Vko 04/2016: lattiaa ja seinää, taas, with a little hint of tekniikka

31.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja uusi viikko on taas täällä! Mies oli maanantain vielä kotona, mutta tiistaina lähti taas reissuun palaten perjantaina. Tiistaina tuli tieto, että maalämpöpumpun ensimmäinen asennusosa tehdään torstaina, joten pitipä pistää ripeästi maalaten!

Mutta kyllä me (mies) saatiin maanantainakin jotain tehtyä: eteisen lattia on (viimeistä lautaa vaille) valmis! Wohoooo, yksi etappi taas saavutettu ❤ Alla hieno kuva-kollaasi meidän ihanan ihanasta eteisestä. Mä oon vähän rakastunut, ehkä niinku.

Maanantaina saatiin kanssa putkarilta tarjous patteriverkoston pykäämisestä. Tarjous oli kohtuullinen (vähemmän kuin mitä ajateltiin), vaikka putket eivät ole mitn muovi- taikka kupariputkea, jota pystyy helposti taivuttamaan ja liittämään, vaan putkisto tehdään galvanoidusta teräsputkesta. Teräsputki on paksumpi ja kolhompi sekä siihen on työläämpi tehdä liitoksia sekä käännöksiä. Mutta se vain on ainoa putki, joka sopii valurautapattereihin. Mä oon vähän tällainen näiden pienten asioiden kanssa 😀 Putken pystyy maalaamaan seinän värillä taikka sitten jollain ihan muulla, jos pattereista haluaa ns sisustuselementin. Ajatus mikä mua hotsittaisi, muttei Miestä, yllätys 😀 Alla pieni havainnekuva ko putkesta vanhemman patterin kyljessä.

Tiistai tuli vettä valuen. Voi himputti miten paljon mä inhoan loskaa. Kotiin päästyäni aloitin maalaus-operatsioonin. Valmiiksi se tuli. Vähän oli epätietoutta asioiden paikoista, joten maalasin vähän liikaa, mutta mitäs sillä on väliä, koska jossain vaiheessahan koko koppi pitää maalata. Nyt ei vain jaksanut tehdä sitä. Joskus. Sometime. Mutta tässä nyt puoliksi maalattuna, ihan hyvän näköinen tuli. Ei haluttu alkaa laittamaan mitn kivilevyjä seiniin, joten jäi reilusti vanerille.

Ai niin, meillehän on tullut kamaa tässä päivinä muutamina. Domus Classicalta tuollaisia kytkimiä ja pistorasioita sekä niiden alle lain pakottamat suojalevyt. Ovat ne hienoja ❤

Taloon.com’sta ostettiin Renovan pistorasioita sekä antenni- ja telerasioita. Eivät ole niin kauniita kuin nuo Domus Classican, mutta menettelevät. Ne sijoitetaan paikkoihin, jotka eivät ole niin näkyvillä.

Seiniin päätettiin kokeilla Biofarben savimaalia (biofarben.fi). Maali sävytetään itse, joten ostettiin pari putelia mustaa pigmenttiä, jotta saataisiin seinästä sellainen vaaleanharmaa. Tämä maali tulee siis ruokailuhuoneeseen. Katotaan miten toimii. Hankitaan sitten lisää, jos tuntuu toimivalta. Vähän jänskättää tuo sekoittaminen, mutta kyllä siitä hyvä tulee. Pakko tulla 😀

Keskiviikkona tuli flunssan perkules ja teki tyhjäksi melkein kaikki päivän suunnitelmat. Oli pakko käydä kaupassa hakemassa ruokaa, joten samalla reissulla kävin heittämässä puusepälle tiskialtaan sekä roskismekanismin. Saadaan sitten oiken kokoinen kaappi 🙂 Roskismekanismi oli sitten tietenkin rikki, joten pitipä laittaa reklamaatio myyjälle.

Kotona tein vielä pieniä siivoustöitä, jotta maalämpöpumppuasentajat pääsevät huomenna töihin. Otin esimerkiksi eteisen ja porrashuoneen välisen kynnyksen pois, jotta painavien kamojen raijaaminen ei ole niin vaikeaa.

Torstaina kello kahdeksan aloittivat miehet pumppujen ja muiden asentamisen. Minä lunssassa kuuntelin touhua seinän toisella puolella. Ei mennyt ihan putkeen se asennus, koska eivät saaneet maalämpöpumppua sisälle tekniseen tilaan. Soittivat siinä puoli neljän aikoihin miehelle, että voivatko joko purkaa ovenkarmit (ei) taikka tehdä jonkun roikotussysteelmin kattoon (ei). Mutta illalla kun menin tulisijoja polttelemaan, oli tekninen tila alla olevan näköinen:

Ja hei, nyt on eteisessä taas tilaa pitkästä aikaa ❤ Valitettavasti eteinen on yhtä siivoton ja keskeneräinen kuin ennenkin, sitä ei korjannut tavaran vähentyminen…

Kuulemma nokkakärryillä olivat tuon oikean puoleisen möhkäreen sinne saanut. Tuo yläosa painaa siis sellaisen sata kiloa ja se, että paino on yläpäässä, aiheuttaa haasteita. Yläosan saa erikseen, mutta mites sen sitten saa takaisin paikoilleen, kun kaappi on teknisessä tilassa. Noh, turha jossitella, miehet saivat homman vietyä kunnialla päätökseen. Hyvähyvä! Takkojen polttelu on kyllä rentouttavaa puuhaa. Kattelin pädillä uusia x-files-jaksoja nokka valuen ja yskien keuhkojani pihalle peittoon kietoutuneena. Aika tunnelmallista. Paitsi toi nokan valuminen ja yskiminen.

Perjantai-iltapäivällä putsailin vähän rappusia, niille kun oli mystisesti aineellistunut hirveä määrä kaikenlaista rompetta. Niin paljon, ettei yläkertaan enää päässyt kulkemaan. Sain kamat siivottua pois, nyt kehtaa taas kulkea. Meillähän on tuossa toisessa eteispatissa kaksi ovea, joista vain toinen on käytössä. Toisen oviaukon eteen on rakennettu portaat, seinässä on kivilevyt ja villat. Aateltiin kuitenkin, että, helpottaaksemme pitkien tavaroiden siirtoa yläkertaa, avaisimme seinärakenteen tuon toisen oven osalta. Silloin saisi pidemmät puut suoraan ylös ilman, että olisi minkäänlaisia käännöksiä. Sitä odotellessa. Mies käytiin hakemassa Lohjalta kuuden aikoihin. Perheemme on taas täysilukuinen.

