Vkot 32-35/2017: loma tuli, loma meni

10.8.201728.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Niinhän se menee, aika kuluu nopeammin kun on hauskaa. Justhan se miehen loma alkoi, nyt se on jo loppu. Seuraavaa saakin vartoa pari kuukautta. Isyyslomaa odotellessa.

Mutta saatiin paljon tehtyä. Ei ollut ajatuksissa mitään to-do-listaa lomalle, joten ei tullut myöskään pettymystä siitä, ettei saanutkaan kaikkea valmiiksi. Ja mä oon onnellinen, että mäkin sain tehtyä jotain. Ja pystyn jatkossakin tehdä ❤ Sitten itse asiaan.

Vko 32: loman eka viikko. Rehkintä alkoi huokolevytyksestä. Tällä kertaa kohteena pojan huone.

Minä maalailin ma- ja ti-illalla vessan seinäpaneeleita. Päätettiin, ettei vedetä kolmatta kerrosta vaan jätetään vähän puuta näkyviin. Ei näytä ihan mdf-paneelilta. Hieno tuli vaikka itse sanonkin.

Tein myös värikokeiluja pojan huoneeseen. Tuo vaalein on ihan silleen jees, mutta ehkä vähän liian kirkas.

Keskiviikkona tein lisää värikokeiluja. Torstaina tein koemaalaukset pinkkariin. Ei vieläkään just sitä sävyä löytynyt.

Ja niin, en muista olenko tästä täällä jo maininnut, sori jos liikaa toistoa!, olen tekemässä siis munatemperaa, jolla maalataan (joskus tulevaisuudessa) pojan huone. Katosta 148 cm tulee tapetti, sen jälkeen jonkinlainen lista/rima/tauluhylly ja lopuksi maalia sen 160 cm. Siitä tulee hyvä. Toivottavasti. Muuuutta sitä ennen pitää pistää seinään pinkopahvi ja vielä sitä ennen huokolevyt pitää esiliistetöidä. Pääsen siis taas lempipuuhaani: tekemään liisteriä, jeeee! 😀

Mies sai lastenhuoneen huokolevytettyä torstaina. Onhan se hieno ❤

Tuo muuri maalataan liitutaulumaalilla. Voi poika toteuttaa itseään siihen eikä seiniin. Toivossa on hyvä elää 😀

Mies teki kylppäriin huoltoluukun, jotta katon päällä olevaan jakotukkiin pääsee käsiksi. Vielä pitää askarrella siihen kansi. Oikeassa kuvassa näkyy kylppärin yläpuolinen tila.

Torstaina myös tasoittelin vähän huokolevyjä kevyt tasoitteella. Nyt vaan kuittipaperi kiinni ja liisteria niskaan.

Tein perjantaina uudet miksaukset temperan väristä. Äh ehkä näistä joku…

Pitää laittaa noita seinille sitten ja kattoa mikä sopisi tapetin kanssa hyvin. Rimankin väri pitäisi päättää samalla. Huh liikaa päätettävää 😀 😀

Perjantaina myös siivoilin remppapuolella. Lastenhuone ja aula lakaistu.

Lauantaina mies teki lautojen sekä kattolistojen irroitusta kodinhoitohuoneessa. Vähän varisi eristettä kattolistan välistä lattialle… Kuva siis otettu tikkailta.

Minä puolestani lisäruuvailin aulan huokolevyjä. Oli huisia päästä käyttämään sähkötyökalua (aakuporakone) pitkästä aikaa!

Lopputulos aika mitäänsanomaton, mutta voin sanoa, että hauskaa oli 😀

Sunnuntaina tilkitsin pellavariveellä ikkunanpieliä. Se oli oikein mukavata. Kuuntelin rokkia radiosta ja riveilin.

Viikko 33: Maanantaina mies jatkoi kodinhoitohuoneen kanssa. Repi lautoja ja irroitti vanhasta oviaukosta saranoita. Laittoi myös huokolevyjä seinille.

Minä puolestani illalla jatkoin huokolevyjen ruuvailua kodinhoitohuoneessa sekä aulassa. Kyllä tuosta huone kohta tulee!!

Lastenhuonekin jotenkin näyttää niin… huoneelta ❤ Joojoo, vielä on hommia, mutta se alkaa jo jotenkin hahmottumaan. Mii laiks ö lot.

Mua tällaisena pienenä perfektionistina ”hiukan” ottaa silmään, että tuo ikkuna ei ole tuossa seinän keskellä. Mutta sille nyt ei voi mitään, pitää silmän tottua.

Tiistaina saatiin vieraita, kun meidän kummankin äiteet tulivat käymään. Minun anoppi meni mustikkaan, oli runsaasti ihan tässä vierusmettässä!, ja minä lähdin oman äitini kanssa ensin Arestiin ja sen jälkeen rakennusvalvontaan. Aresti on meidän paikallisarkistomme. Olin pyytänyt heiltä vähän apua talomme, tai tilan oikeastaan, historian tutkimiseen. Ja heiltä löytyikin esimerkiksi talomme edessä otettu kuva vaivaistalon asukkaista. Lisäksi yksi herra oli kirjoitellut tilan historiaa käsin lapuille. Otin kaikista kuvat kännykällä, mutten viitsi julkaista niitä tässä, koska en tiedä tekijänoikeusasioista. Omaan käyttöömme, talokansioon, menevät valokuvina sitten joskus, kun ne ehdin laittaa kehitettäviksi. Rakennusvalvonnassa oli vähemmän tietoa ehkä kuin mitä olisin toivonut, mutta oli sielläkin kuva, jossa taloomme viitataan vuodin talona (fodge byggnad) eli on tämä joskus ollut sitten päätalon palvelusväen (tai päähuolitsijan) talo.

Mies oli saanut meidän retkillämme laitettua taas lisää huokolevyä seiniin. Minä taas ruuvailin niitä illalla. Mies oli myös aloittanut ovenpieluksen siistimisen, jotta saadaan sinnekin huokolevyt laitettua.

Keskiviikkona mies sai huokolevytettyä toisen puolen oven viereisestä seinästä. Tällä kertaa en illalla ruuvaillut levyjä seiniin, vaan laitoin kiinni vanhan oviaukon, joka johtaa makkariin. Yläosa oviaukosta jää auki, koska siihen tulee avohylly. Sisään laitettiin ekovillalevyjä, jotta ääntä saadaan vähän eristettyä kodinhoitohuoneen ja meidän makkarin välillä. Ja haa, löysin myös kuittipaperit! En olisi uskonut näin tapahtuvan, paperi kun on ostettu joskus viime vuonna. Täällä passaa kaikki kamat vähän häviämään johonkin mustaan aukkoon. Onneksi kuittipaperi oli poikkeus tähän sääntöön!

Torstaina liisteröitiin, oh my oh my!! ❤ ❤ Liisteri tehtiin päivällä ja annettiin pari tuntia jäähtyä. Sitten alkoi tämä tyttö läiskiä sitä seinään. Joo. Ei ollutkaan ihan niin helppoa. Ekaksi välineenä oli liisteriharja, jonka käyttö suht iisiä, mutta liisterihävikki oli aikamoinen. Yhden seinän osalta liisteröin telalla, joka oli vielä huonompi vaihtoehto. Vaikka laittaminen oli helpompaa, jäi siinä kuivia läikkiä todella helposti (koska seinä ei ollut suora millään laskukaavalla). Noh 9 litraa liisteriä meni 12 neliön sutimiseen. Että ihan hyvin. En saanut koko aluetta tehtyä, mies teki loppuun perjantaina. Kuvia ei ole, koska kännystä loppui akku ja pädillä ei salama toiminut. Että uskokaa vaan sanaani.

Siinä torstaina tajuttiin myös sellainen asia, että ensi viikon matkan aikana (ollaan ruottissa ke-la, ti lähdetään jo pk-seudulle yöksi (totuttelemaan matkasänkyyn) kuivuisi lattiamaalit aikas jees, kun ei ole ketään siellä pomppimassa eikä huoneisiin tarvitse päästä. Perjantaina lähdettiin sitten lattiamaalikaupoille. Pieniä vastoinkäymisiä koettiin, kun Lohjan K-raudassa ei ollutkaan enää 9 litran Permo-tonkkia. Piti etsiä uusi ostopaikka. Onneksi löysimme paikan nimeltä Lohjan Maalikeskus, sieltä löytyi yksi iso tonkka ko. maalia. Mutta, koska oli kaksi huonetta maalattavana, sehän ei riittänyt kun toiseen, joten ostettiin toinen iso tonkka Virtasen Porstuamaalia. Tuosta maalista ei omakohtaista kokemusta, mutta monet kehuneet. Nytpähän näkee. Sävyiksi valikoituivat valkoisesta punaiseen taittuva (meidän huone) ja vihreään taittuva (lastenhuone).

Kotiin kun päästiin, lähti mies heti maalaamaan meidän huonetta ekaan kertaan. Sanoisin, että aikas jees!

Vaikka onkin vasta eka kerros vedetty, niin uskallanpa sanoa, että tykkään. Tykkään kovasti. Miehellekään ei liian pinkki väri. Taittaa niin hennosti roosaan, ettei melkein edes huomaa.

