiäismaanantaina. Oli ihanaa, vaikkakin viha lasivillaa kohtaan vain kasvoi.
Aika samanlaisia uutisia ollut v 1957 kuin nytkin. Onko sitten hyvä vai huono juttu, että nämä pulpahtelevat esiin aina tasaisin väliajoin, en tiedä.
Alakerta talosta on ihan hirrellä eli se on paljon helpompi purkaa vanhoista seinäpäällysteistä.
Ja sitten sain Ikeasta pakettini, joka toi helpotusta reseptikirja/lehti-ahdinkooni. Sopivat mun mielestä siihen oikein hyvin. Kyseessä siis Ikean tauluhyllyt sekä Ikean lehtiteline. Kyllä ny kelpaa.
Nonni, se tais olla sitten taas siinä! Paljon on saatu, kai, tehtyä, vaikka joskus tuntuukin pyörivän vain paikallaan.
Palaamme toivottavasti ennen kesälomia! Kissakuvaan lopetamme tämän lähetyksen, vuorossa Smärta-Martta ja niin sanottu masu-ansa.
Huhhuh, kun on taas aika rientänyt enkä ole muistanut tänne kirjoitella. Ollaan jotain kyllä tehty, mutta jotenkin ei ole vaan ollut muka aikaa siitä tehdä sepostuksia.
Vko 39: Koska tuli syksy, alkoivat myös työt yläkerrassa. Purkua, purkua, purkua. Prkl.
Vko 40: vielä on kesää jäljellä, ainakin kun kelejä kattelee, joten viimeisiä pihahommia tehtiin. Tai mies teki kaverinsa kanssa, mä lähdin talkooevakkoon pojan kanssa äitini luo isolle kirkolle.
Ostin myös tuollaisen ihanan vanhan Billnäsin konttorituolin, joka sopii kuin nakutettu tuohon vanhaan kirjoituspöytään. Kuhan sen kirjoituspöydän saisi joskus käyttöön kaiken röynän alta… 😀
Vko 41: Ja taas sitä mennään, nyt alakerran vierasvessan kanssa, jonka remppaa olen lykännyt vaikka ja kuinka kauan. Mutta no more. Siitä sitten vaan tekien. Enpä muistanut miten ”hauskaa” pinkopahvittaminen olikaan. Vähän meni hermo, mutta siitä selvittiin kuitenkin.
Ja olipa kuule hyvä, että mies sai pihan siivottua, koska nyt sitä taas siihen tuli. Maata. Koska sitä ei saatu kuoppaan, ovat ne ny siinä odottamassa parempia aikoja. Ensi kesää siis, jos rehellisiä ollaan. Mutta pikkumies tykkää, on oma kiipeilykukkula takapihalla. Oh joy.
Vko 42: Ja niin vessaremppa jatkui, nyt vuorossa oli tapetointi. Ai että, kun tykkäänkin tästä kuviosta! Kyseessä siis Boråstapeter Rabarber.
Vko 43: Nyt alko vanereiden leikkaus ja mitoittaminen. Samalla mietin myös peite- ja päälilistoja, vanereita kun tulee kaksi ja sauma pitää saada peittoon. Päälilistaksi valikoitui tuo kuvassa oleva, se on hyvä.
Saatiin myös kaapit seinille. Jippii!
Vko 44: Nyt alkaa näyttämään jo vähän valmiimmalta. Päädyin kaksiväriseen panelointiin. Väri saatiin pellavaöljyvahasta, niin vaalea kuin turkoosikin, ja ne saavat vanerin näyttämään ihanalta! Siinä näkyy puun kuviot, vaikka onkin väriä. Ihana ❤ Listoista tuli mustat, mä tykkään niiden antamasta struktuurista. Muutkin yksityiskohdat ovat mustia, esim. peili. Sopii siis hyvin.