Lauantaina oli taas hiukan vähätöinen päivä remontin edistymisen osalta. Päivällä käytiin vaihtamassa auto Tuusulassa ja samalla matkallä kävin ostamassa Motonetista yläjyrsimen. Kaikillahan nyt sellainen pitää olla. Autoilu ei päättynyt siihen tietenkään, koska sahalla odottivat loput lattialaudat sekä katto- ja lattialistat. Sinne siis. Saatiin kyytiin lattialaudat, mutta listat jäi ottamatta, koska olivat liian pitkiä. Pari metriä olisi jäänyt pää ulos ja se on kyllä liikaa. Tullaan seuraavana viikonloppuna hakemaan ne. Kun kotio päästiin, vihdoinkin, alkoi mies leikkaamaan vessan lattialautoja oikeaan pituuteen. Minä taas menin, kunnon vaimon tapaan, tekemään meille murkinaa.

Sunnuntaina oli operaatio vierasvessan vuoro. Aikaa meni läpivientien ja muiden kanssa, itse lautojen latominen meni varmaan tunnissa parissa. Ja nyt se on valmis ❤ ❤

Meidän nemesis, yläkerran viemärin läpivienti, saatiin myös selätettyä tänään. MUAHAHAHAHAHAAAAAA! Oli siinä töitä, tiellä oli väliseinän runkoa ja kattolaudotusta, mutta mikää ei ollut liian kova pala Miehenpuolelle, joka ylitti kaikki tielle laitetut esteet merimiesmäisen kiroilun säestämänä. Nysse on siinä. Ja pysyy. Prkl.

Joo siinä se tämä viikko taas sitten oli. Mies on, näillä näkymin, ainakin ensi viikon täällä, joten iltaisinkin saadaan asioita tehtyä. Itsekseen kun en nähtävästi saa tehtyä mitään. Syytän flunssaa. Maanantaina kannetaan ulkona olevat laudat sisälle. Tiistaina voitaisiin laittaa vikat huokolevyjen palaset paikoilleen. Keskiviikkona voisikin alkaa huokolevyjen esiliistertöinti. Näyttää pahasti sille, että ensi viikonloppuna alkaa pinkopahvien laitto. Hitsin pimpulat! Mutta, kuten aiemmat kerrat ovat opettaneet, aikataulut eivät yleensä pidä. Ajatus on kuitenkin ihana.

Jeps, ensi viikkoon pallerot. Kissakuva of the week, Väkä ja Tirppa nukkumassa, rauhallisina:

Vko 03/2016: kattoa, seinää ja hyvää ruokaa

25.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja taas yksi viikko on kulunut elämässämme. Toivottavasti se oli produktiivinen teillä muilla, koska minulla se ei oikein ollut. Tai siis ei ainakaan ajalla ma-to, sen jälkeen alkoikin tapahtumaan enemmän.

Mies siis taasen reissussa ja minä vastuussa huushollista. Sain mä niitä tulia tehtyä tulisijoihin ihan kiitettävästi, ja vähän siivottua, mutta siihen se oikeastaan jäi remontin osalta. Ei mikään ihan kauhea suksee siis.

Nooh, ei sen väliks. Torstaina tuli mies kotio illalla ja perjantai oltiinkin kummatkin vapaalla. Aloitettiin viikonlopun urakka ruokailuhuoneen loppuunlevyttämisestä. Siihen oikeasti meni melkeinpä kokonainen päivä. Ja hermot sulivat taas pariin otteeseen. Vaikka siinä piti tehdä vain yksi nurkka ja tiivistellä paria kohtaa. Ihan älytöntä. No, näin se nyt vaan meni tällä kertaa. Hieno siitä tuli, kun käytettiin asioihin vähän enemmän aikaa. Ei ole rakoja. Oltiin päivänä muutamana ostettu Biltemasta tapetointipöytä, jonka sitten viikolla kasasin ruokailuhuoneeseen. Ai että, kun oli helppoa leikata käsisirkkelillä levyjä kun levyt ovat silleen muualla kuin maantasalla! Ja sirkkelillä saa ihan eritavalla suoraa linjaa kuin Multitoolilla, mikä ylläripylläri! Mutta enhän mä muistanut lopputuloksesta kuvia ottaa, joten teidän tulee taas luottaa mielipiteeseeni, joka ei ole puolueellinen. Nope. Evö.

Aloitettiin myös eteisen katon loppuunpanelointi, mutta se jäi pariin lautaan, koska yksillä tikkailla asentaminen oli aika pepusta. Toiset tikkaat menivät rikke tässä päivänä muutamana. Pitääpä muistaa yrittää korjata ne.

Lauantaina mies teki hienot rakennustelineet, jotta paneleiden laitto sujuisi helpommin. Onko vähän hienot tellinkit??

Minä katkaisin ruokailuhuoneessa paneeleita ja mies asensi. Ny on katto valmis noin 95 %ssa ko. huonetta! Jee!

Joo vähän tulee 80-luku mieleen, kun kaikki nyt tuollaista puhdasta puuta, mutta kohta saadaan väriä pintaan niin ei se enää niin samansävyistä pintaa.

Mies väkersi noita tuon ulkoikkunan huokolevyjä varmaan jonkun tunnin. Tuli hienot, on helppo saada peitelaudat ja muut paikoilleen. Muut ikkunat ovatkin ehkä sitten vaikeampia tapauksia. Mutta otetaan ikkuna kerrallaan tekemisen alle, ei tule liikaa ressiä. Ja noita mietitään vasta pinkopahvituksen jälkeen eli siis parin viikon päästä. Siihen asti saa olla ihan takatakaraivossa kaikki ikkunapuitteet.

Niin, ensi viikolla pitäisi pikkuhiljaa aloittaa huokolevyjen esiliisteröinti. Huokolevy siis imee itseensä tooooodella paljon liisteriä, joten ne pitää liisteröidä ennen pinkopahvien asennusta. Jos näin ei tehdä, ei pinkkarit pysy seinässä, kun kaikki liisteri imeytyy huokolevyyn. Ja liisterihän tehdään itse, vehnäjauholiisteri siis. Liisteriä tehdään noin 1/9 suhteella eli 1 osa vehnäjauhoja ja loput vettä. Kattilaan vettä ja se kuumennetaan lähes kiehumispisteeseen. Sillä välin 1 osa vehnäjauhoja sekoitetaan pieneen määrää kylmää vettä. Vehnäjauho kaadetaan kattilaan vähän ennen veden kiehumispistettä. Puuroa keitetään hiljakseen noin 10 minuuttia. Liisterin annetaan hetken jäähtyä ja avot, ei kun seinälle sutimaan. Samalla liisterillä laitetaan sitten pinkkaritkin seinälle.