Lauantaina tuli mun äitee tänne meille turneelle ja me lähdettiin kolmistaan pojan kanssa Kemiönsaarelle, taas, antiikkihuutokauppaan. Mies jäi lattioita maalailemaan ja makulatturia laittelemaan. Illalla minä leikkelin vielä vähän makulatuuria paikkoihin, joihin ei oltu sitä vielä laitettu sekä esiliisteröin parioviseinän.

Esiliisteröinti on kyllä sen verran raskasta ja liisteriävievää hommaa, että meidän makkarissa taidetaan käyttää Ikean piirrustuspaperia seinissä. Ne sitten maalataan taikka tapetoidaan. Pinkkaria ei siis sinne laiteta. Päädyttiin siis taas puolipanelointiin. Paneloitni tehdään hiotusta raakaponttilaudasta, samalla tavalla tehdään kaapiston etupuoli. Aika ronskia, mutta hienoa paneelia ei tule, koska raha ja… Raha 😀

Tämähän sitten tarkoitti sitä, että mun piti taas etsiä uutta paperitapettia. Voihan inha 😉 Tapetiksi valikoitui alla oleva. Löytyi Seinäruusun verkkokaupasta. On nimeltään Ranee Multi 212427.

Sunnuntaina mies makulatuuritti lastenhuoneen loppuun ja pisti ekan kerroksen maalia lattiaan. On se vaan ehana, mies ja huone ❤

Minätyttö ja jälkikasvuni lähdettiin taas Tjuda Skola’assa käymään… Mukaan tarttui äiteelle pari pukkijalkaa ja penkin. Itselleni ostin ameriikan arkun, pari vatia, lastenhuoneeseen seinähyllyn/naulakon sekä kolme peltilaatikkoa. Kuvaa ei oo muista kuin siitä arkusta. Ohan se komee!

Aulan lattian väriä mietin tässä, kun ei muuta päässä just silloin liikkunut. Sen kanssa mennään varmaan mix-up’lla eli tähän makkarin Permoon sekoitetaan meillä jo olevaa valkoista Permoa. Tai pistetään valkoiseksi. Pitää kattoa. Enpä pitkälle pohdinnassa päässyt…

Viikko 33: Maanantaina mies maalasi lastenhuoneen lattian toiseen kertaan. Näistä alla olevista kuvista saa hyvin käsityksen sävyistä. Mä tykkään niin!

Tiistaina oli muuta menoa, mentiin isolle kirkolle. Keskiviikosta lauantaihin oltiinkin sitten Ruottinmaalla. Oli kiva olla reissussa, mutta auta armias sitä tunnetta, kun pääset kotiin!

Reissussa ollessamme saimme viestin tapettikaupasta, että tilaamamme tapettia saadaan vasta marraskuussa. Aivan liian myöhään. Mietittiin vaihtoehtoja, mutta ei oikein osattu mistään sanoa mitään. Pyydettiin mallipalat kahdesta tapetista: Duron Stjärnvikista ja Pihlgren & Ritolan Lukosta. Kummatkin keltaisia väreiltään.

Makustelin tuota sitten matkalla ja kotiuduttuamme. Raakaponttilautaa, hiottuna ja keltaisena, tulee ikkunan alareunaan asti eli tapetille jäisi suhteellisen suuri ala. Siksi se ei saisi olla kauhean kuviollista. Muutoin huoneesta tulee liian ns busy. Liikaa häppeninkiä. Päädyin siihen lopputulemaan, että seinä sittenkin maalataan. Inspiraatiokuvani oli oikeanpuoleinen, keskellä on seinän väri, vasemmassa reunassa taas katon. Ja paneelit sekä kaappiseinä tulee keltaisena.

Sunnuntaina käytiin Ikeassa ja maalikaupassa. Ikeasta ostettiin piirustuspaperia, jota kokeillaan makulatuurin sijaisena, sekä kylppärin allas ja hana. Maalikaupasta taas ostettiin nuo yllämainitut maalit.

Mies maalasi puolet meidän makkarin katosta. Sitä ennen se piti putsata. Kuulemma otti ”vähän” olkapäihin ja niskaan. Maalaus suoritettiin tikkailla seissen ja kattohan on siellä päälle kolmessa metrissä.

Mä niin rakastan tuota väriä! Tulee mieleen taivaansini ❤ Meillä on aina kesätaivas makkarissa, vaikka olisi kuinka pimeä talvi-ilta.

Hää myös suojasi meidän ja lastenhuoneen lattiat uudelleen. Ettei vaivalla maalattu lattia heti naarmuunnu.

Minä leikkelin piirustuspaperista meidän makkariin seinäntäytettä. Kätevä tuo piirustuspaperipidike. Voi käyttää tapetoinnissakin. Ai että ne ruottalaiset ovat mainioita!

Viikko 33: Maanantai, ihana maanantai. Viisi astetta aamulla lämmintä. The winter is coming. For riils. Loman vika viikko.

Mies laittoi piirustuspaperit seinään. Ei mikään iisi homma. Meni ihan vessapaperiksi, kun liisteröi. Seinälle kuitenkin meni. Penteleettos!

Maanantai-iltana mä pistelin pinkkarit vessan seiniin. Aargh mitä hommaa. Kupruja tuli ja noin, mutta ihan sama, tapetin saa päällensä kuitenkin lähipäivinä.

Mies kävi tiistaina kattomassa makkarin papereita. Jooei. Pinkkarit laitetaan noiden päälle. Muutoin tulen joka ilta tuijottamaan seinien epätasaisuutta.

Pinkkari alkoi loppumaan kesken, joten käytiin Lohjan Starkista hakemassa lisää pari rullaa. Ja pari rullaa odottaa myös Raumalla hakemista. Sitä siis sitten on, ei tartte varmaan enää ostaa ennen rempan loppua. Illemmalla mies kävi vielä Kodintavaratalossa hakemassa pari läpivirtauslämmitinta, jotta remppapuolella edes joku kuivuisi. Pinkkari on siitä hauska, että kosteana menee ihan pusseille, mutta kuivuessaan oikenee. Että vähän kuhmusta paperia seinissä tällä hetkellä. Ja ilmankosteus sellaista 95 prossaa. Ja kylmä. Ei siis mikään ihme, ettei kuivu…

Keskiviikkona jatkui makkarin pinkopahvittaminen. Myös lastenhuoneen pahvittaminen aloitettiin.

Minä tapetoin illalla kylppärin. Siitä tuoli HIANO!!! Vaikka itse sanonkin…

Torstai. Me käytiin poijjaan kanssa Ikeassa ostamassa tauluhyllyjä. Ja pari lakanaa. Mies jatkoi pinkopahvittamista lastenhuoneessa.

Tuo keskimmäinen kuva vaatii varmaan vähän selitystä, se kun on rikkaharja. Miehellä alkoi loppumaan kädet, ja usko!, tuon ekan kuvan pinkkarihirviön kanssa. Tikkailta piti liikkua, mutta jos olisi päästänyt irti, olisi vuota tipahtanut. Onneksi oli rikkaharja antamssa auttavaa vartta 😀

Meikämankeli alkoitti illalla makkarin maalaamisen. Pitää maalata vielä toiseen kertaan, tulee siis vähän vielä tummenemaan. Ja tässä valo paistoi suoraan seinään, on oikeasti vähän tummempi. Mutta summa summarum, I LIKE IT! Ihana kontrasti katon ja seinän välillä, valkoinen kattolista vielä korostaa sitä. IIIHH, valmista pintaa ❤ ❤

Perjantaina mies maalasi lastenhuoneen katon. Eka kuva on lähtötilanne. Valkoinen siitä tuli, vaikka alkuun suunniteltiin vihertävää. En valita, hyvä on valkoinen!

Lisäksi hän tasoitteli muurin kylkeä. Nyt pitäisi enää miettiä miten tuon muurinkyljen saisi fiksun näköiseksi, kulmakin kun vähän repsottaa. Pitää miettiä.

Minä jatkoin hommia makkarissa, maalia tuli toinen kerros. Ei kuvaa. Ei muuten ole kauhean palkitsevaa, tuo maalaaminen. Tulee hiki, ärsytys ja väsy. Kun oot valmis niin huomaat ne kaikki valkoiset läikät siellä täällä. AAAAAAARGH! Pätkin myös lastenhuoneen tapetit, menevät lauantaina seinälle. Ainakin osa menee.

Lauantaina minä menin aamupäivällä tapetoimaan, mies vietti laatuaikaa pojan kanssa. Puoleen väliin pääsin ennen kuin piti alkaa lähtemään mummilaan.

Sunnuntai-iltana jatkoin tapetoimista. Piti lopettaa, kun neljä vuotaa oli jäljellä. Hitsin vitsi.

Kuukauden kissakuvaksi valittiin pojannukutustukihenkilö Peppi, jonka mielestä kirjan lukeminen on ajanhukkaa. Hänen rapsuttamisensa on parasta kylttyyriä.

Siinä se neljä viikkoa. Seuraavaan kertaan balleroiset! ❤

Vkot 29-31/2017: laattaa ja savottaa

9.8.201728.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Näiden kolmen viimeisen viikon teemana ovat olleet laatat sekä siivoaminen. Kumpaakin on tehty runsaasti. Tai ainakin enemmän ennen. Tuota siivoamista siis.

Vko 29: laatoittaja aloitti maanantaina. Alla päiväkohtainen kuvakollaasi edistymisestä.

