Vko 07/2016: Our so-called remppa

Päivät alkavat pidentyä. Kun kotiin ajelee, ei ole enää ihan täysin säkkipimeää. On melkeinpä valoisaa! Ihanaa ❤

Maanantai ja tiistai olivat meillä lepopäiviä. Maanantai ihan jo siksi, että maanantai. Tiistai taas siksi, että miehellä alkoi keskiviikkona loma ja sehän tekee töitä sitten joka päivä. Että turhaan sitä sitten töiden jälkeen alkaa rehkimään.

Keskiviikko olikin sitten työteliäs päivä, totta tosiaan! Sinä aikana kun mä olin töissä, sai mies ja muurari tehtyä aikamoisen urakan. Todisteita alla:

Vieraseteinen:

Tuo siis maalataan lähitulevaisuudessa. Väriä en ole vielä valinnut. Tuo siis on täysin vastapäätä tulevaa ulko-ovea, joten seinän pitää olla jotenkin tosi kiva, koska se on eka asia mitä ihminen näkee, kun astuu sisään.

Porrashuoneen muuri ja katto:

Tuossa on myös vanha muuri, jossa ollut joskus yläliittymäinen tulisija. Yläliitos tukittiin ja nuo tiiliosat rapataan. Siitä tulee sellainen vähän rosoisemman näköinen. On historiaa esillä.

Ja niin, mikä suurin tänään tapahtunut juttu, MIES TEKI MEILLE KATON!!! Niinku TOKAVIKA ALAKERRAN KATTO VALMIS. Oikeesti. Älytöntä. Keskiviikkona olisi vuorossa viimoinen eli vierasvessan taakketti. Sitten katot olisivat siinä. Paneelia menee vielä teknisen tilan seinään, sitten nekin saa hilata jonnekin muualle. Sitten meillä on lattia-ala vapaa. Vihdoinkin!

Kattomieskin oli käynyt, miehen kanssa tekivät suunnitelmat tulisijojen (pönttisten sekä lieden) eduspelleistä sekä välitilan levystä, joka tulee siis myös pellitä. Ylläri. Siihen saa kivasti asioita magneetilla kiinni ja noin. Voi myös maalata, jos haluaa. Huuvasta tehdään erillinen suunnitelma sitten joskus, koska pitää tehdä tarkemmat laskelmat ja piirrustukset.

Ja, koska päivä ilman minkään ostamista olisi liian helppoa, illalla ostin sitten naapurista peltipurkkeja kunnon kasan. On sitten purnukoi keittiössä minne laittaa staffei. Tuossahan on vain osa 😀

Torstaina muurari jatkoi töitään, kuten teki myös mies. Muurari sai työt valmiiksi, mies ei ihan. Nyt on hienot muurit ❤ Vasemmalla vieraseteinen ja oikealla porrashuone. On se taitava!

Mies ahkeroi vierasvessan kanssa ja valmishan siitä tuli! Kyllä kehtaa vieraat pissailla meidän buduaarissa.

Viimeistelyö tietenkin vielä tehdään ja osaan vessaa tulee pinkopahvit ja maalithan tulee joka seinään, mutta noin rakenteellisesti tuo huone on valmis. VIHDOINKIN VIIMEINEN KATTO VALMIS!!

Ja sitten se aloitti teknisen tilan laudoittamisen. Puoleen väliin pääsi, sitten mä tulin keskeyttämään työt. Vaimo pilaa aina kaiken 😀

image

Perjantaina mä olin taas kotona tekemässä töitä. Mies sai sillä aikaa teknisen tilan seinän valmiiksi. Siitäkin tuli ihan älyhieno. Nyt enää väriä pintaan, se sitten jossain vaiheessa. Tänään väriä sai pintaansa vain teknisen tilan katto. Väri loppui kesken, mutta hyvä se on noinkin.

Kun mä pääsin töistä irtautumaan, aloitettiin yhdessä karmien ja ovien yhteensovittamista ruokailuhuoneen puolella. Oli muuten aika paljon helpompaa kuin sovituksen tekeminen siinä oviaukossa. Kuvaa alku-, väli- ja lopputilanteesta. Success!

Lauanaina saatiin lisätyövoimaa rakennuksille: anoppi tuli auttamaan meitä hommissa. Ja mukavasti saatiinkin hommia edistettyä.

Olohuoneen lattiasta näkee taas suurimman osan, osa kamoista siirrettiin ulos ja osa porrashuoneeseen (jossa varmasti taas töiden tukkeena heti ensi viikolla 😀 )

Uusi lattia tuli pikkaisen liian korkealle, joten teknisen tilan oven alareunasta sivallettiin noin sentti pois. Nyt menee sekin ovi kiinne.

image

Ja lisää oviasiaa: saatiin sellainen myös keittiön ja vieraseteisen väliin, ehanaa!

Koska olen parantumaton shop-a-holic, ostin taas lisää kamaa meille 😀 Nyt vuorossa oli tällainen lasten jatkettava sänky. Ja kaupan päälle tulee lisää peltipurkkeja ❤

Sunnuntai menikin sitten reissussa, kun oli ristiäiset Köyliössä.

Nonniin, siinä tämä viikko lyhykäisyydessään. Hyvä fiilis jäi. Mies vielä maanantain ja tiistain lomalla, joten voisin kuvitella töiden etenevän aika joutuisasti. Maalämpömiehet tulevat töihin taas maanantaina, joten sitäkin saadaan etiäppäin. Tälleen alustavasti ollaan mietitty, että ainakin seinään tulisi reikiä (patteriputkia varten), vieraseteisen katto tehtäisiin loppuun, ovi keittiön ja olohuoneen väliin. Siinä nyt ensi alkuun. Viikonloppuna olisi ehkä pinkopahvihommia. Ja taas se kuuluisa ”ehkä” tähän…

Tämän viikon kissakuvaksi valikoitu ikkunalaudan kissajuna, jossa pääosissa Peppi ja Tirppa. Tymiöt.

image

Jees, that’s all folks! Öitä pallerot!

