Huh, vähän mennyt aikaa edellisestä postauksesta. Pahoitteluni. Mutta on the bright side, sen ajan olen käyttänyt tuotteliaasti talolla. Aattelin ekaksi jakaa tämän kirjoituksen kahtia, mutta kun aloin tarkemmin ajattelemaan asiaa tajusin, ettei me tehty koko aikana kuin yhtä asiaa: purettiin kattoa ja koolauksia. Suotta sitä sitten jakaa osiin. Asiaan siisen.

Tulimme työmaalle joulupäivänä reippaina ja masut täynnä kinkkusta laatikoita. Nomnom. Joulut vietimme omien perheidemme parissa, jotta pystyimme lähtemään seuraavana päivänä talolle. Yleensä olemme viettäneet Joulua aina vuorovuosin toistemme perheiden kanssa. Ja sitten asiaan, turhat läpinät sikseen.

Torstaina aloitettiin tutkimalla sitä yläkerran kattoikkunahuonetta. Tutkimistesta päästiinkin sitten purkuhommiin. Itse seinä osoittautui kunnon maatuskaksi. Vinolaudoitusta vinolaudoituksen perään, välissä tietenkin se pakollinen lasivillakerros. Otettiin kanssa auki lattia, jonka rakenne osoittautui myös aika hauskaksi. Ensinnäkin kaikki välipohjan eristeet lepäävät alakerran kattopaneeleiden päällä, minkäänlaista ilmarakoa ei välissä ole, saati rossilaudoitusta. Nooh, mitäs pienistä. Eristeinä on olkia, hiekkaa, puruja ja päälimmäisenä se pakollinen villakerros. Olkieristeita on kuule aika veemäistä poistaa. Kuten myös hiekkaa. Ja purua. Villa on sihteellisen helppo nostaa pois, sen ainoa positiivinen puoli… Remontin toinen osapuoli osti oikein hienon puruimurinkin, josta ei sitten ollut mitn apua. Tai ainakaann paljoa. Oljet tukkivat kaikki röörit ja homma lopahti. Päätettiin keskittää voimat toisiin huoneisiin, ettei mene ihan täysin hermot. Jussilta pyydetään apua kunhan joululomalta palailee etelään. Alla kuvia seinästä ja lattioista.

Seuraavat päivät (perjantaista maanantaihin) keskityimme siis tulevaan olohuoneeseen ja ruokailuhuoneeseen, joiden purkaminen meni paaaaljon paremmin kuin porrashuoneen. Oltiin saatu jonkinlainen tatsi hommaan ja purkaminen meni huhteellisen joutuin. Anoppi tuli siivoustalkoisiin talolle lauantaina, jolloin saatiin koko talo roskavapaaksi ja roskat lavalle, jonne ne kuuluvatkin. Niin, roskalava saatiin tiluksille just ennen Joulua, juhuu! Karjaan KTK, paras palvelu ikinä! Lava seuraavana päivänä tilauksesta paikallaan talon vieressä. Mainiota!

Kyseisestä päivästä ei kuvia olekaan, on se anoppi sen verta tehokas ettei viittinyt kuvia alkaa ottelemaan, joten laitetaan mieluummin kuva kauniista auringonnoususta.

Sunnuntaista maanantaihin tehtiin taas purkua, joiden lopputulos näyttää tältä.

Seinistä löytyi myös muinausta kauneutta vanhojen tapettien ja lehtien muodossa. Esteetikon lempipuuhaa. Mies jaksaa aina ihmetellä miten jaksankin aina kiinnittää huomiota ihan ihme juttuihin. Pitää niitäkin jakaa teille, luulen että se on joku naisten juttu.

Löysin seinästä myös alla olevan kirjeen. On nähtävästi yritetty polttaa. Aikalaimee yritys sanoisin minä. Jossain vaiheessa pitää yrittää saada paperista paremmin selkoa, josko saisi enemmän selvää kuin alkusanat: Rakas äiti ja sisko.