Päivä 1. Vesieristystä tehdään.

Päivä 2: Vesieristäminen teko jatkuu

Päivä 3: Kylppärin seinät, done

Päivä 4: Kylppärin lattia vesieristetty, KHH:n lattia laatoitettu

Päivä 5: Kylppärin lattia saumausta vaille valmis, KHH:n seinäsuikaleet laatoitettu

Lauantaina mies jatkoi huokolevytystä anopin avustuksella, minä lähdin äiteeni kanssa Inkooseen Antiikkipäiville.

Sunnuntaina puuhailtiin pojan huoneen kimpussa. Anoppi jäi yöksi, joten saatiin pojalle viihdyttäjä siksi aikaa. On onnea olla perhe (suht) lähellä ❤

Vko 30: Nonniin, nyt on kylppäri ja khh valmiita. Silarit vedetty ja kaikki hyvin, ihanasti ❤

Maanantaina mies avasi meidän ja pojan huoneen välisen oviaukon. Kivivillaa täynnä. Hyvä, että avasi siis. Saadaan poistettua ja laitettua jotain parempaa tilalle. Ekovillaa.

Vasta torstaina mies pääsi seuraavan kerran remppapuolelle käymään. Alkoi tekemään kylppärin kattoa. Siinä paneelit ovat rivissä, eka maalaus takana.

Perjantaina ne saatiin kattoon asti. Wonderful!

Lauantaina alkoi seinäpaneelien laitto. Jää ihan hyvä ilmarako 🙂

Sunnuntaina oli panelointi valmis. Woop woop!

Palaan vielä lauantaihin. Kun mies teki kattopanelointeja, minätyttö lähdin jostain syystä kylille. Ei voi muistaa miksi. Mutta samalla keikalla kävin paikallisessa Värisilmässä kyselemässä Uulan sisustusmaaleja (ei ollut, kävin T:saaren Värisilmässä sitten). Mutta se mitä siellä oli, oli lastenhuoneen tuleva tapetti. NO ONKO VÄHÄN HIENO!!!!

Vko 31: Kylppärin paneloinnin maalaaminen jatkuu. Lisäksi laitettu tapetin alle tulevia vanereita paikoilleen.

Meidän makkari saa myös huokolevyjunnun. Fänsisti sanottu, vai kuinka? 😀

Mies oli työmatkalla ma-ti, ke-pe aikas pitkään töissä. Lauantaina meillä oli synttärit isolla kirkolla (Korsossa), joista kotiuduttiin vasta sunnuntaina. Remppapuolella ei siis tapahtunut oikeastaan mitään koko viikolla.

Mun äiti ja sisko sekä siskontyttö olivat meillä to-pe, saatiin sivupihan puukasat pinottua kahteen kasaan ja nyt piha näyttää SIISTILTÄ!! Alla olevan kollaasin yläkuvista näkee vähän miltä piha näytti, alin kuva on lopputulos. Huisia!!

Perjantaina siivottiin yläkerrasta vaatevarastoja. Raakattiin poisheitettävät, UFFille menevät sekä ne, jotka siirtyivät seuraavalle käyttäjälle. Kiva huomata, että oli jopa joitain sellaisia vaateparsia jotka menivät siskontytön käyttöön. En siis ole ihan pskapukeutuja ollut aikoinani. Nythän luottovaatteitani ovat vain verkkarit/shortsit ja T-paita. Niin se elämä muuttuu 😀

Lopetan tämä postauksen kolmeen viikkoon, koska miehellä alkaa seuraavalla viikolla loma ja se olisi kiva tehdä yhtenä postauksena. Ettäs siksi on tällainen tyhmä kolmen viikon jakso.

Ja viikon kissakuvaan valikoitui ms Tirppa ja hurjasti aktivoiva aktivointilelu…

C u in neljä viikkoa. Mitäs kaikkea me ollaankaan saatu aikaan :O :O

Vkot 17-20/2017: kesää, ja eristeitä, kohti mennään

22.5.201728.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Mies meni takaisin töihin ja aktiivinen remppa-aika painottuu taas tavalliseen tapaan viikonloppuihin. Vappukin meni (jolloin satoi lunta) menojaan, joten kohtahan on jo juhannuskin (jolloin kanssa varmaan sataa sitä lunta).

Viikko 17: Mies tuli tiistaina aiemmin kotiin ja sai ”vähän” siivottua tuota meidän tulevaa makkaria. Goodbye laudanpenteleet!

Viikonloppuna mies jatkoi samoja hommia kuin mihin viime viikolla jäi eli paperointia. Vuorossa oli meidän tuleva makkari. Jotkut kohdat olivat vähän vaikeampia paperoitavia kuin toiset, ainakin jos halusi paperin tiiviiksi… Bitumimassalla tiivistetys sujuu 😀

Teki se myös kylppärin vaneroinnin valmiiksi.

Lauantaina mies alkoi sovittamaan ostamaamme ovea sivuoveksi. Ei toiminut. Eivät olleet oikeat karmit. Voihan hitander. Nyt mietitään mitäs tehdään: modataanko karmeja vai ostetaanko uusi ovi. Kahtellaan. Aukkoa modatessaan mies löysi vain kaksi ampparipesää ikkunakarmin yläpuolelta. Yyyyyh…

Eipä ollut paljoa eristettä ikkunan päällä, kuten kuvasta näkyy. Ei siis mikään ihme, että ikkunasta tuntui vetävän…

Minä taas keskitin huomioni sisustamiseen ja siivoamiseen. Sosustukseen saatiin vähän disainia Deer-kirjahyllyn muodossa. Ai että se on hieno! Sopii mielestäni kuin nenä päähän. Nyt vaan pitäisi löytää jotain sinne laitettavaa…

Viikolla vähän siivoilin porrashuonetta, jotta sinne mahtuisi lisää kamaa 😀

Viikko 18: Maanantaina, vappupäivänä, siivottiin kuraeteistä ja tehtiin vähän kompostia (naapurin taloa myydään, ei ole kiva että viereinen talo kuin kaatopaikka). Lopuksi siivoiltiin pihaa noin yleisesti ja mies vaneroi sivuoven ilma-aukot. Ihan vihoviimeisenä mies teki pari sähköputkivetoa jo makkariin. Kuvasaldoa tästä kaikesta olkaatten hyvä:

Viikko 19: Tämän viikon teemana oli, ylläripylläri, piha ja sähköt. Taas. Mutta niissä edettiin silleesti ihan kivasti, että viikon lopussa sähkövedoissa oli vain pari vetämäti. Pihalla kaikki nyt on ihan levällään, mutta näin tulee olemaan varmaan aika pitkään. Sain kuitenkin jotain tehtyä… Ekaksi kuvia sähkövedoista. Vaikka tila on paljon pienempi kuin eka puoli, on putkien määrä silti aikamoinen. Ihan vaan kodinhoitohuoneen ja kylppärin takia. Woman needs her electricity, you know.

Tämän kaiken lisäksi mies sai vielä ekat huokolevytkin laitettua seinälle. Ihan huisia, oikeasti!!

Minä aloin tekemään ensinnäkin kompostin naamioimista. Saatiin hyvää käyttöä vessan lattiasta revityille raudoitusverkoille. Nyt vaan krassia maahan ja avot, ei enää niin pahan näköinen piha 😀 Toiseksi aloitin tekemään sokkelinvierustaa. Koska kasvusto on hyvä pitää poissa sokkelin vierestä, laitan maahan maanrakennuskankaan ja sen päälle soraa. Ympärille tulee vanhoja tiiliä. Tuossa kuvassa tiilet ovat sivuillaan, mutta päätimme laittaa ne selälleen (jottei soraa mene 10 senttiä, loppuisi kesken).

Laitoin viestiä tällä viikolla eristepuhaltajille ja sovittiin puhalluspäiväksi 24.5. Se on ihan kohta :O Mutta nyt on sitten duedate kaikille sitä ennen tehtäville hommille. Pitää saada tehtyä, oli mikä oli. No pressure, man… Eihän tämä muhun vaikuta muuten kuin että Mies taitaa viettää enemmän talon toisella puolella.

Viikko 20: Maanantaina laitoin tarjouspyyntöäviestiä neljälle eri urakoitsijalle, koskien kph:n ja khh:n vesieristystä ja laatoitusta. Tiistaihin mennessä kolme oli vastannut. Eka tuli käymään jo maanantai-iltana. Tiistaina tuli toinen ja kolmas viikonloppuna. Me haluttaisiin, että homma olisi valmis kesäkuun loppuun mennessä, se karsii ehkä hieman tekijöitä.

Mä olin maanantaina kaverilla käymässä, en siis tehnyt mitään pihalla tai muuallakaan. Tiistaina tein sivupihan puoleisen sokkelitsynsteemin loppuun. Siitä tuli mun mielestä aikas hyvä! (Hitsi mun kännykameralla näyttää tulevan ihan kakkalaatusia kuvia. Ottajassahan ei ole mitn vikaa…)

Laitoin myös krassin siemenet itämään idätysruukkuihin. Vanhan kansan mukaan ne saa laittaa maahan 10.6. Tällä mennään.