Vko 04/2016: lattiaa ja seinää, taas, with a little hint of tekniikka

Ja uusi viikko on taas täällä! Mies oli maanantain vielä kotona, mutta tiistaina lähti taas reissuun palaten perjantaina. Tiistaina tuli tieto, että maalämpöpumpun ensimmäinen asennusosa tehdään torstaina, joten pitipä pistää ripeästi maalaten!

Mutta kyllä me (mies) saatiin maanantainakin jotain tehtyä: eteisen lattia on (viimeistä lautaa vaille) valmis! Wohoooo, yksi etappi taas saavutettu ❤ Alla hieno kuva-kollaasi meidän ihanan ihanasta eteisestä. Mä oon vähän rakastunut, ehkä niinku.

Maanantaina saatiin kanssa putkarilta tarjous patteriverkoston pykäämisestä. Tarjous oli kohtuullinen (vähemmän kuin mitä ajateltiin), vaikka putket eivät ole mitn muovi- taikka kupariputkea, jota pystyy helposti taivuttamaan ja liittämään, vaan putkisto tehdään galvanoidusta teräsputkesta. Teräsputki on paksumpi ja kolhompi sekä siihen on työläämpi tehdä liitoksia sekä käännöksiä. Mutta se vain on ainoa putki, joka sopii valurautapattereihin. Mä oon vähän tällainen näiden pienten asioiden kanssa 😀 Putken pystyy maalaamaan seinän värillä taikka sitten jollain ihan muulla, jos pattereista haluaa ns sisustuselementin. Ajatus mikä mua hotsittaisi, muttei Miestä, yllätys 😀 Alla pieni havainnekuva ko putkesta vanhemman patterin kyljessä.

image

Tiistai tuli vettä valuen. Voi himputti miten paljon mä inhoan loskaa. Kotiin päästyäni aloitin maalaus-operatsioonin. Valmiiksi se tuli. Vähän oli epätietoutta asioiden paikoista, joten maalasin vähän liikaa, mutta mitäs sillä on väliä, koska jossain vaiheessahan koko koppi pitää maalata. Nyt ei vain jaksanut tehdä sitä. Joskus. Sometime. Mutta tässä nyt puoliksi maalattuna, ihan hyvän näköinen tuli. Ei haluttu alkaa laittamaan mitn kivilevyjä seiniin, joten jäi reilusti vanerille.

Ai niin, meillehän on tullut kamaa tässä päivinä muutamina. Domus Classicalta tuollaisia kytkimiä ja pistorasioita sekä niiden alle lain pakottamat suojalevyt. Ovat ne hienoja ❤

Taloon.com’sta ostettiin Renovan pistorasioita sekä antenni- ja telerasioita. Eivät ole niin kauniita kuin nuo Domus Classican, mutta menettelevät. Ne sijoitetaan paikkoihin, jotka eivät ole niin näkyvillä.

Seiniin päätettiin kokeilla Biofarben savimaalia (biofarben.fi). Maali sävytetään itse, joten ostettiin pari putelia mustaa pigmenttiä, jotta saataisiin seinästä sellainen vaaleanharmaa. Tämä maali tulee siis ruokailuhuoneeseen. Katotaan miten toimii. Hankitaan sitten lisää, jos tuntuu toimivalta. Vähän jänskättää tuo sekoittaminen, mutta kyllä siitä hyvä tulee. Pakko tulla 😀

Keskiviikkona tuli flunssan perkules ja teki tyhjäksi melkein kaikki päivän suunnitelmat. Oli pakko käydä kaupassa hakemassa ruokaa, joten samalla reissulla kävin heittämässä puusepälle tiskialtaan sekä roskismekanismin. Saadaan sitten oiken kokoinen kaappi 🙂 Roskismekanismi oli sitten tietenkin rikki, joten pitipä laittaa reklamaatio myyjälle.

Kotona tein vielä pieniä siivoustöitä, jotta  maalämpöpumppuasentajat pääsevät huomenna töihin. Otin esimerkiksi eteisen ja porrashuoneen välisen kynnyksen pois, jotta painavien kamojen raijaaminen ei ole niin vaikeaa.

Torstaina kello kahdeksan aloittivat miehet pumppujen ja muiden asentamisen. Minä lunssassa kuuntelin touhua seinän toisella puolella. Ei mennyt ihan putkeen se asennus, koska eivät saaneet maalämpöpumppua sisälle tekniseen tilaan. Soittivat siinä puoli neljän aikoihin miehelle, että voivatko joko purkaa ovenkarmit (ei) taikka tehdä jonkun roikotussysteelmin kattoon (ei). Mutta illalla kun menin tulisijoja polttelemaan, oli tekninen tila alla olevan näköinen:

image

Ja hei, nyt on eteisessä taas tilaa pitkästä aikaa ❤ Valitettavasti eteinen on yhtä siivoton ja keskeneräinen kuin ennenkin, sitä ei korjannut tavaran vähentyminen…

image

Kuulemma nokkakärryillä olivat tuon oikean puoleisen möhkäreen sinne saanut. Tuo yläosa painaa siis sellaisen sata kiloa ja se, että paino on yläpäässä, aiheuttaa haasteita. Yläosan saa erikseen, mutta mites sen sitten saa takaisin paikoilleen, kun kaappi on teknisessä tilassa. Noh, turha jossitella, miehet saivat homman vietyä kunnialla päätökseen. Hyvähyvä! Takkojen polttelu on kyllä rentouttavaa puuhaa. Kattelin pädillä uusia x-files-jaksoja nokka valuen ja yskien keuhkojani pihalle peittoon kietoutuneena.  Aika tunnelmallista. Paitsi toi nokan valuminen ja yskiminen.

Perjantai-iltapäivällä putsailin vähän rappusia, niille kun oli mystisesti aineellistunut hirveä määrä kaikenlaista rompetta. Niin paljon, ettei yläkertaan enää päässyt kulkemaan. Sain kamat siivottua pois, nyt kehtaa taas kulkea. Meillähän on tuossa toisessa eteispatissa kaksi ovea, joista vain toinen on käytössä. Toisen oviaukon eteen on rakennettu portaat, seinässä on kivilevyt ja villat. Aateltiin kuitenkin, että, helpottaaksemme pitkien tavaroiden siirtoa yläkertaa, avaisimme seinärakenteen tuon toisen oven osalta. Silloin saisi pidemmät puut suoraan ylös ilman, että olisi minkäänlaisia käännöksiä. Sitä odotellessa. Mies käytiin hakemassa Lohjalta kuuden aikoihin. Perheemme on taas täysilukuinen.