Joo tuli meillä lauantaina vielä sellainenkin mieleen, että mitä jos vieraseteiseen ei laittaisikaan lattiaan maalia vaan sen kuuraisi. Suopakuuraus tehdään pellavaöljyllä ja sillä saadaan lattiaan likaahylkivän ja luonnollisen pinnan. Alla ote Satakunnan museon Rakennuskulttuuritalo Toivon korjausvinkeistä:

”Sekä uuden että vanhan puulattian alkuperäisen ilmeen, vaaleuden ja puhtaan puun aidon tunnun säilyttää parhaiten suopakuuraamalla. Suopakuuraus sekä puhdistaa lattian että muodostaa puun pinnalle likaa hylkivän kerroksen. Suopakuurauksen jälkeen lattialle riittää tavanomainen imurointi ja pesu, mieluiten kuitenkin nestemäisellä suovalla (pellavaöljysuopa tai mäntysuopa, käsitiskiainekin käy). Perinpohjaista uudelleenkuurausta lattia vaatii harvoin, ehkä vuoden tai parin välein, riippuen käytöstä ja kulutuksesta.”

Tuolla linkissä on ohjeet tuolle kuuraamiselle, joita me sitten noudatetaan. Eteisessä on hyvä olla lattia, joka hylkii likaa ja on helppohoitoinen. Muihin tiloihin tuleekin varmaan sitten maalia.

Pidemmittä puheitta sunnuntain kimppuun. Minätyttö lähdin kavereiden kanssa brunssille isolle kirkolle, joten mies jäi issekseen touhuamaan työmaalle. Ja sehän sai ihan ittekseenkin aikaan paljonkin, ei pitäisi varmaan olla mikään suuren suuri yllätys 😀 Porrashuone on nyt siisti, ekaa kertaa sitten taas jonkun puolen vuoden!

Kyllä nyt pitäisi päästä maalämpötyyppien pumppujen ja varaajien kanssa tekniseen tilaan ilman ongelmia.

Eikä tässä vielä kaikki! Sai se miehenpuoli keittiönkin levytettyä melkein loppuun! Lisä-jee!

Nyt on levyttämättä enää vieraseteiseisen yksi osa, joka odottaa lattian valmistumista. Lisäksi pikkupaloja puuttuu sieltä täältä, mutta ne saa nopsaan paikoilleen. Voisi siis olla hyvin mahdollista, että, mies kun taas lähtee Lrantaan tiistaina, minä saisin esiliisteröinnit tehtyä viikolla. Ensi viikonloppuna voisi siis alkaa lätkimään pinkopahveja seiniin. Iso EHKÄ tuonne edellisen lauseen väliin, mutta mahdollisuus on olemassa 🙂

Koska mies lähtee vasta tiistaina, ehditään maanantaina tehdä vielä tuo eteisen lattia loppuun. Hope so. Joka taas helpottaa aikas paljon. Ja, jos vain mahdollista, niin vessan lattia tehdään siinä samalla. Vessa on vielä ihan tekemätön sisältä, joten siellä töitä enemmänkin. Mutta, koska sinne ei pinkopahvia tule, se ei ole ihan korkeimmalla priolla. Sinnä pitäisi tehdä lattian lisäksi seinät ponttilaudasta jne., mutta kaikki aikanaan.

Ennen brunssille lähtöä lämmitin tulisijat vähän isommalla puumäärällä. Hitsi, pönttishän alkoi varaamaan lämpöä! Vielä iltapäivällä oli etuosa tähtiventtiiliin asti lämmin. Hyvähyvä. Ja pakkanenhan laski sunnuntaina ihan reilusti, remppapuolella lämpö nousi jopa pariinkymmeneen. Lauantaina mentiin sellaisessa 5-10 asteessa, joten aika hyvältä tuntui.

Ei kai siinä sitten mitään. Hyvä viikko, oli kivaa, ei ollut kiukkua (paljoa ainakaan) ja hommat etenivät. Ensi viikolla pitäisi hakea loput laudat sekä katto- ja lattialistat sahalta. Pitää laittaa oottelemaan käyttöä autotalliin. Sitä ennen pitäisi saada kulkuväylä sinne autotallille. Lunta on vähnä edessä. Ensi viikolla sitten.

Jees, let’s rap it up. Hyvää viikkoa palleroiset!

Tämän viikon kissakuvaksi valikoitui Väiski, joka ottaa lepiä, ja lämpöä, ikkunalaudalla. Vähän tuollainen ”well hello there ladies”-asento/ilme tuossa. Meitin äijä.

Vko 02/2016: Fire in the hole, viimeinkin!

17.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Lunta on sadellut ihan huolella. Ei ole kuitenkaan enää niin kylmä. Remontin kannalta viikko meni pikkutöitä tehdessä ja noin. Mutta etenivät asiat ja sehän on pääasia, eikö?

Maanantaina ei tehty mitään, koska oli väsy ja lunta tuli niin samperisti.

Tiistaina piti tulla maalämpökamat. Jäivät kinoksiin. Huomenna uusi yritys. Vesieristemies toi kamoja. Hyvähyvä.

Keskiviikkona tulivat kamat. Mlämpöurakoitsijamme oli ottamassa ne vastaan. Nejän viiden aikoihin, kun tultiin kotio, alkoi kamojen sisällesiirto kolmen miehen voimin. Kolmisen tuntia siihen meni. Silleen voisi sanoa, että aika painavaa tavaraa. Ja leveetä. Ja meillä liikaa kynnyksiä. Loppu hyvin kuitenkin, nyt odottelevat eteisessä asennuspäivää.

Oltiin kotimatkalla käyty hakemassa konevuokraamosta sellainen betonihiomakone, jolla pitäisi poistaa keittiön muurista punainen Miranoli. Piti se tehdä keskiviikkona. Ei tehty. Torstaina sitten.

Teknisen tilan lattiallekin oli tehty jotain, jeeee.

Torstaina päästiin sitten seinänhiontahommiin. Ihan hyvä siitä tuli, mutta vähän jäi vielä paikkoja, joista pitää jollain tavalla maali saada pois. Varmaan ihan epäkeskolla jos yrittäisi. Mitään talttaa ei haluaisi käyttää, jottei tulisi liian paljon tasotehommia.

Muurari voi vähän silotella pahimpia kuoppia. Tulee perjantaina käymään. Sillä on meidän vieressä työmaa ja pyrkii sieltä kotiinlähiessään käydä meitä kattomassa.

Ja tekninen tila on taas edistynyt, nyt on kevyttasote tms pinnassa.

Perjantaina tyyppi tuli pistämään primeria pintaan. Lauantaina epoksin. Päätettiin jo keskiviikkona, että siirretään asennusta, koska kaikilla kiire muissa hommissa. Ja Mies on Lrannassa taas. Meillähän ei kiirettä asennukselle ole, koska a) ei ole vettä, b) ei ole sähköä ja c) ei ole patteriverkostoa. Putkari soitti torstaina, että ollaanko työmaalla. No ei olla. Kattoo jos pääsisi perjantaina käymään. Ei käynyt.