Keskiviikkona en tehnyt mitään. Ilma oli ihan kökkö. Torstaina tein eteiseen kenkähyllyn, josta tuli ihan pienteleen hyvä (vaikka itse sanonkin):

Onhan se vähän kulunut idea (harkko ja lattialaudat), mutta sai ainakin sen pituisen ja korkuisen kuin mitä halusi!!

Torstaina ei tapahtunut mittään, koska mies oli myöhään töissä.

Perjantaina mies oli lomalla ja teki viimeisiä sähkövetoja sekä jatkoi seinien levytyksen parissa. Lauantaina minä leikkelin levyjä ja mies pisti niitä seinään. Sunnuntai oli tämän toisintoa. Nyt on enää siivoamista ennen ensi keskiviikon eristeiden puhaltamista. Success!! Alla kuvasaldoa viikonlopusta sekä huoneista. Huomatkaa ihana höyläpenkki, kyllähän sellainen jokaisella pitää olla!

Nyt vaan mies siivoaa ennen keskiviikkoa, sitten alkaakin armoton tamppaus 🙂 Sunnuntaina kävi viimeinen tarjouksen tekijä kattomassa kph:n ja khh:n. Tarjouksia odotellessa. Ei yhtään tiedä missä euromäärissä liikutaan, vähän jännittää…

Nonniin, ei kun lopetellaan tämä postaus tähän. Palataan taas pian!

Vko 06/2016: Ei paljoa uutta länsirintamalla

12.2.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja taas on kesä viikkoa lähempänä. Vaikka ei sitä ilmasta huomaisi. Sataa sen verran kaikkea veden eri muotoja taivaalta. Jos ei tule lunta niin räntää. Ja jos ei räntää niin vettä. Jee. Yöh.

Tästä viikosta tulee varmaan aika vähätöinen. Ehkä. Ainakaan ei viikonloppuna tehdä paljoakaan, koska ollaan siellä Nokialla. Mutta jos nyt näin viikolla tekisi sen mitä töiden jälkeen jaksaisi ja perjantai-iltana jotain vähän isompaa.

Maanantaina oli mies urhea ja reipas: pisti porrashuoneen lattian nippuun. On se vaan niin hiano! Tähän tilaan tulee kanssa kirjahylly tuolle oikealle seinälle ja ikkunan eteen pöytätaso koneille ja muille. Sellainen työhuoneen tyyppinen ratkaisu siis. Voi kattella pellolle kun työasioita mietiskelee.

Tiistaina päätettiin pitää ihan kunnon lepopäivä. Huomenna sitten aletaan taas puuhastelemaan. Mies mietti teknisen tilan maalaamista, mä taas aattelin josko sitä alkaisi pistämään huokolevyä tuohon porrashuoneen seinään. Voitaisiin sitten siitä aloittaaa pinkopahvittaminen. Sitten joskus.

Keskiviikko tuli varkain. Ulkona satoi ja oli kylmää sekä märkää. Kun kotiin pääsimme, päädyimme kuitenkin siihen, että mies meni hommailemaan raksalle ja mä tein ruokaa. Aika perinteinen työnjako siis 😀 Nyt on viimeistä levyä vaille valmis tämäkin huone.

Torstai oli taas lepopäivä, koska miehellä oli lomaa perjantai. Tiesi, että rakennuksillahan se menee kokonaisuudessaan, joten pystyi hyvillä mielin olemaan ihan lungisti.

Ja niinhän se perjantai meni miehellä, töissä. Minä tein töitä ja lounastauolla pykäsin tekien myös lisää vehnäjauholiisteriä. Mies taas laittoi porrashuoneen nippuun. Sitä varten piti ottaa följari pois seinästä. Ei ihan helpoin homma, mutta ei paha nakki tuollaiselle tekijälle. Kolmelta mä pääsin auttelemaan sen mitä pystyin eli pistin liisteriä seinään. Viisi litraa sitä meni ja nyt on enää yksi huone liisteröimättä eli se olohuone. Alla kuvia porrashuoneesta, kuvia ei ole vessasta ja vieraseteisestä, mutta nekin on liisteröity. Niinku oikeasti. Tuossa ylävasemmassa kuvassa näkyy följarin rautatangot, jotka menevät seinän läpi.

Ja, koska mies on etevä ja nopsa, sai se valmiiksi kanssa keittiön väliseinän! Seinälaudat ovat yläkerrasta ja ovat kai vanhoja vintin lattialautoja. Tulivat uusiokäyttöön siis 🙂 On se hieno, vaikka itse sanonkin! Tuohon vielä kun kuvittelee oikealle huuvan (josta tulee kyllä aikamoisen massiivinen, koska pitäisi tulla oikeasta seinästä lähtien, joka ei edes mahdu kuvaan, tuonne induktiotasolle asti…), ala- ja yläkaapit sekä erillisuunin, niin kyllä se keittiöltä alkaa näyttämään 😀 Pikkasen mielikuvitusta pitää aina olla, ainakin remontoidessa!

Illalla facea selatessani tuli eteeni kohtalon johdattamana tämä ihanuus. Olihan se pakko ostaa. Halvalla ja läheltä. Aivan ihana, eikö vain, I’m in love ❤ Nyt pitää vain keksiä häälle joku arvoisensa paikka… Ja niin, mihin se laitetaan odottamaan sitä arvoistansa paikkaa… Noh, ei mietitä sitä nyt, vasta sitten kun käydään maanantaina se hakemassa. Nyt mä vain nautin siitä.

Lauantai ja sunnuntai meni sitten Nokialla tuulettuessa. Menomatkalla käytiin hakemassa viisi patteria. Tulomatkalla taas käytiin Hämeenlinnassa hakemassa hakemassa aitan ovet. Ensi kesää odotellassa!

Kun kotio päästiin, päätettiin vielä kokeilla miten menis yhdet karmit ovineen paikoilleen. Eivät menneet. Luovutettiin. Ensi viikolla uusi yritys. Ehkä tehdään kuitenkin niin, että kasataan karmit maassa ja sovitetaan ovi paikoilleen. Sitten naulataan/ruuvataan karmin osat kiinni. Nyt osaset kiinni toisissaan vain lohenpyrstöliitoksilla. Ja kun laitettiin karmit kiinni oviaukkoon, ei ovi sopinutkaan paikalleen. Tietenkään. Seuraavalla kerralla paremmalla onnella.

Nonniin, eiköhän se ollut taas tässä tältä viikolta. Hyvää viikkoa kaikille palleroisille, kyllä se kevät sieltä vielä tulee!!

Viikon kissakuvaksi valikoitui kolmen kissan kissajuna mielipaikassaan eli meidän sängyssä…

Vko 04/2016: lattiaa ja seinää, taas, with a little hint of tekniikka

31.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja uusi viikko on taas täällä! Mies oli maanantain vielä kotona, mutta tiistaina lähti taas reissuun palaten perjantaina. Tiistaina tuli tieto, että maalämpöpumpun ensimmäinen asennusosa tehdään torstaina, joten pitipä pistää ripeästi maalaten!

Mutta kyllä me (mies) saatiin maanantainakin jotain tehtyä: eteisen lattia on (viimeistä lautaa vaille) valmis! Wohoooo, yksi etappi taas saavutettu ❤ Alla hieno kuva-kollaasi meidän ihanan ihanasta eteisestä. Mä oon vähän rakastunut, ehkä niinku.

Maanantaina saatiin kanssa putkarilta tarjous patteriverkoston pykäämisestä. Tarjous oli kohtuullinen (vähemmän kuin mitä ajateltiin), vaikka putket eivät ole mitn muovi- taikka kupariputkea, jota pystyy helposti taivuttamaan ja liittämään, vaan putkisto tehdään galvanoidusta teräsputkesta. Teräsputki on paksumpi ja kolhompi sekä siihen on työläämpi tehdä liitoksia sekä käännöksiä. Mutta se vain on ainoa putki, joka sopii valurautapattereihin. Mä oon vähän tällainen näiden pienten asioiden kanssa 😀 Putken pystyy maalaamaan seinän värillä taikka sitten jollain ihan muulla, jos pattereista haluaa ns sisustuselementin. Ajatus mikä mua hotsittaisi, muttei Miestä, yllätys 😀 Alla pieni havainnekuva ko putkesta vanhemman patterin kyljessä.

Tiistai tuli vettä valuen. Voi himputti miten paljon mä inhoan loskaa. Kotiin päästyäni aloitin maalaus-operatsioonin. Valmiiksi se tuli. Vähän oli epätietoutta asioiden paikoista, joten maalasin vähän liikaa, mutta mitäs sillä on väliä, koska jossain vaiheessahan koko koppi pitää maalata. Nyt ei vain jaksanut tehdä sitä. Joskus. Sometime. Mutta tässä nyt puoliksi maalattuna, ihan hyvän näköinen tuli. Ei haluttu alkaa laittamaan mitn kivilevyjä seiniin, joten jäi reilusti vanerille.

Ai niin, meillehän on tullut kamaa tässä päivinä muutamina. Domus Classicalta tuollaisia kytkimiä ja pistorasioita sekä niiden alle lain pakottamat suojalevyt. Ovat ne hienoja ❤

Taloon.com’sta ostettiin Renovan pistorasioita sekä antenni- ja telerasioita. Eivät ole niin kauniita kuin nuo Domus Classican, mutta menettelevät. Ne sijoitetaan paikkoihin, jotka eivät ole niin näkyvillä.