Lauantaina oli taas hiukan vähätöinen päivä remontin edistymisen osalta. Päivällä käytiin vaihtamassa auto Tuusulassa ja samalla matkallä kävin ostamassa Motonetista yläjyrsimen. Kaikillahan nyt sellainen pitää olla. Autoilu ei päättynyt siihen tietenkään, koska sahalla odottivat loput lattialaudat sekä katto- ja lattialistat. Sinne siis. Saatiin kyytiin lattialaudat, mutta listat jäi ottamatta, koska olivat liian pitkiä. Pari metriä olisi jäänyt pää ulos ja se on kyllä liikaa. Tullaan seuraavana viikonloppuna hakemaan ne. Kun kotio päästiin, vihdoinkin, alkoi mies leikkaamaan vessan lattialautoja oikeaan pituuteen. Minä taas menin, kunnon vaimon tapaan, tekemään meille murkinaa.

Sunnuntaina oli operaatio vierasvessan vuoro. Aikaa meni läpivientien ja muiden kanssa, itse lautojen latominen meni varmaan tunnissa parissa. Ja nyt se on valmis ❤ ❤

Meidän nemesis, yläkerran viemärin läpivienti, saatiin myös selätettyä tänään. MUAHAHAHAHAHAAAAAA! Oli siinä töitä, tiellä oli väliseinän runkoa ja kattolaudotusta, mutta mikää ei ollut liian kova pala Miehenpuolelle, joka ylitti kaikki tielle laitetut esteet merimiesmäisen kiroilun säestämänä. Nysse on siinä. Ja pysyy. Prkl.

image

Joo siinä se tämä viikko taas sitten oli. Mies on, näillä näkymin, ainakin ensi viikon täällä, joten iltaisinkin saadaan asioita tehtyä. Itsekseen kun en nähtävästi saa tehtyä mitään. Syytän flunssaa. Maanantaina kannetaan ulkona olevat laudat sisälle. Tiistaina voitaisiin laittaa vikat huokolevyjen palaset paikoilleen. Keskiviikkona voisikin alkaa huokolevyjen esiliistertöinti. Näyttää pahasti sille, että ensi viikonloppuna alkaa pinkopahvien laitto. Hitsin pimpulat! Mutta, kuten aiemmat kerrat ovat opettaneet, aikataulut eivät yleensä pidä. Ajatus on kuitenkin ihana.

Jeps, ensi viikkoon pallerot. Kissakuva of the week, Väkä ja Tirppa nukkumassa, rauhallisina:

image

Vko 02/2016: Fire in the hole, viimeinkin!

Lunta on sadellut ihan huolella. Ei ole kuitenkaan enää niin kylmä. Remontin kannalta viikko meni pikkutöitä tehdessä ja noin. Mutta etenivät asiat ja sehän on pääasia, eikö?

Maanantaina ei tehty mitään, koska oli väsy ja lunta tuli niin samperisti.

Tiistaina piti tulla maalämpökamat. Jäivät kinoksiin. Huomenna uusi yritys. Vesieristemies toi kamoja. Hyvähyvä.

Keskiviikkona tulivat kamat. Mlämpöurakoitsijamme oli ottamassa ne vastaan. Nejän viiden aikoihin, kun tultiin kotio, alkoi kamojen sisällesiirto kolmen miehen voimin. Kolmisen tuntia siihen meni. Silleen voisi sanoa, että aika painavaa tavaraa. Ja leveetä. Ja meillä liikaa kynnyksiä. Loppu hyvin kuitenkin, nyt odottelevat eteisessä asennuspäivää.

image

Oltiin kotimatkalla käyty hakemassa konevuokraamosta sellainen betonihiomakone, jolla pitäisi poistaa keittiön muurista punainen Miranoli. Piti se tehdä keskiviikkona. Ei tehty. Torstaina sitten.

Teknisen tilan lattiallekin oli tehty jotain, jeeee.

Torstaina päästiin sitten seinänhiontahommiin. Ihan hyvä siitä tuli, mutta vähän jäi vielä paikkoja, joista pitää jollain tavalla maali saada pois. Varmaan ihan epäkeskolla jos yrittäisi. Mitään talttaa ei haluaisi käyttää, jottei tulisi liian paljon tasotehommia.

Muurari voi vähän silotella pahimpia kuoppia.  Tulee perjantaina käymään. Sillä on meidän vieressä työmaa ja pyrkii sieltä kotiinlähiessään käydä meitä kattomassa.

Ja tekninen tila on taas edistynyt, nyt on kevyttasote tms pinnassa.

Perjantaina tyyppi tuli pistämään primeria pintaan. Lauantaina epoksin. Päätettiin jo keskiviikkona, että siirretään asennusta, koska kaikilla kiire muissa hommissa. Ja Mies on Lrannassa taas. Meillähän ei kiirettä asennukselle  ole, koska a) ei ole vettä, b) ei ole sähköä ja c) ei ole patteriverkostoa. Putkari soitti torstaina, että ollaanko työmaalla. No ei olla. Kattoo jos pääsisi perjantaina käymään. Ei käynyt.