Bongasin tässä päivänä muutamana yhdestä naamakirjan ryhmästä Billnäsissä majaansa pitävän puutarhasuunnittelijan. Aattelin, että ehkä on parempi pyytää tarjous enemmän kuin yhdeltä toimijalta, jotta voi vähän hintoja vertailla. Ja sekin on kiva, että on paikallinen, jolla varmasti tietoutta seudun perinteisistä kasveista sekä pihapiirin suunnittelusta. Perjantaina tuli hän. Tietenkin samaan aikaan muurarin kanssa. Noh ei se niin justiinsa, juteltiin hänen kanssaan samalla kuin muurari kertoli miten seuraava ja sitä seuraava viikko pitää pönttiksiä polttaa: eka viikko vähän puita kerran päivässä, tokalla viikolla voi alkaa jo polttamaan aamulla ja illalla. Meillä tämä tuottaa ongelmia, koska herätään jo nyt niin aikaisin, että ennen töihinlähtöä polttaminen on aika mahdotonta. Mä en ainakaan tuntia aiemmin ala heräämään pönttiksen polton takia enkä luule, että Mieskään 😀 Mutta tässä se on, se mitä on odotettu kuin kuuta nousevaa x aikaa, tuli pönttiksessä!!

On tämä aika huisia, kerta kaikkiaan!

Joo, mutta puutarhasuunnittelijan kanssa meni kyllä tovi jos toinenkin. Tuli siinä kahden pintaan ja lähti siinä neljän viiden aikoihin. Tultiin tosi hyvin juttuun. Ekaksi käytiin ulkona katsomassa tiluksia ja sitten mentiin sisälle vähän juttelemaan. Jäi hyvä fiilis. Varmaan tämä meidän projekti jakautuu monelle eri vuodelle. Nyt suunnitellaan puut ja pensaat teiden varsille näkösuojiksi. Joskus tulevaisuudessa sitten muuta tilpehööriä. Meidän pitäisi kaataa noita koivuja tuolta pihatien sekä isomman tien varrelta, jotteivat vie ravinteita niiltä muilta puilta. Tämähän sopii meille, koska saadaan niistä polttopuita.

Muurari tulee jossain vaiheessa tekemään vielä porrashuoneen ja vieraseteisen seinät valmiiksi. Laitetaan rappaus, joka sitten maalataan. Nyt porrashuoneen katossa on reikä ja entisen palomuurin tiilet näkyvillä. Vieraseteisessä seinä on kirkkaan keltainen ylhäältä ja alhaalta taas ihan paljas kun on tainnut olla muurattu liesi siinä jossain vaiheessa. Mutta nämä tehdään sitten joskus kun muurarilla on aikaa.

Lauantai meni töiden osalta vähän harakoille, koska oli siskonlapsien juhlapäivä. Ikeassa kyllä käytiin, kun piti käydä ostamassa tuleva keittiön allas, jota ei tietenkään ollut. Ostettiin sitten kaikkea muuta. Lisäksi olin, taas, bongannut netistä ihanuuden eli vanhan peltikaapin. Sellaisen pukukaapin. Harmaan. Eipä sitten ole kuvaa siitä, mutta uskokaa, se on ihana. Edit: haa, kuva löytyikin! Se o ihana!

Ja samalla reissulla käytiin hakemassa siskolle vaatekaappi eteiseen. Meille tulee sieltä sellainen meidän mummolassa ollut piironki lainaan. Lapsia kun on tarpeeksi, tulee tarve suhteellisen suurelle säilytystilalle.

Mutta oli rakennuksilla jotain edistystä tapahtunut, nyt on epoksi lattiassa, on just sellainen kuin mitä haluttiinkin:

Sunnuntaina aloitettiin aamupäivällä eteisen lattian tekeminen. Samalla huomattiin, että toinen remppalämmittimistä on lakannut toimimasta. Kiva. Pitää käydä ostamassa jostain uusi. Viisi astetta oli lämmintä kun aloitettiin. Pirtsakka työskentelylämpötila sanoisin. Mä leikkasin lautoja ja Mies pisti paikoilleen. Päästiin taas pari varvia eteenpäin, sitten loppuivat laudat. Loput laudoista ovat ulkona. Wohoo, ollaan oviaukon, ei siis enää paljoa jäljellä!

Mentiin joskus puolen päivän aikoihin lounaalle. Sen jälkeen oli tarkoitus kantaa loput laudat sisälle ja jatkaa lattiantekoa. Lounaan loppupuolella puuseppä soitti, että ovat pihalla. Puuseppämme perheineen ovat kyllä tosi mukavia. Ollaan ihan ystävystytty tässä, kummallakin kun on takanaan samanlainen projekti. Ollaan jotenkin samalla aaltopituudella. Käytiin läpi keittiötä, että mikä menee minnekin ja otettiin mittoja kaappien paikoista. Saatiin tunti siinä turistua.

Me nyt sitten päätettiin, ettei aletakaan kantamaan loppupuita sisälle. Puuseppä kun ohjeisti, että kannattaisi antaa puiden asettua sisällä päivän, mutta mies kun lähtee taas reissuun maanantaina niin asettumispäiviä tulisi viisi. Ja edellisten lankkujen kanssa huomattiin, että liika asettuminen taas aiheuttaa helikopteri-efektin eli puut menevät kiemuralle. Ja silloin niitä on tosi vaikea, ja joissain tapauksissa jopa mahdoton, saada paikoilleen. Tänäänkin yksi lankku piti passata kokonaan, kun oli ihan mutkalla. Yritettiin saada kyllä paikoilleen, mutta mikään ei auttanut. Ensi perjantaina kannetaan puut sisään, jotta voidaan lauantaina jatkaa lattiantekoa. Ei ne tuolla pakkasessa miksikään mene.

Koska työt vähän niinku loppuivat, siirryttiin sohvalle katsomaan telkkaria hetkeksi. Siinä vähän ajan päästä tajuttiin, että niin, meidänhän piti se keittiön savupeltikin modata, jotta saadaan liettäkin alkaa polttamaan jossain vaiheessa. Leikattiin ja ohennettiin ja tehtiin oikeasti ihan hitokseen töitä sen kanssa. Loppujen lopuksi, voimalla ja viekkaudella, saatiin pelti hormin loppuun asti. Okei, sen saa vain vasaralla lyömällä ja ulosveto on aika hankalaa, mutta hei, sen saa sinne pohjaan kuitenkin! Alla kuva tämän päivän nemesiksestämme:

Että näin tällä viikolla. Ensi viikolla minä olen arkipäivinä vastuussa takkojen polttamisesta. Ehkä siinä samalla voisi miettiä parin huokolevyn laittamista paikoilleen. Jos uskallan siirtyä pöntön edestä minnekään. Jos just silloin joku kipinä lentää puulattialle ja sytyttää koko talon palamaan. Meillä kun ei vielä uunineduspeltejä. Pitää laitta kattomiehelle viestiä, että pitäisi laittaa sellaiset tekoon. Samalla pitäisi alkaa suunnittelemaan huuvaa tuohon lieden yläpuolelle. Me ollaan päädytty myös peltiseen välitilalevyyn, joka sitten varmaan maalataan. Ei tartte miettiä noita punaisia maalinrippeitäkään. Ettäs niin.