Seiniin päätettiin kokeilla Biofarben savimaalia (biofarben.fi). Maali sävytetään itse, joten ostettiin pari putelia mustaa pigmenttiä, jotta saataisiin seinästä sellainen vaaleanharmaa. Tämä maali tulee siis ruokailuhuoneeseen. Katotaan miten toimii. Hankitaan sitten lisää, jos tuntuu toimivalta. Vähän jänskättää tuo sekoittaminen, mutta kyllä siitä hyvä tulee. Pakko tulla 😀

Keskiviikkona tuli flunssan perkules ja teki tyhjäksi melkein kaikki päivän suunnitelmat. Oli pakko käydä kaupassa hakemassa ruokaa, joten samalla reissulla kävin heittämässä puusepälle tiskialtaan sekä roskismekanismin. Saadaan sitten oiken kokoinen kaappi 🙂 Roskismekanismi oli sitten tietenkin rikki, joten pitipä laittaa reklamaatio myyjälle.

Kotona tein vielä pieniä siivoustöitä, jotta maalämpöpumppuasentajat pääsevät huomenna töihin. Otin esimerkiksi eteisen ja porrashuoneen välisen kynnyksen pois, jotta painavien kamojen raijaaminen ei ole niin vaikeaa.

Torstaina kello kahdeksan aloittivat miehet pumppujen ja muiden asentamisen. Minä lunssassa kuuntelin touhua seinän toisella puolella. Ei mennyt ihan putkeen se asennus, koska eivät saaneet maalämpöpumppua sisälle tekniseen tilaan. Soittivat siinä puoli neljän aikoihin miehelle, että voivatko joko purkaa ovenkarmit (ei) taikka tehdä jonkun roikotussysteelmin kattoon (ei). Mutta illalla kun menin tulisijoja polttelemaan, oli tekninen tila alla olevan näköinen:

Ja hei, nyt on eteisessä taas tilaa pitkästä aikaa ❤ Valitettavasti eteinen on yhtä siivoton ja keskeneräinen kuin ennenkin, sitä ei korjannut tavaran vähentyminen…

Kuulemma nokkakärryillä olivat tuon oikean puoleisen möhkäreen sinne saanut. Tuo yläosa painaa siis sellaisen sata kiloa ja se, että paino on yläpäässä, aiheuttaa haasteita. Yläosan saa erikseen, mutta mites sen sitten saa takaisin paikoilleen, kun kaappi on teknisessä tilassa. Noh, turha jossitella, miehet saivat homman vietyä kunnialla päätökseen. Hyvähyvä! Takkojen polttelu on kyllä rentouttavaa puuhaa. Kattelin pädillä uusia x-files-jaksoja nokka valuen ja yskien keuhkojani pihalle peittoon kietoutuneena. Aika tunnelmallista. Paitsi toi nokan valuminen ja yskiminen.

Perjantai-iltapäivällä putsailin vähän rappusia, niille kun oli mystisesti aineellistunut hirveä määrä kaikenlaista rompetta. Niin paljon, ettei yläkertaan enää päässyt kulkemaan. Sain kamat siivottua pois, nyt kehtaa taas kulkea. Meillähän on tuossa toisessa eteispatissa kaksi ovea, joista vain toinen on käytössä. Toisen oviaukon eteen on rakennettu portaat, seinässä on kivilevyt ja villat. Aateltiin kuitenkin, että, helpottaaksemme pitkien tavaroiden siirtoa yläkertaa, avaisimme seinärakenteen tuon toisen oven osalta. Silloin saisi pidemmät puut suoraan ylös ilman, että olisi minkäänlaisia käännöksiä. Sitä odotellessa. Mies käytiin hakemassa Lohjalta kuuden aikoihin. Perheemme on taas täysilukuinen.

Lauantaina oli taas hiukan vähätöinen päivä remontin edistymisen osalta. Päivällä käytiin vaihtamassa auto Tuusulassa ja samalla matkallä kävin ostamassa Motonetista yläjyrsimen. Kaikillahan nyt sellainen pitää olla. Autoilu ei päättynyt siihen tietenkään, koska sahalla odottivat loput lattialaudat sekä katto- ja lattialistat. Sinne siis. Saatiin kyytiin lattialaudat, mutta listat jäi ottamatta, koska olivat liian pitkiä. Pari metriä olisi jäänyt pää ulos ja se on kyllä liikaa. Tullaan seuraavana viikonloppuna hakemaan ne. Kun kotio päästiin, vihdoinkin, alkoi mies leikkaamaan vessan lattialautoja oikeaan pituuteen. Minä taas menin, kunnon vaimon tapaan, tekemään meille murkinaa.

Sunnuntaina oli operaatio vierasvessan vuoro. Aikaa meni läpivientien ja muiden kanssa, itse lautojen latominen meni varmaan tunnissa parissa. Ja nyt se on valmis ❤ ❤

Meidän nemesis, yläkerran viemärin läpivienti, saatiin myös selätettyä tänään. MUAHAHAHAHAHAAAAAA! Oli siinä töitä, tiellä oli väliseinän runkoa ja kattolaudotusta, mutta mikää ei ollut liian kova pala Miehenpuolelle, joka ylitti kaikki tielle laitetut esteet merimiesmäisen kiroilun säestämänä. Nysse on siinä. Ja pysyy. Prkl.

Joo siinä se tämä viikko taas sitten oli. Mies on, näillä näkymin, ainakin ensi viikon täällä, joten iltaisinkin saadaan asioita tehtyä. Itsekseen kun en nähtävästi saa tehtyä mitään. Syytän flunssaa. Maanantaina kannetaan ulkona olevat laudat sisälle. Tiistaina voitaisiin laittaa vikat huokolevyjen palaset paikoilleen. Keskiviikkona voisikin alkaa huokolevyjen esiliistertöinti. Näyttää pahasti sille, että ensi viikonloppuna alkaa pinkopahvien laitto. Hitsin pimpulat! Mutta, kuten aiemmat kerrat ovat opettaneet, aikataulut eivät yleensä pidä. Ajatus on kuitenkin ihana.

Jeps, ensi viikkoon pallerot. Kissakuva of the week, Väkä ja Tirppa nukkumassa, rauhallisina:

Vko 03/2016: kattoa, seinää ja hyvää ruokaa

25.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Ja taas yksi viikko on kulunut elämässämme. Toivottavasti se oli produktiivinen teillä muilla, koska minulla se ei oikein ollut. Tai siis ei ainakaan ajalla ma-to, sen jälkeen alkoikin tapahtumaan enemmän.

Mies siis taasen reissussa ja minä vastuussa huushollista. Sain mä niitä tulia tehtyä tulisijoihin ihan kiitettävästi, ja vähän siivottua, mutta siihen se oikeastaan jäi remontin osalta. Ei mikään ihan kauhea suksee siis.

Nooh, ei sen väliks. Torstaina tuli mies kotio illalla ja perjantai oltiinkin kummatkin vapaalla. Aloitettiin viikonlopun urakka ruokailuhuoneen loppuunlevyttämisestä. Siihen oikeasti meni melkeinpä kokonainen päivä. Ja hermot sulivat taas pariin otteeseen. Vaikka siinä piti tehdä vain yksi nurkka ja tiivistellä paria kohtaa. Ihan älytöntä. No, näin se nyt vaan meni tällä kertaa. Hieno siitä tuli, kun käytettiin asioihin vähän enemmän aikaa. Ei ole rakoja. Oltiin päivänä muutamana ostettu Biltemasta tapetointipöytä, jonka sitten viikolla kasasin ruokailuhuoneeseen. Ai että, kun oli helppoa leikata käsisirkkelillä levyjä kun levyt ovat silleen muualla kuin maantasalla! Ja sirkkelillä saa ihan eritavalla suoraa linjaa kuin Multitoolilla, mikä ylläripylläri! Mutta enhän mä muistanut lopputuloksesta kuvia ottaa, joten teidän tulee taas luottaa mielipiteeseeni, joka ei ole puolueellinen. Nope. Evö.

Aloitettiin myös eteisen katon loppuunpanelointi, mutta se jäi pariin lautaan, koska yksillä tikkailla asentaminen oli aika pepusta. Toiset tikkaat menivät rikke tässä päivänä muutamana. Pitääpä muistaa yrittää korjata ne.

Lauantaina mies teki hienot rakennustelineet, jotta paneleiden laitto sujuisi helpommin. Onko vähän hienot tellinkit??

Minä katkaisin ruokailuhuoneessa paneeleita ja mies asensi. Ny on katto valmis noin 95 %ssa ko. huonetta! Jee!

Joo vähän tulee 80-luku mieleen, kun kaikki nyt tuollaista puhdasta puuta, mutta kohta saadaan väriä pintaan niin ei se enää niin samansävyistä pintaa.

Mies väkersi noita tuon ulkoikkunan huokolevyjä varmaan jonkun tunnin. Tuli hienot, on helppo saada peitelaudat ja muut paikoilleen. Muut ikkunat ovatkin ehkä sitten vaikeampia tapauksia. Mutta otetaan ikkuna kerrallaan tekemisen alle, ei tule liikaa ressiä. Ja noita mietitään vasta pinkopahvituksen jälkeen eli siis parin viikon päästä. Siihen asti saa olla ihan takatakaraivossa kaikki ikkunapuitteet.