Bongasin tässä päivänä muutamana yhdestä naamakirjan ryhmästä Billnäsissä majaansa pitävän puutarhasuunnittelijan. Aattelin, että ehkä on parempi pyytää tarjous enemmän kuin yhdeltä toimijalta, jotta voi vähän hintoja vertailla. Ja sekin on kiva, että on paikallinen, jolla varmasti tietoutta seudun perinteisistä kasveista sekä pihapiirin suunnittelusta. Perjantaina tuli hän. Tietenkin samaan aikaan muurarin kanssa. Noh ei se niin justiinsa, juteltiin hänen kanssaan samalla kuin muurari kertoli miten seuraava ja sitä seuraava viikko pitää pönttiksiä polttaa: eka viikko vähän puita kerran päivässä, tokalla viikolla voi alkaa jo polttamaan aamulla ja illalla. Meillä tämä tuottaa ongelmia, koska herätään jo nyt niin aikaisin, että ennen töihinlähtöä polttaminen on aika mahdotonta. Mä en ainakaan tuntia aiemmin ala heräämään pönttiksen polton takia enkä luule, että Mieskään 😀 Mutta tässä se on, se mitä on odotettu kuin kuuta nousevaa x aikaa, tuli pönttiksessä!!

image

On tämä aika huisia, kerta kaikkiaan!

Joo, mutta puutarhasuunnittelijan kanssa meni kyllä tovi jos toinenkin. Tuli siinä kahden pintaan ja lähti siinä neljän viiden aikoihin. Tultiin tosi hyvin juttuun. Ekaksi käytiin ulkona katsomassa tiluksia ja sitten mentiin sisälle vähän juttelemaan. Jäi hyvä fiilis. Varmaan tämä meidän projekti jakautuu monelle eri vuodelle. Nyt suunnitellaan puut ja pensaat teiden varsille näkösuojiksi. Joskus tulevaisuudessa sitten muuta tilpehööriä. Meidän pitäisi kaataa noita koivuja tuolta pihatien sekä isomman tien varrelta, jotteivat vie ravinteita niiltä muilta puilta. Tämähän sopii meille, koska saadaan niistä polttopuita.

Muurari tulee jossain vaiheessa tekemään vielä porrashuoneen ja vieraseteisen seinät valmiiksi. Laitetaan rappaus, joka sitten maalataan. Nyt porrashuoneen katossa on reikä ja entisen palomuurin tiilet näkyvillä. Vieraseteisessä seinä on kirkkaan keltainen ylhäältä ja alhaalta taas ihan paljas kun on tainnut olla muurattu liesi siinä jossain vaiheessa. Mutta nämä tehdään sitten joskus kun muurarilla on aikaa.

Lauantai meni töiden osalta vähän harakoille, koska oli siskonlapsien juhlapäivä. Ikeassa kyllä käytiin, kun piti käydä ostamassa tuleva keittiön allas, jota ei tietenkään ollut. Ostettiin sitten kaikkea muuta. Lisäksi olin, taas, bongannut netistä ihanuuden eli vanhan peltikaapin. Sellaisen pukukaapin. Harmaan. Eipä sitten ole kuvaa siitä, mutta uskokaa, se on ihana. Edit: haa, kuva löytyikin! Se o ihana!

image

Ja samalla reissulla käytiin hakemassa siskolle vaatekaappi eteiseen. Meille tulee sieltä sellainen meidän mummolassa ollut piironki lainaan. Lapsia kun on tarpeeksi, tulee tarve suhteellisen suurelle säilytystilalle.

Mutta oli rakennuksilla jotain edistystä tapahtunut, nyt on epoksi lattiassa, on just sellainen kuin mitä haluttiinkin:

Sunnuntaina aloitettiin aamupäivällä eteisen lattian tekeminen. Samalla huomattiin, että toinen remppalämmittimistä on lakannut toimimasta. Kiva. Pitää käydä ostamassa jostain uusi. Viisi astetta oli lämmintä kun aloitettiin. Pirtsakka työskentelylämpötila sanoisin. Mä leikkasin lautoja ja Mies pisti paikoilleen. Päästiin taas pari varvia eteenpäin, sitten loppuivat laudat. Loput laudoista ovat ulkona. Wohoo, ollaan oviaukon, ei siis enää paljoa jäljellä!

Mentiin joskus puolen päivän aikoihin lounaalle. Sen jälkeen oli tarkoitus kantaa loput laudat sisälle ja jatkaa lattiantekoa. Lounaan loppupuolella puuseppä soitti, että ovat pihalla. Puuseppämme perheineen ovat kyllä tosi mukavia. Ollaan ihan ystävystytty tässä, kummallakin kun on takanaan samanlainen projekti. Ollaan jotenkin samalla aaltopituudella. Käytiin läpi keittiötä, että mikä menee minnekin ja otettiin mittoja kaappien paikoista. Saatiin tunti siinä turistua.

Me nyt sitten päätettiin, ettei aletakaan kantamaan loppupuita sisälle. Puuseppä kun ohjeisti, että kannattaisi antaa puiden asettua sisällä päivän, mutta mies kun lähtee taas reissuun maanantaina niin asettumispäiviä tulisi viisi. Ja edellisten lankkujen kanssa huomattiin, että liika asettuminen taas aiheuttaa helikopteri-efektin eli puut menevät kiemuralle. Ja silloin niitä on tosi vaikea, ja joissain tapauksissa jopa mahdoton, saada paikoilleen. Tänäänkin yksi lankku piti passata kokonaan, kun oli ihan mutkalla. Yritettiin saada kyllä paikoilleen, mutta mikään ei auttanut. Ensi perjantaina kannetaan puut sisään, jotta voidaan lauantaina jatkaa lattiantekoa. Ei ne tuolla pakkasessa miksikään mene.

Koska työt vähän niinku loppuivat, siirryttiin sohvalle katsomaan telkkaria hetkeksi. Siinä vähän ajan päästä tajuttiin, että niin, meidänhän piti se keittiön savupeltikin modata, jotta saadaan liettäkin alkaa polttamaan jossain vaiheessa. Leikattiin ja ohennettiin ja tehtiin oikeasti ihan hitokseen töitä sen kanssa. Loppujen lopuksi, voimalla ja viekkaudella, saatiin pelti hormin loppuun asti. Okei, sen saa vain vasaralla lyömällä ja ulosveto on aika hankalaa, mutta hei, sen saa sinne pohjaan kuitenkin! Alla kuva tämän päivän nemesiksestämme:

Että näin tällä viikolla. Ensi viikolla minä olen arkipäivinä vastuussa takkojen polttamisesta. Ehkä siinä samalla voisi miettiä parin huokolevyn laittamista paikoilleen. Jos uskallan siirtyä pöntön edestä minnekään. Jos just silloin joku kipinä lentää puulattialle ja sytyttää koko talon palamaan. Meillä kun ei vielä uunineduspeltejä. Pitää laitta kattomiehelle viestiä, että pitäisi laittaa sellaiset tekoon. Samalla pitäisi alkaa suunnittelemaan huuvaa tuohon lieden yläpuolelle. Me ollaan päädytty myös peltiseen välitilalevyyn, joka sitten varmaan maalataan. Ei tartte miettiä noita punaisia maalinrippeitäkään. Ettäs niin.