Mutta ensi viikkoon taas, palleroiset, älkää vilustuko ja muistakaa käyttää villasukkia!

Viikon kissakuvana vanhemi kuva Tirpasta lepuuttamassa tuolin päällä:

Vko 01/2016: lattiaa, seinää ja niin edelleen

10.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Vuosi vaihtui ja piti ihan miettiä tuota otsikointiakin. Että mennäänkö juoksevalla numeroinnilla vaiko vuoden viikkojen mukaan. Mentiin vuoden viikkojen mukaan eli aloitetaan ykkösestä taas.

Meikätyttö paineli maanantaina hyvin levänneenä (not) töihin eli miehelle tuli vaimoton lomaviikko. Ai että tätä on odoteltukin 😀 Ja hyvin toimi vaimottomuus, sai aika paljosti aikaan yksinäänkin!

Mutta ei haavereiltakaan voitu välttyä. Toisten tikkaiden viimeinen porras antoi periksi ja aiheutti pientä damagea. Onneksi ei mitään haavaa pahempaa. Onneksi mä en ollut tikkailla, koska olisi varmasti aiheuttanut mulle jonkun elinikäisen trauman tikkaita kohtaan…

Vastaavan mestarin piti tulla käymään, ei tullut. Sain puhelimella kiinni, oli tullut este. Katotaan toinen päivä. Juttelin myös putkarin kanssa, tulee käymään työmaalla tällä viikolla, jotta saadaan tarjous patteriverkoston pystytksestä. Tekevät kaksi tarjousta, toinen mustilla rautaputkilla (perinteiset valurautapattereissa, isompi työ) sekä kupariputkilla (helpommat asentaa, ehkä kalliimmat osat). Itse haluaisin nuo perinteiset isot rautaputket (kerras sitä), mutta jos ero mitataan tonneissa niin jäävät tekemäti. Sain myös muurarin kiinni, hääkin tulee käymään tällä viikolla. Paljon on miehellä tapaamisia. Ja keskiviikkona, loppiaisena, lähdetään hakemaan Somerolta pöytäsahaa. VIHDOINKIN saamme kunnon katkaisuvälineen, hitsin vitsi, on sitä odotettukin!!

Joo, tiistai tuli varkain. Minä vietin päivän töissä, mies työmaalla. Olohuone on sitten levytetty kahteen kertaan. Siitä tuli hyvä! Nyt oottaa enää pinkopahveja. Laitetaan jossain vaiheessa, kuhan muut hommat saadaan ekaksi pois alta. Kyllä tuohon kelpaa alkaa laittamaan pintaa paikoilleen.

Keskiviikko alkoi vastaavan työnjohtajan käynnillä. Kattoi mitä oltiin saatu aikaiseksi. Tehtiin valmistumistodistus pankkia varten, jotta saadaan taas vähän hynää. Nyt tuleekin kerralla isompi kuluerä, kun maksuun tulee maalämpö, keittiö, lattialaudat, listat jajajaja… Lista jatkuu… Noh, seuraavaksi pistettiin Movanon nokka kohti Someroa ja haettiin se kauan odotettu pöytäsirkkeli!

Kun hakumatkalta kotio päästiin, aloitettiin ruokailuhuoneen tyhjennys (helmipontit ha huokolevyt menivät väliaikaisesti olohuoneeseen). Ja kun tyhjäys oli vihdoin valmis, alettiin pistetämään lautaa lattiaan. Ei sitä kauaa jatkunut, naulat loppuivat. Mulla loppuivat myös hermot, joten päätettin jättää homma siihen. Kun naisella menee hermot, ei kenelläkään ole enää hauskaa.

Torstai, ihana torstai. Kylmää kuin pohjoisnavalla. Iuh. Aamu aloitettiin reippailulla eli haettiin sahalta noin puolet laudoista. Ihanan kirpsakassa -23 pakkasessa ladottiin lautoja autoon. Siellä kun oltiin niin tilattiin myös katto- ja jalkalistat. Löydettiin vanhat listat eristeiden seasta ja ne toimivat malleina uusille listoille. Ihan samanlaisia ei enää valmisteta, enkä halunnut teettää isolla rahalla uutta terää, joten otettiin lähin samannäköinen vaihtoehto. On tämänmoinen:

Listan korkeus tulee olemaan joku 12 senttiä, paksuus taas 25 milliä. Vähän siis hevimmät kuin kaupasta ostettavat listat.

Kattolista taas tulee olemaan holkkilista, joka on tällainen:

Samalla reissulla käytiin hakemassa myös palovillaa rautakaupasta, nyt voidaan alkaa hyvällä omallatunnolla pönttiksiäkin polttelemaan. Okei, ekaksi pitäisi saada ne villat sinne välipohjaan ja toiseksi se muurari tänne. Mutta sitten voitaisiin alkaa polttelemaan.

Mä tein töitä päivän ja mies huhki työmaalla. Voisin sanoa, että sankarimaista työmoraalia hän tänään osoitti: tuvassa noin viisi plusastetta (lattiantasossa varmaan nollassa) ja kuitenkin äijä vetäs neljää lautaa alle valmiin lattian paikoilleen. Kun mulla loppui työt niin menin auttamaan viimeisten lautojen paikalleenlaitossa. Tunsin itseni tarpeelliseksi, vaikka menikin hermo melkein heti kun pääsin töihin. Poraaminen ei ole mun juttu. Menee joko koolingin ohi taikka sitten jotenkin vinoon. Tai jotain. Aaaaargh. Mutta hieno lattia on. Oikeasti. TOKA HUONE VALMIS!!

Ja tässä vähän kuvia uusista laudoistamme. Jaksoimme kantaa sisälle 21 lautaa, kuorkkiin jäi vielä puolet. Ei vain jaksanut kantaa niitä. Painavat ku synti ja mun lautajärjestelemistaidot olivat vähän ruosteessa… Yhteen huoneeseen tarvitaan ehkä noin 34 kappaletta lautoja. Kuvissa vertailun vuoksi myös pala vanhaa lautaa.

Uusien lattioiden asentaminen aloitettiin keittiöstä perjantaina. Paljon helpompi homma kuin vanhojen lautojen kohdilleen sovittelu. Kiinnitys tapahtui ruuveilla päältä naulaamisen sijaan, laudat olivat suoria (tai ainakin suorempia) ja niiden pontit ovat kohdikkain ihan sama minkä laudan otit pinosta. Että ihan kakkupala. Suht pitkän päivän mies teki ja sai lattian varttia vaille valmiiksi.