Niin, ensi viikolla pitäisi pikkuhiljaa aloittaa huokolevyjen esiliisteröinti. Huokolevy siis imee itseensä tooooodella paljon liisteriä, joten ne pitää liisteröidä ennen pinkopahvien asennusta. Jos näin ei tehdä, ei pinkkarit pysy seinässä, kun kaikki liisteri imeytyy huokolevyyn. Ja liisterihän tehdään itse, vehnäjauholiisteri siis. Liisteriä tehdään noin 1/9 suhteella eli 1 osa vehnäjauhoja ja loput vettä. Kattilaan vettä ja se kuumennetaan lähes kiehumispisteeseen. Sillä välin 1 osa vehnäjauhoja sekoitetaan pieneen määrää kylmää vettä. Vehnäjauho kaadetaan kattilaan vähän ennen veden kiehumispistettä. Puuroa keitetään hiljakseen noin 10 minuuttia. Liisterin annetaan hetken jäähtyä ja avot, ei kun seinälle sutimaan. Samalla liisterillä laitetaan sitten pinkkaritkin seinälle.

Joo tuli meillä lauantaina vielä sellainenkin mieleen, että mitä jos vieraseteiseen ei laittaisikaan lattiaan maalia vaan sen kuuraisi. Suopakuuraus tehdään pellavaöljyllä ja sillä saadaan lattiaan likaahylkivän ja luonnollisen pinnan. Alla ote Satakunnan museon Rakennuskulttuuritalo Toivon korjausvinkeistä:

”Sekä uuden että vanhan puulattian alkuperäisen ilmeen, vaaleuden ja puhtaan puun aidon tunnun säilyttää parhaiten suopakuuraamalla. Suopakuuraus sekä puhdistaa lattian että muodostaa puun pinnalle likaa hylkivän kerroksen. Suopakuurauksen jälkeen lattialle riittää tavanomainen imurointi ja pesu, mieluiten kuitenkin nestemäisellä suovalla (pellavaöljysuopa tai mäntysuopa, käsitiskiainekin käy). Perinpohjaista uudelleenkuurausta lattia vaatii harvoin, ehkä vuoden tai parin välein, riippuen käytöstä ja kulutuksesta.”

Tuolla linkissä on ohjeet tuolle kuuraamiselle, joita me sitten noudatetaan. Eteisessä on hyvä olla lattia, joka hylkii likaa ja on helppohoitoinen. Muihin tiloihin tuleekin varmaan sitten maalia.

Pidemmittä puheitta sunnuntain kimppuun. Minätyttö lähdin kavereiden kanssa brunssille isolle kirkolle, joten mies jäi issekseen touhuamaan työmaalle. Ja sehän sai ihan ittekseenkin aikaan paljonkin, ei pitäisi varmaan olla mikään suuren suuri yllätys 😀 Porrashuone on nyt siisti, ekaa kertaa sitten taas jonkun puolen vuoden!

Kyllä nyt pitäisi päästä maalämpötyyppien pumppujen ja varaajien kanssa tekniseen tilaan ilman ongelmia.

Eikä tässä vielä kaikki! Sai se miehenpuoli keittiönkin levytettyä melkein loppuun! Lisä-jee!

Nyt on levyttämättä enää vieraseteiseisen yksi osa, joka odottaa lattian valmistumista. Lisäksi pikkupaloja puuttuu sieltä täältä, mutta ne saa nopsaan paikoilleen. Voisi siis olla hyvin mahdollista, että, mies kun taas lähtee Lrantaan tiistaina, minä saisin esiliisteröinnit tehtyä viikolla. Ensi viikonloppuna voisi siis alkaa lätkimään pinkopahveja seiniin. Iso EHKÄ tuonne edellisen lauseen väliin, mutta mahdollisuus on olemassa 🙂

Koska mies lähtee vasta tiistaina, ehditään maanantaina tehdä vielä tuo eteisen lattia loppuun. Hope so. Joka taas helpottaa aikas paljon. Ja, jos vain mahdollista, niin vessan lattia tehdään siinä samalla. Vessa on vielä ihan tekemätön sisältä, joten siellä töitä enemmänkin. Mutta, koska sinne ei pinkopahvia tule, se ei ole ihan korkeimmalla priolla. Sinnä pitäisi tehdä lattian lisäksi seinät ponttilaudasta jne., mutta kaikki aikanaan.

Ennen brunssille lähtöä lämmitin tulisijat vähän isommalla puumäärällä. Hitsi, pönttishän alkoi varaamaan lämpöä! Vielä iltapäivällä oli etuosa tähtiventtiiliin asti lämmin. Hyvähyvä. Ja pakkanenhan laski sunnuntaina ihan reilusti, remppapuolella lämpö nousi jopa pariinkymmeneen. Lauantaina mentiin sellaisessa 5-10 asteessa, joten aika hyvältä tuntui.

Ei kai siinä sitten mitään. Hyvä viikko, oli kivaa, ei ollut kiukkua (paljoa ainakaan) ja hommat etenivät. Ensi viikolla pitäisi hakea loput laudat sekä katto- ja lattialistat sahalta. Pitää laittaa oottelemaan käyttöä autotalliin. Sitä ennen pitäisi saada kulkuväylä sinne autotallille. Lunta on vähnä edessä. Ensi viikolla sitten.

Jees, let’s rap it up. Hyvää viikkoa palleroiset!

Tämän viikon kissakuvaksi valikoitui Väiski, joka ottaa lepiä, ja lämpöä, ikkunalaudalla. Vähän tuollainen ”well hello there ladies”-asento/ilme tuossa. Meitin äijä.

Vko 01/2016: lattiaa, seinää ja niin edelleen

10.1.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Vuosi vaihtui ja piti ihan miettiä tuota otsikointiakin. Että mennäänkö juoksevalla numeroinnilla vaiko vuoden viikkojen mukaan. Mentiin vuoden viikkojen mukaan eli aloitetaan ykkösestä taas.

Meikätyttö paineli maanantaina hyvin levänneenä (not) töihin eli miehelle tuli vaimoton lomaviikko. Ai että tätä on odoteltukin 😀 Ja hyvin toimi vaimottomuus, sai aika paljosti aikaan yksinäänkin!

Mutta ei haavereiltakaan voitu välttyä. Toisten tikkaiden viimeinen porras antoi periksi ja aiheutti pientä damagea. Onneksi ei mitään haavaa pahempaa. Onneksi mä en ollut tikkailla, koska olisi varmasti aiheuttanut mulle jonkun elinikäisen trauman tikkaita kohtaan…

Vastaavan mestarin piti tulla käymään, ei tullut. Sain puhelimella kiinni, oli tullut este. Katotaan toinen päivä. Juttelin myös putkarin kanssa, tulee käymään työmaalla tällä viikolla, jotta saadaan tarjous patteriverkoston pystytksestä. Tekevät kaksi tarjousta, toinen mustilla rautaputkilla (perinteiset valurautapattereissa, isompi työ) sekä kupariputkilla (helpommat asentaa, ehkä kalliimmat osat). Itse haluaisin nuo perinteiset isot rautaputket (kerras sitä), mutta jos ero mitataan tonneissa niin jäävät tekemäti. Sain myös muurarin kiinni, hääkin tulee käymään tällä viikolla. Paljon on miehellä tapaamisia. Ja keskiviikkona, loppiaisena, lähdetään hakemaan Somerolta pöytäsahaa. VIHDOINKIN saamme kunnon katkaisuvälineen, hitsin vitsi, on sitä odotettukin!!

Joo, tiistai tuli varkain. Minä vietin päivän töissä, mies työmaalla. Olohuone on sitten levytetty kahteen kertaan. Siitä tuli hyvä! Nyt oottaa enää pinkopahveja. Laitetaan jossain vaiheessa, kuhan muut hommat saadaan ekaksi pois alta. Kyllä tuohon kelpaa alkaa laittamaan pintaa paikoilleen.

Keskiviikko alkoi vastaavan työnjohtajan käynnillä. Kattoi mitä oltiin saatu aikaiseksi. Tehtiin valmistumistodistus pankkia varten, jotta saadaan taas vähän hynää. Nyt tuleekin kerralla isompi kuluerä, kun maksuun tulee maalämpö, keittiö, lattialaudat, listat jajajaja… Lista jatkuu… Noh, seuraavaksi pistettiin Movanon nokka kohti Someroa ja haettiin se kauan odotettu pöytäsirkkeli!

Kun hakumatkalta kotio päästiin, aloitettiin ruokailuhuoneen tyhjennys (helmipontit ha huokolevyt menivät väliaikaisesti olohuoneeseen). Ja kun tyhjäys oli vihdoin valmis, alettiin pistetämään lautaa lattiaan. Ei sitä kauaa jatkunut, naulat loppuivat. Mulla loppuivat myös hermot, joten päätettin jättää homma siihen. Kun naisella menee hermot, ei kenelläkään ole enää hauskaa.