Mutta ensi viikkoon taas, palleroiset, älkää vilustuko ja muistakaa käyttää villasukkia!

Viikon kissakuvana vanhemi kuva Tirpasta lepuuttamassa tuolin päällä:

image

Vko 01/2016: lattiaa, seinää ja niin edelleen

Vuosi vaihtui ja piti ihan miettiä tuota otsikointiakin. Että mennäänkö juoksevalla numeroinnilla vaiko vuoden viikkojen mukaan. Mentiin vuoden viikkojen mukaan eli aloitetaan ykkösestä taas.

Meikätyttö paineli maanantaina hyvin levänneenä (not) töihin eli miehelle tuli vaimoton lomaviikko. Ai että tätä on odoteltukin 😀 Ja hyvin toimi vaimottomuus, sai aika paljosti aikaan yksinäänkin!

Mutta ei haavereiltakaan voitu välttyä. Toisten tikkaiden viimeinen porras antoi periksi ja aiheutti pientä damagea. Onneksi ei mitään haavaa pahempaa. Onneksi mä en ollut tikkailla, koska olisi varmasti aiheuttanut mulle jonkun elinikäisen trauman tikkaita kohtaan…

image

Vastaavan mestarin piti tulla käymään, ei tullut. Sain puhelimella kiinni, oli tullut este. Katotaan toinen päivä. Juttelin myös putkarin kanssa, tulee käymään työmaalla tällä viikolla, jotta saadaan tarjous patteriverkoston pystytksestä. Tekevät kaksi tarjousta, toinen mustilla rautaputkilla (perinteiset valurautapattereissa, isompi työ) sekä kupariputkilla (helpommat asentaa, ehkä kalliimmat osat). Itse haluaisin nuo perinteiset isot rautaputket (kerras sitä), mutta jos ero mitataan tonneissa niin jäävät tekemäti. Sain myös muurarin kiinni, hääkin tulee käymään tällä viikolla. Paljon on miehellä tapaamisia. Ja keskiviikkona, loppiaisena, lähdetään hakemaan Somerolta pöytäsahaa. VIHDOINKIN saamme kunnon katkaisuvälineen, hitsin vitsi, on sitä odotettukin!!

Joo, tiistai tuli varkain. Minä vietin päivän töissä, mies työmaalla. Olohuone on sitten levytetty kahteen kertaan. Siitä tuli hyvä! Nyt oottaa enää pinkopahveja. Laitetaan jossain vaiheessa, kuhan muut hommat saadaan ekaksi pois alta. Kyllä tuohon kelpaa alkaa laittamaan pintaa paikoilleen.

image

Keskiviikko alkoi vastaavan työnjohtajan käynnillä. Kattoi mitä oltiin saatu aikaiseksi. Tehtiin valmistumistodistus pankkia varten, jotta saadaan taas vähän hynää. Nyt tuleekin kerralla isompi kuluerä, kun maksuun tulee maalämpö, keittiö, lattialaudat, listat jajajaja… Lista jatkuu… Noh, seuraavaksi pistettiin Movanon nokka kohti Someroa ja haettiin se kauan odotettu pöytäsirkkeli!

Kun hakumatkalta kotio päästiin, aloitettiin ruokailuhuoneen tyhjennys (helmipontit ha huokolevyt menivät väliaikaisesti olohuoneeseen). Ja kun tyhjäys oli vihdoin valmis, alettiin pistetämään lautaa lattiaan. Ei sitä kauaa jatkunut, naulat loppuivat. Mulla loppuivat myös hermot, joten päätettin jättää homma siihen. Kun naisella menee hermot, ei kenelläkään ole enää hauskaa.

Torstai, ihana torstai. Kylmää kuin pohjoisnavalla. Iuh. Aamu aloitettiin reippailulla eli haettiin sahalta noin puolet laudoista. Ihanan kirpsakassa -23 pakkasessa ladottiin lautoja autoon. Siellä kun oltiin niin tilattiin myös katto- ja jalkalistat. Löydettiin vanhat listat eristeiden seasta ja ne toimivat malleina uusille listoille. Ihan samanlaisia ei enää valmisteta, enkä halunnut teettää isolla rahalla uutta terää, joten otettiin lähin samannäköinen vaihtoehto. On tämänmoinen:

image

Listan korkeus tulee olemaan joku 12 senttiä, paksuus taas 25 milliä. Vähän siis hevimmät kuin kaupasta ostettavat listat.

Kattolista taas tulee olemaan holkkilista, joka on tällainen:

image

Samalla reissulla käytiin hakemassa myös palovillaa rautakaupasta, nyt voidaan alkaa hyvällä omallatunnolla pönttiksiäkin polttelemaan. Okei, ekaksi pitäisi saada ne villat sinne välipohjaan ja toiseksi se muurari tänne. Mutta sitten voitaisiin alkaa polttelemaan.

Mä tein töitä päivän ja mies huhki työmaalla. Voisin sanoa, että sankarimaista työmoraalia hän tänään osoitti: tuvassa noin viisi plusastetta (lattiantasossa varmaan nollassa) ja kuitenkin äijä vetäs neljää lautaa alle valmiin lattian paikoilleen. Kun mulla loppui työt niin menin auttamaan viimeisten lautojen paikalleenlaitossa. Tunsin itseni tarpeelliseksi, vaikka menikin hermo melkein heti kun pääsin töihin. Poraaminen ei ole mun juttu. Menee joko koolingin ohi taikka sitten jotenkin vinoon. Tai jotain. Aaaaargh. Mutta hieno lattia on. Oikeasti. TOKA HUONE VALMIS!!

