Hei vaan hei taas täältä maaseudun rauhasta! Aurinko paistaa (joskus) ja linnut laulaa (kovaa), elämä on hunajaa (ei aina) ja remontti etenee (hitaasti, mutta varmasti).

Tämän viikonlopun ja seuraavan viikon alun teema oli lattiat ja niiden eristetilan tyhjennys. Ja tyhjennystä ei voi tehdä silloin kun lattialaudat ovat paikoillaan, joten homma lähti niiden irroittamisella. On se kyllä jännä miten paljon nauloja on saatu tungettua yhteen lautaan (päälle ja ponttiin), vaikka tiedetään että sen päälle tulee vaneri sekä muovimatto. Noh, ei sen väliks, onneksi on ahkerä Mies, joka lomansa jaksaa kuluttaa naulojen ja lattioiden repimiseen. Minä sain rentouduttua töissä.

Perjantaina olin minäkin lomalla ja saatiin porrashuoneen lattia ylös. Ekaksi tehtiin sitä yhdessä, mutta sitten mulla meni hermot ja siirryttiin sellaiseen toimitaprosessiin, että Mies otti laudan irti ja minä revin siitä naulat irti olohuoneessa. Tuli hienoa jälkeä, vaikka itse sanonkin. Villaahan oli täälläkin vaikka muille jakaa, tietenkin.

Lauantaina tuli tehopakki-Anoppi kylään ja sitten alkoikin tapahtua. Lattiat saatiin ylös porrashuoneesta (ei jaksettu kaikkia repiä pe), keittiöstä ja olohuoneesta alle aikayksikön. Ruokailuhuone jätettiin suosiolla sunnuntaille. Laudat säilöttiin maakuoppaeteiseen (aka betonieteinen). Saatiin sekin käyttöön. Laudat tulevat suurimmalta osin takaisin lattiaan kunhan imuauto on saanut imettyä eristeen lattioista. Tuolta ne on helppo siirtää takaisin.

Lauantaina pistettiin grilli kuumaksi ja paistettiin vähän piffiä. Oli kyllä nannaa. Grilliä piti vähän modata, ettei tuli kärvennä vain ulkopintaa ja jätä sisällystä kylmäksi. Nyt on tuunailtu ja hyväksi havaittu.

Sunnuntaina jatkettiin talkoita ja ruokailuhuoneen lattia kuin lensi itsestään ylös. Melkein. Kun lattiat olivat ylhäällä, oli villojen poitamisen vuoro. Sen ajaksi siirryimme Anopin kanssa ulos, kun Mies pisti ufo-vaatteet päälle ja lähti repimään eristeitä pihalle. Laskettiin, että noin 600 €:n edestä villaa ulos kärrättiin. Pino oli iso.

Lopputulos lattioiden osalta oli sunnuntain aalla olevan lainen. Huomenna tulee sitten Anpe imuauton kanssa ja repii loput sisuksiinsa. Säästetään sillä, että eristeet tyhjennetään tontille. Ei me raijauskuluja.

Sunnuntaina tuli myös muuratiehdokas käymään. Melkeinpä ensimmäinen kysymys oli, että ”miten teille tuli mieleen tällainen, tapahtuiko tämä se vahingossa?” 😀 Ei sitä varmaan tavallinen tallaaja tajua miksi kukaan tällaisen projektin ottaa omakseen. Meille tuo kysymys tulee aina vähän yllätyksenä, meille kun tämä oli täysin luonnollinen valinta… Aina silloin tällöin yrittää kattoa tuota remppapuolta myös sen toisen tyypin silmin. Näyttäähän se aika rajulta ja suuritöiseltä. Sitten suljen taas silmäni, jatkan sen hetkistä hommaani ja lopetan tällaisten ajattelun.

Otan tähän tuon maanantainkin urakan. Eli joskus ysin ja kymmenen välissä tuli pihaan imuauto kahdella imuttajalla (miespuolisella imuletkun käyttäjällä) varustettuna.

Kolme tuntia myöhemmin:

Selvennöksenä sellainen, että koko urakan kesto arvioitiin olevan noin 8 tuntia. Huoneita oli neljä. Kun käyttää vähän laskupäätä niin tuli selväksi, että kyseinen imuauto ei ole kykeneväinen tähän hommaan. Liian vähän imutehoa. Oljet pistävät vastaan. Mitäs sitten. Nooooh, miesten työnjohtaja tuli käymään ja lupasi miettiä mitä tehdään. Pari tuntia myöhemmin tuli soitto, että yksi työmies lupasi tehdä pidemmän päivän ja tulee vielä tänään tehokkaammalla autolla viemään homman loppuun. Kello löi kuusi ja auto tuli pihaan. Kello löi 22.30 ja auto lähti pihasta. Mies ja kahden miehen imuporukka sai homman maaliin kunnialla, mutta kyllä se vaati hikeä, verta ja hermoja. Satavuotta vanhat oljet pistivät pystyyn melkoisen vastarinnan. Mutta me voitettiin. Hyvä mun on sanoa, mä katoin telkkaria ja menin nukkumaan ysiltä…

Lopputulos oli kyllä hieno:

Porrashuone

Keittiö

Olohuone

Ruokailuhuone

Eli kyllä yhdessä päivässä sai ihan imutettua poijes kamaa. Löytyi sieltä tällainenkin vehje eli vanha taltta. Pitää ottaa käyttöön 🙂

Tässä siis yhden käytävän transformaatio 12/2014-05/2015

Ja niin, on niille tulisijoillekin jo oma peti lattian alla. Ehkä pitää vähän vahvistaa vielä.

Mutta nyt on väsynyt, mutta onnellinen olo. Mä en ole kauhea eristeidenputsausfani. Ei taida olla Mieskään. Nyt ollaan niiden osalta vähän aikaa rauhassa. Toivottavasti.

Paalataan taas ensi viikolla balleroiset, kaunista viikkoa!