Torstai, ihana torstai. Kylmää kuin pohjoisnavalla. Iuh. Aamu aloitettiin reippailulla eli haettiin sahalta noin puolet laudoista. Ihanan kirpsakassa -23 pakkasessa ladottiin lautoja autoon. Siellä kun oltiin niin tilattiin myös katto- ja jalkalistat. Löydettiin vanhat listat eristeiden seasta ja ne toimivat malleina uusille listoille. Ihan samanlaisia ei enää valmisteta, enkä halunnut teettää isolla rahalla uutta terää, joten otettiin lähin samannäköinen vaihtoehto. On tämänmoinen:

Listan korkeus tulee olemaan joku 12 senttiä, paksuus taas 25 milliä. Vähän siis hevimmät kuin kaupasta ostettavat listat.

Kattolista taas tulee olemaan holkkilista, joka on tällainen:

Samalla reissulla käytiin hakemassa myös palovillaa rautakaupasta, nyt voidaan alkaa hyvällä omallatunnolla pönttiksiäkin polttelemaan. Okei, ekaksi pitäisi saada ne villat sinne välipohjaan ja toiseksi se muurari tänne. Mutta sitten voitaisiin alkaa polttelemaan.

Mä tein töitä päivän ja mies huhki työmaalla. Voisin sanoa, että sankarimaista työmoraalia hän tänään osoitti: tuvassa noin viisi plusastetta (lattiantasossa varmaan nollassa) ja kuitenkin äijä vetäs neljää lautaa alle valmiin lattian paikoilleen. Kun mulla loppui työt niin menin auttamaan viimeisten lautojen paikalleenlaitossa. Tunsin itseni tarpeelliseksi, vaikka menikin hermo melkein heti kun pääsin töihin. Poraaminen ei ole mun juttu. Menee joko koolingin ohi taikka sitten jotenkin vinoon. Tai jotain. Aaaaargh. Mutta hieno lattia on. Oikeasti. TOKA HUONE VALMIS!!

Ja tässä vähän kuvia uusista laudoistamme. Jaksoimme kantaa sisälle 21 lautaa, kuorkkiin jäi vielä puolet. Ei vain jaksanut kantaa niitä. Painavat ku synti ja mun lautajärjestelemistaidot olivat vähän ruosteessa… Yhteen huoneeseen tarvitaan ehkä noin 34 kappaletta lautoja. Kuvissa vertailun vuoksi myös pala vanhaa lautaa.

Uusien lattioiden asentaminen aloitettiin keittiöstä perjantaina. Paljon helpompi homma kuin vanhojen lautojen kohdilleen sovittelu. Kiinnitys tapahtui ruuveilla päältä naulaamisen sijaan, laudat olivat suoria (tai ainakin suorempia) ja niiden pontit ovat kohdikkain ihan sama minkä laudan otit pinosta. Että ihan kakkupala. Suht pitkän päivän mies teki ja sai lattian varttia vaille valmiiksi.

Lauantaina käytiin aamupäivällä hakemassa lisää lautaa sahalta, jotta voidaan viikonlopun aikana saada myös eteisen lattia tehtyä. Minä pistin tarmoni ruokailuhuoneen seiniin ja niiden levyttämiseen. Yhden kerroksen sain kahteen seinään, vielä yksi seinä jäi jäljelle. Sitten vielä toinen kerros. Mies teki keittiön loppuun ja aloittin eteisen lattiaa. Hitsin vitsit, meillä on keittiössä lattia!! Yksi virstanpylväs taas ohitettu. Huhhuh, on tätä odotettukin 🙂 Tähän jäätiin lauantaina:

Sunnuntai ajateltiin pitää siivous/lepopäivä, mutta ei me sitten raaskittu sellaisia pitää. Jatkettiin hommia siis siitä mihin eilen jäätiin. Valmiiksi ei hommaa saatu, mutta ei enää paljoa puutu. On niin paljon kamaa huoneissa, ettei asioita voi tehdä kerralla valmiiksi, vaan pitää välissä siirtää kamaa valmistuneelle osuudelle. Siksi lattiakin jäi tuohon kohtaan mihin jäi. Tuu mats staf. Joo, vähän epötarkkoja kuvia, pitäisi opetella kohdistuksen käyttöä.

Mä taas sain melkein kahteen seinään toisen kerroksen huokolevyä. Tavaran paljous haittasi munkin tekemistä, koko ajan joku tiellä tai ei mahtunut leikkaamaan levyjä kunnolla jne. Ja se roskan ja muun määrä on liiallinen, argh menee hermot. Mutta kyllä se siitä. Maanantai pitää omistaa siivoamiselle, jotta on kivempi tehdä töitä taas viikolla.

Vähän pidemmälle olisi halunnut hommia saada, mutta minkäs teet.

Teknisen tilan tekijä kävi lauantaina laittamassa raudoitusverkkoa lattiaan. Aiemmin lattiaan oli laitettu jo primeria, jottei kamat valu vanereiden nurkista ja saumoista rakenteisiin. Hommat etenevät, jee!

Ja tietenkin se pakollinen kattendaalis-kuva. Tämän viikon kylmät ilmat saivat kissat hakeutumaan talon lämpimimpiin paikkoihin eli ikkunalaudoille, joissa pystyi masua lämmittelemään. Tirpan peppu näyttää suuremmalta kuin mitä onkaan, vaikka on tyttö saanut vähän massaa ympärilleen 😀

Ensi viikkoon taas palleroiset, silloin luvassa on lisää lattioita, lisää teknistä tilaa ja lisää seiniä, ihan tosi jännää siis!

Stay frosty people!

Vko 52/2015: hirsimiehet läks, loppu on meistä kiinni

27.12.201528.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Niin. Hirsimiesten työt loppuivat. Finito. Nyt olemme itse vastuussa jatkosta. Hieman jännittävä ajatus. Kauhea palo olisi saada asioita tosi nopeasti tehtyä, mutta eihän asiat aina ihan niin mene kuin mitä haluaisi.

Maanantaina olin etätöissä ja mies puuhasteli raksalla. Illalla oli teknisen tilan ylä- ja alajuoksut valmiina, kuten myös seinään tulevat pystyjuoksut. Alkoi viimeisen juoksun kanssa menemään hermot. Oli hyvä lopettaa.

Tiistaina mies kävi päivällä asioilla isolla kirkolla ja minä olin töissä. Kotimatkalla mies kävi Biltemassa hakemassa vähän työvälineitä ja -tarvikkeita sekä lähi-rautakaupassa lautaostoksilla. Kun minäkin pääsin töistä, aloimme tunkemaan eristeita teknisen tilan lattiaan, jotta saisi vanerit joskus paikoilleen. Mies esitteli insinööritaitojaan tekemällä vaneriin reiät maalämmön putkia varten. Tuli kuulkaa hienot, vaikka itse sanonkin.

Keskiviikkona alkoi mullakin loma, joten pystyttiin pistämään ranttaliksi ihan kunnolla. Valitettavasti tässä on joku sellainen pikkuhomma kuin JOULU sekottaa meidän työsuunnitelmaa. Mutta ei anneta sen häiritä.

Joulupäivänä, eli perjantaina, päästiin taas töihin, kun miehen suvun joulupöytä katettiin vasta vähän myöhemmin päivällä. Mies sai tekniseen tilaan jo ekoja seinälevyj paikoilleen. Levyjen taakse kirjoitettiin viesti sille, joka seuraavan kerran levyt poistaa.

Minä taas härväsin keittiössä. Eka seinä on levytetty, ulkoseinä siis. Pitää tehdä vielä roilot sähköputkille ja sitten vaan toinen kerros päälle. Onneksi saadaan miehen töistä huopakattonaulain lainaan, ottaa vähän hermon päälle tuo käsin naulaus. Sattuu sormiin se homma, mulla kun ei ole nähtävästi maailman paras tähtäys…

On kyllä niin kivaa, kun kummatkin voimme tehdä omia hommiamme eri puolilla kämppää. Vaikka yhdessä tekeminen on kivaa, niin on se mulle vähän raivostuttavaa seisoa ja odotella jotain tekemistä. Mies kun on vähän sellainen ”mä ite” -tyyppinen hemmo. Ja ei tuonne tekniseen tilaan kahta duunaria mahtuisikaan. Nyt remontti siis etenee kahdella rintamalla. Jei.

Lauantaina jatkettiin hommia täydellä teholla. Ekaksi tehtiin vierasvessan pystytukien kiinnittämiset, koska puutavaran määrää piti saada vähennettyä vieraseteisestä. Sunnuntaina mallataan karmit paikoilleen.

Kun tämä oli valmis niin mies jatkoi töitä teknisen tilan kanssa. Voisin sanoa, että sunnuntaina saadaan tila ehkä valmiiksi. Suuri ehkä, mutta ehkä silti.

Minä taas jatkoin, tietenkin, keittiön kimpussa. Olin eilen varma, että saisin huoneen valmiiksi tänään, mutta niin ne suunnitelmat yleensä tuppaavaan muuttumaan remonteissa. Huomiseksi jää sähköputkien roilotukset sekä toka kerros huokolevyä tuohon ulkoseinään. En oikeasti osaa sanoa miten tuon ikkunan saa huolitellun näköiseksi, mutta nyt se vaan on niin. Katotaan mitä voidaan sille tehdä.