Vko 45: Nyt alkoi kinkkinen homma eli viemärin ilmastointiputken kotelointi. Ohan se nyt aika ruma. Ostettiin tuossa päivänä muutamana niitä helmiponttipaneeleita, joten ne saivat tulla koteloinniksi.
Vko 46-47: Siinä se sit olis. Ohan se nyt samperin hieno ❤ Listoja puuttuu, mutta who cares.
vko 48: Tämmönen siitä sitten tuli, valmistui (tai no, ei se ihan valmis ole, mutta menköön) juuri parahin pojan synttäreiksi.
Vko 49: Tänne etelään saatiin vähän lunta, joten päästiin pojan kanssa tekemään lumitöitä sekä tiluksien tarkkailua. On se aitta vaan mahtava!
Vko 50: alkuviikosta saatiin tuollainen kone käymään. Se tuli kaivelemaan reittejä kuitukaapelille. Vihdoinkin pääsemme digiaikaan 😀
Viikonlopusta tulikin sitten ennenkokematon, koska pienempi mies meni siskolleni yökylään kahdeksi (2) yöksi! Ja mitä tekee pariskunta Palmén? Normaali pariskunta olis varmaan mennyt syömään ja leffaan, mutta mehän ei sellaisista niin välitetä, joten tehtiin remppaa 😀
Lauantaina aloitettiin urakka siivoamalla kattoikkunahuonetta. Mä poistin nauloja laudoista ja mies purki lautaa seinästä. Kun se saatiin ”valmiiksi”, siirrettiin tavarat päätyhuoneesta sinne ja ruvettiin purkamaan sitä kipsistä. Ja se saatiin melkein purettuakin.
Jatkettiin vielä sunnuntaina. Avot nyt on kipsit poissa. Pitäis kipsilevynaulat poistaa seinistä ja katosta. Sitten paprit ja villat ales. Vuorivillat käytetään uudelleen, mutta lasivillat heitetään mänee. Mutta se menee taas johonkin aikaan tulevaisuudessa
Löydettiin talosta myös lisätilaa, kun avattiin pellon puoleisen sivuvintin seinä. On tossa tuollainen kuutisen neliötä tilaa. Hiphei, sitähän ei ole ikinä liikaa!
Tähän on hyvä lopettaa lähetys tältä kertaa. Yritän saada vuoden viimeisen postauksen tehtyä uuteen vuoteen mennessä. Tai ainakin jossain siinä tienoilla.
Loppuun pieni blast from the past, vasemman puoleinen kuva kolmen vuoden takaa pojan huoneesta. Ja oikealla Herppa-Hertta, joka vaan on vähän mlem.
Mites tämän ajanjakson tiivistäisi… Sähköä ja kakkaa. Hiirenkakkaa. Päässä ja silmissä ja jokapaikassa. Onneksi on suihku. Ja ne sähköt siellä vessassa. VIHDOINKIN! Asiaan.
Vko 8: it is all about the closet.
Alkuviikosta kävin hakemassa Karjaan Puupörssistä (jota suosittelen lämmöllä!) höylättyä lautaa ja 4mm vaneria. Laudat laitettin etulevyiksi ja vanerit sivuihin, päädyissä kun on henkarikomerot. Kyllä, tykkään.
Sen jälkeen aloin miettimään tuota kaapin taustaa, joka nyt aika pitkälle huokolevyä. Aika rumaa siis. Kekkasin, että 4mm vaneri näyttäisi sielläkin aika passelilta! Ja sitten vaan takaisin Puupörssiin, jossa vanerit leikattiin oikeisiin mittoihin. Tukipuut maskattiin listoilla.
Tämän jälkeen alettiin miettimään, että miten kaapit jaetaan omikseen. Nythän ei välipuita ollut eli oli vain yksi hylly koko kaapin läpi. Laitettiin sitten halpa, sekä hyvä, ratkaisu: narua pitkittäin väliin, jolloin ilma kyllä kiertää kaapissa, mutta esim vaatepinot eivät kaadu toistensa päälle. Success!