Lauantaina käytiin aamupäivällä hakemassa lisää lautaa sahalta, jotta voidaan viikonlopun aikana saada myös eteisen lattia tehtyä. Minä pistin tarmoni ruokailuhuoneen seiniin ja niiden levyttämiseen. Yhden kerroksen sain kahteen seinään, vielä yksi seinä jäi jäljelle. Sitten vielä toinen kerros. Mies teki keittiön loppuun ja aloittin eteisen lattiaa. Hitsin vitsit, meillä on keittiössä lattia!! Yksi virstanpylväs taas ohitettu. Huhhuh, on tätä odotettukin 🙂 Tähän jäätiin lauantaina:

Sunnuntai ajateltiin pitää siivous/lepopäivä, mutta ei me sitten raaskittu sellaisia pitää. Jatkettiin hommia siis siitä mihin eilen jäätiin. Valmiiksi ei hommaa saatu, mutta ei enää paljoa puutu. On niin paljon kamaa huoneissa, ettei asioita voi tehdä kerralla valmiiksi, vaan pitää välissä siirtää kamaa valmistuneelle osuudelle. Siksi lattiakin jäi tuohon kohtaan mihin jäi. Tuu mats staf. Joo, vähän epötarkkoja kuvia, pitäisi opetella kohdistuksen käyttöä.

Mä taas sain melkein kahteen seinään toisen kerroksen huokolevyä. Tavaran paljous haittasi munkin tekemistä, koko ajan joku tiellä tai ei mahtunut leikkaamaan levyjä kunnolla jne. Ja se roskan ja muun määrä on liiallinen, argh menee hermot. Mutta kyllä se siitä. Maanantai pitää omistaa siivoamiselle, jotta on kivempi tehdä töitä taas viikolla.

Vähän pidemmälle olisi halunnut hommia saada, mutta minkäs teet.

Teknisen tilan tekijä kävi lauantaina laittamassa raudoitusverkkoa lattiaan. Aiemmin lattiaan oli laitettu jo primeria, jottei kamat valu vanereiden nurkista ja saumoista rakenteisiin. Hommat etenevät, jee!

Ja tietenkin se pakollinen kattendaalis-kuva. Tämän viikon kylmät ilmat saivat kissat hakeutumaan talon lämpimimpiin paikkoihin eli ikkunalaudoille, joissa pystyi masua lämmittelemään. Tirpan peppu näyttää suuremmalta kuin mitä onkaan, vaikka on tyttö saanut vähän massaa ympärilleen 😀

Ensi viikkoon taas palleroiset, silloin luvassa on lisää lattioita, lisää teknistä tilaa ja lisää seiniä, ihan tosi jännää siis!

Stay frosty people!

Vko 53/2015: lomaviikkoilua

3.1.201628.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Nonniin, lomaviikko is on. Ja samalla vuoden vika viikko. Pitkä on viikon tehtävälista. Katotaan miten pitkälle päästään.

Ollaan saatu aika hyvin päivät jo myytyä eri hommiin, jotka eivät sisällä listassa olevia asioita. On kuljetuslaatikoiden hakua/purkamista, pattereiden hakua, kollektoriputkien asentamista ja sen sellaista.

Maanantaina herättiin aikaisin (kasilta, toooosi aikaisin siis) ja lähdettiin tattarisuolle purkamaan kuljetuslaatikoita. Saatiin taas polttopuita. Mutta onhan se aika matka parin polttopuun takia… Kun tultiin sieltä kaukomailta, päätettiin ruksata tehtävälistan eka kohta listalta eli pistettiin teknisen tilan ja vierasvessan ovet paikoilleen. Siinä ne kaunokaiset ovat!

Tuo teknisen tilan, kuva vasemmalla, ovi on metrin levyinen, joten luulisi tekniikan mahtuvan siitä. Kummankaan oven lukko ei toimi, joten pitääpä miettiä miten nuo laittaa kiinni. Vessan oveen laitetaan varmaankin sellainen salpasysteemi Rakennusapteekista, joka on ihan hauska. Vaikkakin hintava… Mitäs mieltä olette?

Teknisen tilan oven ei nyt tartte lukossa ollakaan, jos nyt jonkun hakasen siihen löytää niin kiva juttu.

Tiistaina mä lähdin kymmenen aikoihin käymään Biltemassa, piti hakea tapetointipöytää ja jatkojohtoa ja sen sellaista. Samalla reissulla kävin myös Rakennusapteekissa hakemassa pellavarivettä. Kun tulin talolle, oli mies urakoinut: vierasvessassa oli seinälaudoitus yhdellä seinällä jo melkein valmis!

Samalla oven avauksella tuli myös Juhani, meidän maalämpöurakoitsijamme. Ja hetken päästä saapuivat maalämpökollektorin asentajatkin. Siinä asentajat aloivat sitten repimään routaista maata ylös. Onneksi niillä oli oikeanlaiset vehkeet tuohon hommaan. Me kokeiltiin eilen pistolapioilla eikä edes kärkeä saatu maan sisään uppoamaan. Että ei sitten jatkettu. Onneksi soitettiin Juhanille, hän kun kertoi kaivuun kuuluvan urakkaan. Ei pistetty yhtään pahitteeksi… Saivat tällaisia aikaiseksi.

Kun asennus oli tehty, päästiin miehen kanssa taas sisähommiin. Kuten tuosta työlistasta näkyy, oli tiistaille kaksi hommaa: teknisen tilan sekä vierasvessan laudoittaminen sekä viimeisten sähkövetojen veto. Ne sitten pistettiin tekien, melkein. Vähän jäi laudoittamisesta vajaaksi, mutta sähkövedot veivät aikaa… Huomenna loppuun.

Aamupäivällä ajellessani Biltemaan, tuli mieleen sellainen mietintö, että josko vierasvessaan laittaisikin vain tuon ponttilaudoituksen, pystyladontana. Maalaisi sen vaan ja that’s it. Ekaksihan aattelin laittaa sinne helmiponttipaneelia, kuten kattoonkin, mutta sitten aloin miettimään, että onko se liikaa… Siis se, että katossa ja seinissä on samaa materiaalia. Ja päädyin lopputulemaan, että on, ja sitten päädyin tuohon vaakalaudoitukseen. Kassotaan miltä näyttää. Ja ainahan sitä voi laittaa tuon päälle sen helmipontin taikka sitten pinkopahvin ja maalata. Tai ihan mitä vain. Mun inspiraatiokuva tuosta vessasta olis niinku tämä alla oleva huone, joka sijaitsee jossain talossa Hollannissa. Kiitos interwebs.