Mutta omaksi puolustuksekseni, mun pitää sanoa, että mä autoin aika paljon miestä noissa puutavaroiden katomisissa. Mä kun nykyään osaan käyttää sirkkeliä. Okei, vähän on vielä ongelmia sen kanssa, että tulee millilleen se mitä ollaan haluttu, mutta se on sitten sitä hienosäätöä. Tuossa sahassa on sellainen kiva laser-hommeli, joka kertoo mistä se leikkaa. Paitti, että se ei siis leikkaa siitä silleen oikeesti. Äh, emmä osaa selittää, aivan liian korkeaa tekniikkaa mun aivoille. Hitaasti mutta varmasti aion opetella tämänkin jalon taidon. Varpisti.

På söndag (Karjaalla kun ollaan niin pitäähän ruåttiakin vähän puhella) jatkettiin, YLLÄTYYYYYYS, siitä mihin eilen jäätiin. Mies jatkoi teknisen tilan parissa ja mä taas siirryin vieraseteiseen levyttämään. Seitsemän tunnin jälkeen lopetimme työt. Saatiin tehtyä aikas halvatusti!

Tekninen tila on karmeja vaille valmis epoksin asennukseen. Mies sai kattoakin tehtyä ”vähän” eli viimeisellä tunnilla laittoi senkin viimeistä paneelia vaille valmiiksi. Otin kuvan vähän etukäteen, mies innostui uudesta naulaimestaan, ettei pystynyt laskemaan sitä kädestään ennen kuin oli melkein valmista. Mä lähdin mänee tässä vaiheessa, koska mun apuani ei oikein tarvittu…

Minä taas sain valmiiksi vieraseteisen sekä vierasvessan. Otin käyttööni huopakattonaulaimes ja kas, työtahti kasvoi aikas paljon 😀 Olisi ehkä pitänyt ottaa se käyttöön jo eilen, olisin ehkä karjunut pari kirosanaa vähemmän… Osasin ottaa tuollaisen kivan panoramakuvan kännykällä. Oon aika ylpeä. Tuossa koko vieraseteinen vessoineen. Levytettynä. Hell yeah!!

Voisin sanoa, että oltiin aika hitsin tehokkaita tällä viikolla. Ensi viikolla aiomme tehdä seuraavaa: levytetään olohuone ja ruokailuhuone, laitetaan lattia ainakin olohuoneeseen ja ainakin osaan ruokailutilaa. Lattiat voidaan myös laittaa myös vieraseteiseen sekä keittiöön, mutta ne pitää hakea sahalta. Tiistaina aateltiin laittaa karmit ainakin tekniseen tilaan. Mieluusti kyllä muuallekin, esim vierasvessaan. Olisi kyllä hyvä laittaa ne myös olohuone/porrashuone-aukkoon sekä vieraseteinen/keittö-koloon. Mä siis olen vielä ensi viikon lomalla, joten katotaan miten paljon ehditään tehdä. Mies taas on lomalla vielä kaksi viikkoa, joten pääsee härväämään yksikseen viikon.

Ja loppuun pakolliset kissakuvat, tietenkin. Yhden kuva joukosta kuitenkin puuttuu, pitää ottaa Tohvelista kuva ensi viikolle…

Hyvää yötä palleroiset, to be continued…

Vko 51/2015: porausta, seinää ja sensellaista

21.12.201528.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Alkuviikko meni kauhean nopeasti. Maanantaina, töiden jälkeen, alettiin väsäämään taas vessanseiniä. Meni vähän paremmin kuin edellinen yritys, mutta mulle iskenyt migraanikohtaus lopetti työt vähän ennen aikojaan. Hyvä alku silti.

Illalla kävi yksi paikallinen hakemassa vanhan lämminvesivaraajankin. Onneksi on Roskalava-tyyppisiä ryhmiä facessa.

Tiistaina käytiin töiden jälkeen Lohjalla hakemassa pari valurautapatteria. Niitä oli yhteensä kuusi, mutta vain kolme saatiin mukaan, koska painoivat IHAN ÄLYTTÖMÄSTI! Kaksi 50 senttistä ja yksi kasikytsenttinen saatiin autoon, mutta yläkertaan jäi vielä yksi 120 senttinen ja kaksi satasenttistä. Pitää saada lisämuskeleita, jotta ne saadaan ales ja autoon. Katellaan. Jatkettiin taas vessanseinän kanssa illalla, alkaa muotoutumaan tuo rakenne. Ihan hyvän kokoinen siitä tulee.

Keskiviikkona käytiin hakemassa vannesaha samalta tyypiltä keneltä ostin valurautasen pylväsporakoneen. Tämä ei niin paljoa maksanut. Samalla varattiin anopille kuusi saman miehen pihasta. Hieno kuusi on. Haetaan huomenna tai joku päivä. Kympillä lähti, ei paha.

Hirsimiehet saivat urakkansa päätökseen keskiviikkona. Enemmän meni rahaa (paljon enemmän) ja aikaa kuin mitä etukäteen ajateltiin. Pitää siis säästää loppupäästä. Nyt on porrashuoneessa kattokin pään päällä, uudet niskat ja kylmän vintin osuus purettukin. Aivan ihanaa!

Jatkotyöt ovat siis täysin meidän käsissä. Onneksi miehellä alkaa loma maanantaina, kolme viikkoa työleiriä taas edessä 😀

Ekaksi tehdään vessan väliseinät. Sitten aletaan levyttämään seiniä. Seinien levytys aloitetaan porrashuoneesta, koska se on ainoa tila, jossa ei ole kaikkea romua. Kun se on saatu valmiiksi, voi sinne alkaa raijaamaan niitä kamoja muista huoneista, jotta ne päästään levyttämään. Kaiken tuon jälkeen pitäisi alkaa tekemään lattioita. Ja sitten pääsisi hei koeponnistamaan pönttiksiä, ehkä! Vähänkö siistii.

Torstaina tontille saapui rekka. Rekassa oli porausvehje. Se poras reijän. 230 metriä ja rapiat. Aikamoista, sanon minä.

Homma alkoi siinä ysin aikoihin ja loppui varmaan siinä kuuden pintaan. Hienosti jaksoi koneenkäyttäjä vieressä seistä ja operoida vehjettä. Vietiin häälle kahvia jossain vaiheessa, ulkona oli kuitenkin jo pakkasta.

Torstai-päivällä kävi käymässä myös yksi ehdokas teknisen tilan vedeneristyksen tekijäksi: Akun Laatoitus- ja Vesieristyspalvelu. Tuntui hyvältä ja ammattitaitoiselta tyypiltä. Jäämme odottelemaan tarjousta.

Perjantaina mies lähti taas matkoihinsa ja minä jäin yksi talolle. Illalla siivoilin porrashuonetta, koska lauantaina alkoi huoneen huokolevytys. Kamaa ei paljoa ollut, puuta ja vanhaa huokolevyä yläkerrasta. Samalla siirsin vanereita seinän vierestä pari senttiä, koska huokolevyjen tulee levätä koolinkien päällä.

Lauantaina aloittelin töitä ysin aikoihin. Ensimmäinen este ilmeni nitojan muodossa, ei ollut oikeita niittejä. Kuitenkin oli pakko tunkea niitä vääriä sinne, jotka jäivät, tietenkin, sinne kiinni. Purin masiinan enkä osannut enää koota sitä. Noh, rautakauppaan ostamaan uutta. Uusi toimi kuin unelma. Olihan se aika kova homma nostella noita 1200x2700mm levyjä, mutta onneksi olivat kevyitä. Multitoolilla sahasin ja sepä vasta olikin helppoa ja kätevää. Oman haasteensa hommaan toivat ulkoseinään jo naulatut huokolevyn palaset, jotka aiheuttivat sen, että eka levy piti nostaa 10 senttiä lattiapinnan yläpuolelle. Yksin levyn nosto, paikallaanpito ja ruuvaus oli aika hankalaa. Mutta kyllä se meni ihan hyvin kun sai itsekseen kiroilla. Kovaa. Lopetin työt kahden aikoihin, koska minulla oli ilo päästä kavereiden kanssa pikkujouluilemaan isolle kirkolle. Tai siis itäpuolelle isoa kirkkoa.

Tässä yhden ihmisen yhden päivän saavutus:

Kun illan riennoista kotiuduin puolen yön aikoihin, odotti minua iloinen yllätys: Movano pihalla ja mies kotona! Ihanaa! Kolme viikkoa se o kotona!

Sunnuntaina jatkettiin miehen kanssa yhdessä siitä mihin mä jäin. Mun äitee tuli siinä puolen päivän aikoihin ja me tytöt lähdettiin etsimään joulusyötäviä lähiseuduilta, mies jäi töihin. Kun kolmen aikoihin kotiuduille, oli mies melkeinpä valmis huoneen kanssa. Aika hyvin 1,5 päivän työksi!!

Ensi viikolla mies aloittaa teknisen tilan seinien tekemistä, ei siinä kauaa nokka tuhise. Seinät meillä tulee ihan vain vanerista. Lattia epoksia. Eristemies olisi halunnut laittaa seiniin kivilevyä, mutta sitä ei meille enää tule. Ikinä. Ensi viikolla on joulukin. Että silleen ihan kiva.

Ja lopuksi tietenkin taas pakollinen kissa-kuva, jossa Tohvelia käytetään keinoemona, vaikka kolli onkin. Tirpan asento on… Jännä.

No niin, hyvää ja rauhallista Joulua vaan kaikille!

Mission possible: vanhan hirsitalon kunnianpalautus

Elämää ja remontiikkaa Sateenkaaressa

Huokolevytys