Mä kävin viikonloppuna vähän tutkimusmatkalla yläkerrassa, kun päätin saada alajyrsimen käytön kannalta parempaan paikkaan. Löysin myös kaikkea muuta tarpeellista (ja tarpeetonta :D). On ainakin moneen asiaan varaosia. Which is nice.
Mietin kanssa talomme värikkyyttä, jota mielestäni ei oikein ole. Kuitenkin, kun istuin keittiön nurkassa, huomasin, että kyllä täällä vähän väripilkkujakin on. Ei ehkä niin paljon kuin haluaisin, mutta ei me ihan värittömiä olla 😀
Vko 9: Vintille lähdettiin. Ja tehtiin. Tai mies lähti. Ja mies teki.
Eli nyt se virallisesti alkoi. Yläkerran purkaminen. Ja senhän ei pitänyt alkaa vuoteen. Mutta mitä kissa karvoilleen voi.
Meikä taas pisti peitelistoja uusiksi. Vihdoinkin.
Vko 10: Yläkerrassa vietettiin ihan yhdessä aikaa. Saatiin paljon säilytystilaa järkättyä. Nyt voidaan alkaa purkamaan ihan tosissaan.V
Vko 11: Purkaminen jatkuu. Mies sai tehtyä viikolla, minä taas viikonloppuna kun miehet lähtivät sukuloimaan.
Vko 12: samat hommat jatkuu, kuvia ei nähtävästi ole otettu.
Vko 13: mies on lomalla. Asioita tapahtuu. Paljon.
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai sähkäri oli käymässä ja MEILLÄ ON SÄHKÖT KUULKAAS KOKO ALAKERRASSA!!!!!
Perjantai-lauantai takaisin yläkertaan siitä.
Sunnuntai
Tossa sunnuntain kuvissa mallaillaan kattolautoja paikoilleen. Haluan siis kitapuut jättää näkyviin, joiden päällä tuossa vasemmassa kuvassa lepää lauta. Koska leveät ponttilaudat maksavat maltaita, vedetään me noihin raakalautoihin alajyrsimellä huullos, jolloin ei pieni eläminen haittaa.
Vko 14: Sunnuntaina oli rakennesuunnittelija tulossa käymään, joten oli pakko saada rakenteita nopeasti auki. Noh, pistin miehet taas autoon ja kohti serkkulaa. Itse kiipesin yläkertaan tekemään niitä kevyempiä hommia.
Sunnuntai meni sirkuksessa ja rakenteita kattoessa. Mies oli turisemassa suunnittelijan kanssa, minä huolehdin jälkikasvusta (jota ei ihan ymmärrettävästä syystä päästetä yläkerran lähellekään). Oli kuulemma erittäin hyvä tuntinen. Jatkamme rakenteiden purkamista eli valitsemallamme tiellä. Näin teemme.
Vko 15: jotain muutakin kuin repimistä. Vaihteeksi sisustusta. Eli yläkerrasta raijasin alas (noita helvatan vintinrappusia pitkin) vanhan päästävedettävän lastensängyn. Oli siinä hommaa (piti tuoda kolmessa osassa, jokaisessa mietin onko tässä oikeasti mitään järkeä tehdä yksin) ja tulipahan tehtyä. Ei lapsena pelattu tetris mennyt hukkaan. No sir. Sitten vaan Ikeasta 80-senttinen patja ja avot, se o siinä. Nyt pitäisi vielä miettiä tuota sisustusta noin muuten. Tota lelua ja kaikkea tuntuu olevan aivan liikaa…
That’s all falks, tapaamisiin taas parin viikon (toivottavasti ei kuukauden) päästä! Toivottavasti ollaan silloin jo taas edistytty hiukan 😀 Lopuksi kaikennäköisiä eläinkuvia piristämään jokaisen päivää ❤
Mission possible: vanhan hirsitalon kunnianpalautus 