Keskiviikko aloitettiin, ei todellakaan siitä mihin jäätiin eilen, vaan lattioiden laittamisella!! Ihan koska, emmä tiiä, näin vaan tehtiin. Pitää saada pönttikset päälle joskus. Aikaa meni aika reilusti siihen kaikkeen järjestelyyn, kaikki laudat kun olivat bähän niinku sekaisin siinä olohuoneen pinkassa… Kylään tuli myös sähkäri, joka sai meille kytkettyä kolmivaiheen. Nyt saatiin toimimaan meidän kaksi lämmitintäkin, että ehkä remppapuoli lämpiääkin joskus. Hitsi.

PIolen päivän tienoilla tuli suunnitteluhortonomi katsomaan vähän tätä meidän pihamaata, jos sitä sellaiseksi voi tällä hetkellä kutsua. Mä kun haluaisin joskus myös tuon pihan olevan kiva ja kaunis… Nythän niiden puiden istuttaminen pitäisi siis aloittaa, jotta ovat sitten vuosikymmenen päästä kasvaneet kunnon kokoisiksi. Haluaisin esim tuohon sivupihalle näkösuojaksi puita, syreenejä esmes, jotta pihatieltä ei ihan suoraan sinne näkisi. Ja tietenkin omena-, luumu- yms puita sekä kunnon kasvimaan jonnekin. Pyydän siis puutarhasuunnitelmasta tarjouksen ja katsotaan millainen hinta sille tulee. Itse siis tekisin kaikki istutukset, jos vain mahdollista, nuo vain siis suunnittelisivat mitä laitetaan minnekin. Kai. Mä kun en oikein tiedä miten tässä menetellään, olen siis vähän pihalla tällaisista. Että katellaan.

Mutta siis siihen tapaamiseen. Oli todella mukava nainen ja tunti me siinä varmaan kierreltiin ja kateltiin. Päädyttiin jakamaan tätä meidän suunnitteluprojektia pariin osaan, koska pellon ja tulevan saunan/autotallin osalta on vaikea vielä hahmottaa kokonaisuutta. Nyt siis suunnitellaan etu/sivu/takapihat pellolle asti. Että silleesti.

Kun palasin sisään, jäätyneenä luihin ja ytimiin, oli mies saanut jo neljä lautariviä valmiiksi ruokailuhuoneessa! Älytön äijä! Kahdestaan saatiin valmiiksi huoneesta se osa, jonka pystyi valmiiksi tekemään. Tunteja siinä meni, käytiin kyllä jossain vaiheessa lämmittelemässä ja syömässä vähän, mutta seiskan aikoihin oltiin voiton puolella ja homma oli redi! Aika hieno, vaikka itse sanonkin… Okei, vähän on rakoja, rikkinäisiä lautoja ja niin edelleen, mutta hei, ovatpahan vanhoja ja alkuperäisiä 😉 Erikeepperin ja purun seoksella tullaan isoimmat raot täyttämään, tai ainakin yritetään, mutta kyllä tuossa saa elämä näkyäkin. Että silleen.

Ja tässä se on, eka melkein-valmis-lattia!! Tadaa!

Huonettahan ei voi vielä tehdä loppuun, koska paneelit ja huokolevyt vievät aikasen suuren osan huoneen pinta-alasta. Kuten kuvasta näkyy 😉

Torstaina aloitettiin sitten olohuoneen kanssa. Ei aamupäivällä päästy ees alkuun, koska yhdeltä piti olla Lohjalla hakemassa pattereita. Tai siis kattomassa, kun pari kuljetusliikkeeltä vuokrattua riskiä kaveria kantoivat ne pienteleen lämmittimet autoon. Vartissa. Jaa miksi palkatut miehet kantamassa, kysytte? Ihan vain siksi, että meidän päätavoite oli, että ne saataisiin alas ja pakuun ilman, että mikään kämpässä menee rikki. Lohjalta sitten siirryttiin Espooseen hakemaan jotain ihme cattihommeleita, emmä tajua niistäkään mitään. Mutta halvalla sai koko kämpän liittimet.

Iltapäivällä jatkettiin lattian kanssa. Puoli ysin aikoihin lopetettiin, koska tajuttiin seuraavien lautojen vaativan suurehkoa modaamista eikä oikein kärsivällisyys olisi siihen enää riittänyt. On parempi lopettaa onnistumisen tunteeseen, kuin epäonnistumiseen. That is out remppa-motto, jota harvoin kuitenkaan noudatamme, koska eihän sitä epäonnistumista osaa edes ennustaa. Tämä oli yksi niitä harvoja kertoja, jolloin saatiin lopettaa jippii-fiilikseen. Uuden Vuoden kunniaksi ehkä. Tähän lattia siis jäi torstaina. Pari riviä ja sitten olisi ekassa kokonaisessa huoneessa lattia. Ihan älytöntä.

Vähän ollaan aikataulusta jäljessä, lattioiden (vierasvessa mukaan lukien) olisi pitänyt olla valmiita jo keskiviikkona. Tänään olisi pitänyt tehdä jo kattoja. Nooh, mitäs pienistä. Suunnitelmat ovat tehty… Ei-noudatettaviksi. Aikataulut muuttuvat.

Mutta mitäs me tehtiin Uutena Vuotena? Ostettiin kaupasta pari paukkua, koska tänä vuonna päätettiin jaksaa olla hereillä sinne puolille öin. Viime vuonnahan mä vedin itteäni sorkkaraudalla naamaan ja mies löi kyynärpään kiukkuhermonsa tikkaisiin, joten päätettiin mennä nukkumaan siinä kymmenen pintaan. Ja näin oltiin hereillä, kuten päätettiinkin. Ah, tuntuipa hyvältä ampua rahaa taivaalle, sitä kun on niin sairaasti noin muutenkin 😀 Hienoja kuvia en saanut kun oli niin pirun kylmä. Vähän aneemiselta näyttää, mutta olivat ne ihan kivoja. Tähtitaivas oli ihan älytön, hitsi kun siitä ei saanut kuvaa.

Joo, perjantaina jatkettiin lattian kanssa. Ei mennyt, taaskaan, ihan niinku suunniteltiin. Meni paljon enemmän aikaa kuin mitä oltiin kuviteltu. Mutta nyt se on valmis! Eka lattia kokonaan ladottu ja maalausta vaille valmis! Wuhuu!

Huone tuntui heti paljon pienemmältä (kummallista kyllä), koska seinät ovat hirrellä ja lattiakin tumma. Lattiasta tulee vaalean harmaa ja seinistä myös mahdollisesti vaaleat, joten tämä on nyt vain tällainen välivaihe. Yksi seinä jää kyllä hirrelle, joten ihan valkoisen kliinistä huoneesta ei tule. Väriä kyllä huoneeseen haluaisin, mutta sitten taas pelkään, että jos laitan väriä seiniin, tulen jossain vaiheessa kyllästymään valitsemaani väriin ja sitten seinät pitäisi taas maalata. Ja, kuten varmaan voi kuvitella, on seiniä aika ärsy maalata, jos tilassa jo asutaan. Ettäs niin. Mutta katotaan katotaan.