Maanantaina tuli myös sähkäri käymään. ”Jaa että tällainen projekti. Onhan tässä hommaa”. Joo näinpä. Kattoi miehenpuolen kanssa tilukset läpi ja lupasi palata asiaan kunhan saa allaolevat projektit loppuun. Sitä odotellessa siis. Toisen puolen keskus pitäisi saada mahd nopeasti pois käytöstä, jotta voidaan alkaa purkamaan betonieteistä. Mutta niinhän se elämä menee, sähkäreitä ja muita ammattimiehiä odotellaan. Ja sitten ollaan kiitollisia kun tulevat. Seuraavaksi lähdettin rakennusvalvontavirtastoon ja viranomaisten juttusille. Talomme kun on merkitty muuhun käyttöön kuin asuinrakennukseksi, siksi pitäisi käyttötarkoituksen muutos tehdä. Ja tämä tulee tehdä ennen kuin muuttopäivä tulee. Kiirus? Joo-o, ehkä. Mitenkään mieltäylentävä käyti ei ollut, koska ainakaan koneella ei mitään tietoa ollut. Kiinteistörekisteriin rakennus oli laitettu vuonna 1919 ja käyttötarkoituksena Muu huoltorekennus. Tätä tarkoitusta ei oltu ikinä kaupunin puolelta muutettu miksikään, vaikka oli ollut laitos ja klinikka ja mitä ties. Nooh, alkavat kuulemma kaivelemaan papereita arkistoista, jos vaikka pohjapiirrustuksia löytyisi. Muutoin pitää alkaa piirtämään. Vähän tuli sellainen vattöhell-tunne mentiin autolle. Nähtävästi kuntaa ei sido samanlaiset säännöt kuin meitä muita kuolevaisia.Mutta mitäs teet, turha stressata ja itkeä jos asialle et mitään mahda.

Tiistaina mies meni töihin ja mä tein töitä kotoolta. Keskiviikon mies oli töissä ja mä möllötin kotona. Pitää sanoa että oli aika kivaa olla vaan sohvalla ja kattoa lempisarjaa. Vaihtelua huhkimiseen. Ke-iltapäivällä lähettiin Karjaalle ja jatkettiin sitä repimistä ja raastamista. Emännän hommat loppuivat kuin seinään, tai siis sorkkarautaan, kun kyseinen kapistus tuli naamaan. Hampaat tulivat kivasti huulen läpi, mutta onneksi arvet vaan kaunistavat ja onpahan sitten lapsenlapsille kerrottavaa. Kuvatodiste tästä alla.

Mies jatkoi hommia ja minä jäin kattelijan rooliin. Onneksi oli lunta, jolla pystyi painelemaan suurimman kivun pois.

1.1.2015, uusi vuosi ja uudet kujeet. Miten vuosi voisi paremmin alkaa kuin omien vanhempien ja anopin sekä hänen kaverinsa vierailulla. Juotiin kahvia, siivottiin ja poistettiin puista nauloja. Ja niitä nauloja oli, ja on vieläkin, paljon. En ole tajunnutkaan miten paljon puuta, ja nauloja, yhden koolinkeihin menee. Onneksi voidaan hyötykäyttää tulevaisuudessa suurin osa. Loput voidaan polttaa.

Kasa näytti isommalta, kun se ei ollut noin hyvin organisoitu. Hyvä kasa, parempi mieli. Puihin kun vielä tuntuu kompastuvankin ihan joka käänteessä. Milloin sitä oppisi jo purkaessa pinoamaan kamoja silmiämiellyttäviin kasoihin eikä sellaisiin ihmeellisiin siksak-kasoihin, joiden purkamiseen menee tuhottomasti aikaa. Ei varmaan milloinkaan.

Perjantaista sunnuntaihin taidettiin keskittyä tulevaan keittiöön ja sen kyprokkikuorrutteen poistamiseen. En tiedä miksi, mutta se jotenkin tuntui erävoitolta siirtyä talon julkisivun puoleiseen osaan. Vähän niinkun puoliksi valmis. Tai jotain. Keittiössähän on vessa, joka tarkoitettu pikkuihmisten käyttöön, joka ajateltiin purkaa keittiön tieltä. Katottiin pohjapiirrustuksia vähän tarkemmin ja vessan kohdalla huomattiin katkoviivoilla merkitty ovi ulkoseinässä ja tajuttiin sen olevan varmaankin vanha ulko-ovi pre-eteinen -aika siis. Sellainen voi siis tulla jossain vaiheessa vastaan. Sitä odotellessa.

Purkuhommissa tuli eteen kaikkea kivaa, hiirekakkaa seinässä ja silleesti. Ihan perussettiä.

Kaiken levyn alta löytyi ihan kivat seinät ja kiva kattopaneeli. Katossa oli jotain valumajälkiä ja maali oli vähän kupruilluit pois, mutta toivotaan niiden olevan vain kosmeettisia haittoja jotka korjaantuvat maalinpoistolla ja uudella kerroksella parempaa, ei lateksipohjaista, maalia.

Ja pieni yhteenveto tähän: paras Joulu ja uusivuosi aika moneen vuoteen. Ja ihan ilman krapulaa. Jei.