Ja tässä vähän kuvia uusista laudoistamme. Jaksoimme kantaa sisälle 21 lautaa, kuorkkiin jäi vielä puolet. Ei vain jaksanut kantaa niitä. Painavat ku synti ja mun lautajärjestelemistaidot olivat vähän ruosteessa… Yhteen huoneeseen tarvitaan ehkä noin 34 kappaletta lautoja. Kuvissa vertailun vuoksi myös pala vanhaa lautaa.

Uusien lattioiden asentaminen aloitettiin keittiöstä perjantaina. Paljon helpompi homma kuin vanhojen lautojen kohdilleen sovittelu. Kiinnitys tapahtui ruuveilla päältä naulaamisen sijaan, laudat olivat suoria (tai ainakin suorempia) ja niiden pontit ovat kohdikkain ihan sama minkä laudan otit pinosta. Että ihan kakkupala. Suht pitkän päivän mies teki ja sai lattian varttia vaille valmiiksi.

image

Lauantaina käytiin aamupäivällä hakemassa lisää lautaa sahalta, jotta voidaan viikonlopun aikana saada myös eteisen lattia tehtyä. Minä pistin tarmoni ruokailuhuoneen seiniin ja niiden levyttämiseen. Yhden kerroksen sain kahteen seinään, vielä yksi seinä jäi jäljelle. Sitten vielä toinen kerros. Mies teki keittiön loppuun ja aloittin eteisen lattiaa. Hitsin vitsit, meillä on keittiössä lattia!! Yksi virstanpylväs taas ohitettu. Huhhuh, on tätä odotettukin 🙂 Tähän jäätiin lauantaina:

Sunnuntai ajateltiin pitää siivous/lepopäivä, mutta ei me sitten raaskittu sellaisia pitää. Jatkettiin hommia siis siitä mihin eilen jäätiin. Valmiiksi ei hommaa saatu, mutta ei enää paljoa puutu. On niin paljon kamaa huoneissa, ettei asioita voi tehdä kerralla valmiiksi, vaan pitää välissä siirtää kamaa valmistuneelle osuudelle. Siksi lattiakin jäi tuohon kohtaan mihin jäi. Tuu mats staf. Joo, vähän epötarkkoja kuvia, pitäisi opetella kohdistuksen käyttöä.

Mä taas sain melkein kahteen seinään toisen kerroksen huokolevyä. Tavaran paljous haittasi munkin tekemistä, koko ajan joku tiellä tai ei mahtunut leikkaamaan levyjä kunnolla jne. Ja se roskan ja muun määrä on liiallinen, argh menee hermot. Mutta kyllä se siitä. Maanantai pitää omistaa siivoamiselle, jotta on kivempi tehdä töitä taas viikolla.

Vähän pidemmälle olisi halunnut hommia saada, mutta minkäs teet.

Teknisen tilan tekijä kävi lauantaina laittamassa raudoitusverkkoa lattiaan. Aiemmin lattiaan oli laitettu jo primeria, jottei kamat valu vanereiden nurkista ja saumoista rakenteisiin. Hommat etenevät, jee!

Ja tietenkin se pakollinen kattendaalis-kuva. Tämän viikon kylmät ilmat saivat kissat hakeutumaan talon lämpimimpiin paikkoihin eli ikkunalaudoille, joissa pystyi masua lämmittelemään. Tirpan peppu näyttää suuremmalta kuin mitä onkaan, vaikka on tyttö saanut vähän massaa ympärilleen 😀

image

Ensi viikkoon taas palleroiset, silloin luvassa on lisää lattioita, lisää teknistä tilaa ja lisää seiniä, ihan tosi jännää siis!

Stay frosty people!

Vko 52/2015: hirsimiehet läks, loppu on meistä kiinni

Niin. Hirsimiesten työt loppuivat. Finito. Nyt olemme itse vastuussa jatkosta. Hieman jännittävä ajatus. Kauhea palo olisi saada asioita tosi nopeasti tehtyä, mutta eihän asiat aina ihan niin mene kuin mitä haluaisi.

Maanantaina olin etätöissä ja mies puuhasteli raksalla. Illalla oli teknisen tilan ylä- ja alajuoksut valmiina, kuten myös seinään tulevat pystyjuoksut. Alkoi viimeisen juoksun kanssa menemään hermot. Oli hyvä lopettaa.

Tiistaina mies kävi päivällä asioilla isolla kirkolla ja minä olin töissä. Kotimatkalla mies kävi Biltemassa hakemassa vähän työvälineitä ja -tarvikkeita sekä lähi-rautakaupassa lautaostoksilla. Kun minäkin pääsin töistä, aloimme tunkemaan eristeita teknisen tilan lattiaan, jotta saisi vanerit joskus paikoilleen. Mies esitteli insinööritaitojaan tekemällä vaneriin reiät maalämmön putkia varten. Tuli kuulkaa hienot, vaikka itse sanonkin.

image

Keskiviikkona alkoi mullakin loma, joten pystyttiin pistämään ranttaliksi ihan kunnolla. Valitettavasti tässä on joku sellainen pikkuhomma kuin JOULU sekottaa meidän työsuunnitelmaa. Mutta ei anneta sen häiritä.

Joulupäivänä, eli perjantaina, päästiin taas töihin, kun miehen suvun joulupöytä katettiin vasta vähän myöhemmin päivällä. Mies sai tekniseen tilaan jo ekoja seinälevyj paikoilleen. Levyjen taakse kirjoitettiin viesti sille, joka seuraavan kerran levyt poistaa.

Minä taas härväsin keittiössä. Eka seinä on levytetty, ulkoseinä siis. Pitää tehdä vielä roilot sähköputkille ja sitten vaan toinen kerros päälle. Onneksi saadaan miehen töistä huopakattonaulain lainaan, ottaa vähän hermon päälle tuo käsin naulaus. Sattuu sormiin se homma, mulla kun ei ole nähtävästi maailman paras tähtäys…

On kyllä niin kivaa, kun kummatkin voimme tehdä omia hommiamme eri puolilla kämppää. Vaikka yhdessä tekeminen on kivaa, niin on se mulle vähän raivostuttavaa seisoa ja odotella jotain tekemistä. Mies kun on vähän sellainen ”mä ite” -tyyppinen hemmo. Ja ei tuonne tekniseen tilaan kahta duunaria mahtuisikaan. Nyt remontti siis etenee kahdella rintamalla. Jei.