Katot piti tehdä tänään kanssa. No eipä tehty. Koska kamaa on huoneessa niin stanasti ja tilaa taas niiiiiin vähän, aikaa meni siihen sinksaamiseen taas niin himputisti. Hermot meni aika monta kertaa. Noh, loppujen lopuksi saatiin kolme lautaa kattoon. Onhan sekin jotain hei!

Ja nyt alkaa kämpässä jo tarkeamaankin, lämpötilat olemaan jo melkein samat kuin sosiaalipuolella. On se kivempi tehdä hommia lämpimässä kuin kylmässä. Ilmankosteuskin on nollissa.

Lauantai valkeni lumisena. Työmaalle päästiin siinä kymmenen aikaan. Saatiin pari kolme paneelia kattoon (kiroillen, koska laudat olivat suoria kuin potkurikoneen ropelli) ja sitten hajosi kompuran letku. Noh, ei siinä muuta kuin rautakauppaan. Samalla reissulla käytiin Pohjassa hakemassa yksi ikkuna sekä Billnäsin varaosa-apteekissa, josta mukaan tarttui savupelti sekä toinen ikkuna.

Kotiin päästyämme jatkoimme siitä mihin jäimme. Siihen asti siis mihin pystyttiin jatkamaan. Maanantaina tulee vastaava mestari käymään, joten jätettiin hormin vierus vielä auki. Hän voi tarkastaa turvavälit rakenteisiin jne. Mutta onhan tuo helmipontti ihana materiaali. Kun vielä saa värin pintaansa, puun värisenä tulee liikaa mieleen 80-luku 😀 Kuvassa siis katto, vähän epäselvä kuvakulma taas.

Tämän jälkeen jatkettiin paneeli-linjalla eli vessan ulkoseinien paneloinnilla. Mulla on sellainen pieni ajatus päässä, että kaikki ns. Uudisosat talosta paneloitaisiin, jotta ne erottautuisivat alkuperäisestä pohjaratkaisusta. Eli paneelin pintaan saa tekninen tila / portaidenalustila sekä vierasvessa.

Koska vierasvessasta oli tulossa valoton loukko, mies ideoi oven yläpuolelle vanhan ikkunan, josta tulisi lisävaloa. Hienon kuvakollaasin sain aikaan prosessista. Lopputulos on parempi kuin mitä olisin voinut kuvitella, ihan loistava!

Lauantai-iltana, kun tätä kirjoittelen, näyttäisi siltä, että huomiselle, sunnuntaille, jäisi sitten vielä ”vähän” töitä. Jos siis tehtävälistan kaikki työt pitäisi saada tehtyä tällä viikolla.

– keittiön väliseinä
– vierasvessan loppuunpanelointi (ulkoseinä/katto)
– vierasvessan lattia
– eteisen katto (vasta kun paneelit saatu pois tieltä…)
– porrashuoneen katto
– ruokailu- ja olohuoneen levytys
– betonitaso
– eteisen ja keittiön lattiat (ensi viikolle menee, koska ei ole lautoja)

Ja mitä me oikeasti EHKÄ saadaan huomenna tehtyä:

– keittiön väliseinä
– vierasvessan loppuunpanelointi
– olohuoneen levytys (kummatkin kerrokset)

Että vähän jää ensi viikolle miehelle töitä… Mutta näillä seuraavilla asioilla ei ole ihan hirveä kiire, koska ne eivät myöhästytä muita työvaiheita: vierasvessan lattia, ruokailuhuoneen levytys (kamat pitää saada sieltä ekaksi pois ja lattia tehtyä).

Mitä taas pitää ensi viikolla on pakko saada tehtyä: keittiön ja vieraseteisen lattia (kunhan rahaa saadaan), porrashuoneen katto ja teknisen tilan seinä (jotta saadaan niitä pirun paneeleita pois ruokailuhuoneesta tilaa viemästä), mahdollisesti ruokailuhuoneen lattia loppuun ja sen jälkeen levytys.

Saatiin vihdoin myös teknisen tilan vesieristyksestä ja pinnoittamisesta tarjous. Oli ihan kohtuullinen, joten hyväksyttiin se. Tilan tulee olla valmis 19.1., jolloin maalämpökamat tullaan asentamaan. Ihanaa, että sekin etenee. Koko homma kokonaisuudessaan.

Mutta siis itse sunnuntaihin. Mitä saatiin tehtyä? Noh, olohuoneen levyttämisessä päästiin alkuun eikä keittiön väliseinää saatu loppuun eikä vierasvessan kattoa paneloitu, mutta joo, ihan hyvä päivä oli. Loppua kohti alkoivat energiatasot laskemaan, joten ärräpäät lentelivät aika kovaan ääneen.

Kesken jääneestä keittiön väliseinästä ei kuulemma saanut ottaa kuvaa, joten jääköön se ottamati ja seuraavaan kertaan.

Huomenna tulee vastaava mestarikin käymään. Minä olen töissä, lepäämässä, joten mies saa keskustella henkeviä. Eka osa remontista lähenee pikkuhiljaa loppuaan, siis on vähemmän edessä kuin takana, aika ihana ajatus. Ja minä käyn töiden jälkeen käymässä Viikissä hakemassa viitisen seinävalaisinta, jotka ostin halvalla. Kauniita ovat kuin mitkä. Ja postissa taas saapuu ensi viikolla vanha naulakko. Ostin (halvalla tietenkin) purkutavarakirppikseltä. Suunnitelmissa olisi, että jatkaisin olohuoneen levytystä huomenna, kun kotiin töistä pääsen, mutta voipa jäädä haaveeksi. Tänään herättiin puoli kymmeneltä ja huomenna herätyskello soi 5.30. Että voipi olla huomenna illalla vähän väsy.

Nyt tässä taas pakollinen kissakuvakollaasi. Mukana myös mr Tohveli Toffelsson, joka jäi edellisen viikon kuvista uupumaan. Ja tietenkin mukana myös Tohvelin bestis Tirppa.

Nonniin, eiköhän siinä ollut kaikki tältä viikolta. Paljon saatiin tehtyä, enemmän olisi halunnut saada tehdyksi, paljon jäi seuraavaan viikkoon. Onneksi miehellä on vielä lomaa.

Ensi viikkoon, palleroiset, hyvää viikkoa kaikille! Ja muistakaa pukea lämpimästi päälle, tulee kuulemmati pienteleen kylmä viikko!!

Mission possible: vanhan hirsitalon kunnianpalautus

Elämää ja remontiikkaa Sateenkaaressa

Kuukausi: tammikuu 2016