Lauantaina jatkettiin hommia täydellä teholla. Ekaksi tehtiin vierasvessan pystytukien kiinnittämiset, koska puutavaran määrää piti saada vähennettyä vieraseteisestä. Sunnuntaina mallataan karmit paikoilleen.

Kun tämä oli valmis niin mies jatkoi töitä teknisen tilan kanssa. Voisin sanoa, että sunnuntaina saadaan tila ehkä valmiiksi. Suuri ehkä, mutta ehkä silti.

Minä taas jatkoin, tietenkin, keittiön kimpussa. Olin eilen varma, että saisin huoneen valmiiksi tänään, mutta niin ne suunnitelmat yleensä tuppaavaan muuttumaan remonteissa. Huomiseksi jää sähköputkien roilotukset sekä toka kerros huokolevyä tuohon ulkoseinään. En oikeasti osaa sanoa miten tuon ikkunan saa huolitellun näköiseksi, mutta nyt se vaan on niin. Katotaan mitä voidaan sille tehdä.

Mutta omaksi puolustuksekseni, mun pitää sanoa, että mä autoin aika paljon miestä noissa puutavaroiden katomisissa. Mä kun nykyään osaan käyttää sirkkeliä. Okei, vähän on vielä ongelmia sen kanssa, että tulee millilleen se mitä ollaan haluttu, mutta se on sitten sitä hienosäätöä. Tuossa sahassa on sellainen kiva laser-hommeli, joka kertoo mistä se leikkaa. Paitti, että se ei siis leikkaa siitä silleen oikeesti. Äh, emmä osaa selittää, aivan liian korkeaa tekniikkaa mun aivoille. Hitaasti mutta varmasti aion opetella tämänkin jalon taidon. Varpisti.

På söndag (Karjaalla kun ollaan niin pitäähän ruåttiakin vähän puhella) jatkettiin, YLLÄTYYYYYYS, siitä mihin eilen jäätiin. Mies jatkoi teknisen tilan parissa ja mä taas siirryin vieraseteiseen levyttämään. Seitsemän tunnin jälkeen lopetimme työt. Saatiin tehtyä aikas halvatusti!

Tekninen tila on karmeja vaille valmis epoksin asennukseen. Mies sai kattoakin tehtyä ”vähän” eli viimeisellä tunnilla laittoi senkin viimeistä paneelia vaille valmiiksi. Otin kuvan vähän etukäteen, mies innostui uudesta naulaimestaan, ettei pystynyt laskemaan sitä kädestään ennen kuin oli melkein valmista. Mä lähdin mänee tässä vaiheessa, koska mun apuani ei oikein tarvittu…

Minä taas sain valmiiksi vieraseteisen sekä vierasvessan. Otin käyttööni huopakattonaulaimes ja kas, työtahti kasvoi aikas paljon 😀 Olisi ehkä pitänyt ottaa se käyttöön jo eilen, olisin ehkä karjunut pari kirosanaa vähemmän… Osasin ottaa tuollaisen kivan panoramakuvan kännykällä. Oon aika ylpeä. Tuossa koko vieraseteinen vessoineen. Levytettynä. Hell yeah!!

Voisin sanoa, että oltiin aika hitsin tehokkaita tällä viikolla. Ensi viikolla aiomme tehdä seuraavaa: levytetään olohuone ja ruokailuhuone, laitetaan lattia ainakin olohuoneeseen ja ainakin osaan ruokailutilaa. Lattiat voidaan myös laittaa myös vieraseteiseen sekä keittiöön, mutta ne pitää hakea sahalta. Tiistaina aateltiin laittaa karmit ainakin tekniseen tilaan. Mieluusti kyllä muuallekin, esim vierasvessaan. Olisi kyllä hyvä laittaa ne myös olohuone/porrashuone-aukkoon sekä vieraseteinen/keittö-koloon. Mä siis olen vielä ensi viikon lomalla, joten katotaan miten paljon ehditään tehdä. Mies taas on lomalla vielä kaksi viikkoa, joten pääsee härväämään yksikseen viikon.

Ja loppuun pakolliset kissakuvat, tietenkin. Yhden kuva joukosta kuitenkin puuttuu, pitää ottaa Tohvelista kuva ensi viikolle…

Hyvää yötä palleroiset, to be continued…

Vko 43/2015: Ikkuna- ja viemäri/lattiahommia, pönttikset redi!

Yksi viikko taas pulkassa. Paljon on rakennuksilla tapahtunut viikon aikana, suurin kiitos tästä urhealle lomalaiselle, joka ei lannistu työnsaran edessä.

Maanantai oli rakennuksilla hiljainen meidän osalta, vain muurari paiskoi töitä, koska oli pakko kattoa vielä uuden ja vanhojen karvakavereiden perään. Ei ollut täyttä varmuutta, ettei tule tappeluita. Päivä meni kuitenkin kissojen kannalta hyvin, kuten myös lomalaisen, joka vietti ensimmäistä oikeaa lomapäiväänsä. Zero tappeluita siis.

Tiistaina palattiin vanhaan päivärytmiin. Mies pisti ranttaliksi ja alkoi paperoimaan lattioita. Paperointia ei sinänsä tarttisi, mutta, koska olemme über-varovaisia, teemme sen silti. Paperointi on siis ilmansulku, jolla estetään alapohjan ilman pääsy huonetilaan. Koska meillä on pohjalla tuulensuojalevyt, ei ilman pitäisi päästä eristetilan kautta huoneeseen, mutta better safe than sorry.

Keskiviikkona saimme arvoisia vieraita, kun putkari tuli tekemään viemärivetoja. Ai että, nyt on sekin päivä täällä! Yksi virstanpylväs on taas ohitettu, oi riemua! Mutta joo, homma jäi vähän kesken, kun tuli vasta suht myöhään, mutta jatkaa sitten huomenna. Mies jatkoi paperointia.

Torstaina piti tulla museoviraston tyyppi käymään, mutta tapaamista piti siirtää, kun olisi ollut vähän liikaa porukkaa pienessä tilassa. Putkari siis jatkoi hommiaan, kuten myös muurari. Viemärit ovat sitä myöten valmiit. Ulkopuolen liitos pitää vielä kattoa läpi, lafkan pomo kun sanoi, että ei ollutkaan ihan sellainen mitä aiemmin ajatteli. Mutta sitä voi miettiä sitten.

Keittiön putket
keittiö

Teknistä tilaa putkineet
tekninen tila

Vieraseteisen vessan putkistoa
vieraseteinen_vessa

Perjantaina aloitimme pistämään ikkunoita paikalleen. Viikolla ollut myräkkä muistutti talven tulosta ja tajusimme, että ikkunat olisi pakko saada paikoilleen ja raot eristettyä melkeinpä heti. Ei ollutkaan sitten ihan niin helppo homma kuin mitä aluksi ajateltiin. Kun ikkunoita ensimmäisen kerran poistettiin, revittiin irti tippapelti (joka oli aika pitkälle vaakatasossa, ei siis paljoa ohjannut vettä pois talosta…) ja sen sijalle ostettiin puusta tehdyt tippalaudat. Noh, tippalauta kun oli sen noin 4 cm paksu niin piti löytää sen taakse puu, joka oli saman kokoinen. Kun se löytyi, piti alkaa miettimään miten eri puunpalat kiinnitetään taloon. Kun se saatiin pähkittyä, piti alkaa miettimään, että miten se ikkuna saadaan suoraan siihen aukkoon (ikkuna-aukkohan ei ole tietenkään tasakokoinen, koska on tehty hirrestä, jotka taas kuoppaisia kuin perunapelto). Eka ikkuna oli aika koetinkivi, ei menny niinku naapurisaaren kivassa ohjelmassa. Mutta joo, loppujen lopuksi meni ihan hyvin. Opittiin paljon siitä, että miten EI kannata asioita tehdä. Siitä on hyvä jatkaa. Tässä lopputulos.

porrashuoneen ikkuna valmis

Tässä vaiheessa muurari tuli kertomaan, että hän on valmis pönttöjen kanssa ja palailee työmaalle ensi viikolla taikka seuraavana. Seuraavaksi siis luvassa puuliesi/erillisuuni-yhdistelmä. Alla kuvat ihanista pönttiksistä ❤

Ruokailuhuone (ennen ja jälkeen 10 kk välissä)
ennen ja jälkeen ruokailuhuone

Olohuone (nähtävästi unohdettiin tuosta kruunusta poistaa maalis, souvvot)
olohuoneen pönttö

Illemmalla käytiin hakemassa aivan ihana puusohvasänky (taas ostoksilla, kun halvalla sai…!), jonka niin näen osana ruokailuhuonetta. Ikkunan edessä, ruokapöydän päässä. Uuuuh ❤

sohva

Lauantaina mies kävi aamusella hakemassa Nummelasta rakennuslämmittimen, että sitten, kun joskus ehkä saadaan kaikki aukot suljettua maapohjaan ja ulkoilmaan, alkaa kämppä lämpiämään. Se aika ei ole vielä. Nummela-reissun jälkeen käytiin paikallisessa rautakaupassa ostamassa vähän listaa ikkunoihin sekä ikkunakittiä, jolla saataisiin ikkunoiden erinäiset raot tukittua. Onneksi, ONNEKSI, joskus nuo ikkunat lähtevät ikkunoiden taivaaseen ja tilalle tulee talon alkuperäisiä ikkunoita vastaavat. Tiesittekö muuten, että tuollaiseen entistämiseen voi hakea museovirastolta avustusta? Kyllä näin voi tehdä. Mutta meidän tapauksessa se tarve on joskus 5-10 vuoden päästä, samalla kun julkisivu vaihdetaan, joten en ihan vielä laita hakemusta sisään.

Mutta sitten aloitettiin taas ikkunatalkoot. Seuraavana vuorossa oli ruokailuhuoneen takapihalle antavat ikkunat. Ähellystä ja kiroilua sekin vaati, mutta kyllä siitä hieno tuli. Tuossa oikean puolen kuvassa näkyy myös se kuuluisa tippalauta sekä listat. Ne jäävät maalamatta tässä vaiheessa, maalataan sitten ensi kesänä.

Sunnuntaina tuli miehen veli auttamaan. Ei muuten ollut yhtään niin hieno päivä kuin lauantaina. Oli harmaata ja sadettakin saatiin. Mikä ihanempaa koota puisia ikkunoita sateessa… Ja ikkunaton seinä ei sateella ole se ihan paras mahdollinen homma. Mutta noh, kyllä homma saatiin tehtyä.

Ekaksi oli, suht kunnianhimoinen, suunnitelma saada kolme ikkunaa tehtyä, mutta kyllä kahden jälkeen tuli selväksi, ettei kolmas tule tehtyä. Vettä alkoi tulemaan sen verran kovaa, ettei hommassa ollut mitn pointtia. Keittiön ikkuna vaihdetaan sitten tässä jossain vaiheessa, tällä viikolla kuitenkin. Siinä on se onni, että se on suht maan tasalla. Takapuolen ikkunoiden ja maanpinnan välillä on sellainen 1,5 metriä. Vaikeuttaa hommaa tuo korkeusero.

Ei kai tässä sitten muuta. Ensi viikolla on luvassa muun muassa LISÄÄ paperoituja lattioita, tilkittyjä ikkunoita ja muuta sen sellaista. Jännää ku mikä, as usual.

Loppuun taas kuva kissoista. Nyt vuorossa Väiski ja Kerttu-tirppa, joilla ensimmäinen yhteinen naamapesu tässä käynnissä. Kokoero on aika suuri 😀 Ja tämä kolli siis pelkäsi tirppaa aluksi…

kisset1