Lunta on sadellut ihan huolella. Ei ole kuitenkaan enää niin kylmä. Remontin kannalta viikko meni pikkutöitä tehdessä ja noin. Mutta etenivät asiat ja sehän on pääasia, eikö?
Maanantaina ei tehty mitään, koska oli väsy ja lunta tuli niin samperisti.
Tiistaina piti tulla maalämpökamat. Jäivät kinoksiin. Huomenna uusi yritys. Vesieristemies toi kamoja. Hyvähyvä.
Keskiviikkona tulivat kamat. Mlämpöurakoitsijamme oli ottamassa ne vastaan. Nejän viiden aikoihin, kun tultiin kotio, alkoi kamojen sisällesiirto kolmen miehen voimin. Kolmisen tuntia siihen meni. Silleen voisi sanoa, että aika painavaa tavaraa. Ja leveetä. Ja meillä liikaa kynnyksiä. Loppu hyvin kuitenkin, nyt odottelevat eteisessä asennuspäivää.
Oltiin kotimatkalla käyty hakemassa konevuokraamosta sellainen betonihiomakone, jolla pitäisi poistaa keittiön muurista punainen Miranoli. Piti se tehdä keskiviikkona. Ei tehty. Torstaina sitten.
Teknisen tilan lattiallekin oli tehty jotain, jeeee.
Torstaina päästiin sitten seinänhiontahommiin. Ihan hyvä siitä tuli, mutta vähän jäi vielä paikkoja, joista pitää jollain tavalla maali saada pois. Varmaan ihan epäkeskolla jos yrittäisi. Mitään talttaa ei haluaisi käyttää, jottei tulisi liian paljon tasotehommia.
Muurari voi vähän silotella pahimpia kuoppia. Tulee perjantaina käymään. Sillä on meidän vieressä työmaa ja pyrkii sieltä kotiinlähiessään käydä meitä kattomassa.
Ja tekninen tila on taas edistynyt, nyt on kevyttasote tms pinnassa.
Perjantaina tyyppi tuli pistämään primeria pintaan. Lauantaina epoksin. Päätettiin jo keskiviikkona, että siirretään asennusta, koska kaikilla kiire muissa hommissa. Ja Mies on Lrannassa taas. Meillähän ei kiirettä asennukselle ole, koska a) ei ole vettä, b) ei ole sähköä ja c) ei ole patteriverkostoa. Putkari soitti torstaina, että ollaanko työmaalla. No ei olla. Kattoo jos pääsisi perjantaina käymään. Ei käynyt.
Bongasin tässä päivänä muutamana yhdestä naamakirjan ryhmästä Billnäsissä majaansa pitävän puutarhasuunnittelijan. Aattelin, että ehkä on parempi pyytää tarjous enemmän kuin yhdeltä toimijalta, jotta voi vähän hintoja vertailla. Ja sekin on kiva, että on paikallinen, jolla varmasti tietoutta seudun perinteisistä kasveista sekä pihapiirin suunnittelusta. Perjantaina tuli hän. Tietenkin samaan aikaan muurarin kanssa. Noh ei se niin justiinsa, juteltiin hänen kanssaan samalla kuin muurari kertoli miten seuraava ja sitä seuraava viikko pitää pönttiksiä polttaa: eka viikko vähän puita kerran päivässä, tokalla viikolla voi alkaa jo polttamaan aamulla ja illalla. Meillä tämä tuottaa ongelmia, koska herätään jo nyt niin aikaisin, että ennen töihinlähtöä polttaminen on aika mahdotonta. Mä en ainakaan tuntia aiemmin ala heräämään pönttiksen polton takia enkä luule, että Mieskään 😀 Mutta tässä se on, se mitä on odotettu kuin kuuta nousevaa x aikaa, tuli pönttiksessä!!
On tämä aika huisia, kerta kaikkiaan!
Joo, mutta puutarhasuunnittelijan kanssa meni kyllä tovi jos toinenkin. Tuli siinä kahden pintaan ja lähti siinä neljän viiden aikoihin. Tultiin tosi hyvin juttuun. Ekaksi käytiin ulkona katsomassa tiluksia ja sitten mentiin sisälle vähän juttelemaan. Jäi hyvä fiilis. Varmaan tämä meidän projekti jakautuu monelle eri vuodelle. Nyt suunnitellaan puut ja pensaat teiden varsille näkösuojiksi. Joskus tulevaisuudessa sitten muuta tilpehööriä. Meidän pitäisi kaataa noita koivuja tuolta pihatien sekä isomman tien varrelta, jotteivat vie ravinteita niiltä muilta puilta. Tämähän sopii meille, koska saadaan niistä polttopuita.
Muurari tulee jossain vaiheessa tekemään vielä porrashuoneen ja vieraseteisen seinät valmiiksi. Laitetaan rappaus, joka sitten maalataan. Nyt porrashuoneen katossa on reikä ja entisen palomuurin tiilet näkyvillä. Vieraseteisessä seinä on kirkkaan keltainen ylhäältä ja alhaalta taas ihan paljas kun on tainnut olla muurattu liesi siinä jossain vaiheessa. Mutta nämä tehdään sitten joskus kun muurarilla on aikaa.
Lauantai meni töiden osalta vähän harakoille, koska oli siskonlapsien juhlapäivä. Ikeassa kyllä käytiin, kun piti käydä ostamassa tuleva keittiön allas, jota ei tietenkään ollut. Ostettiin sitten kaikkea muuta. Lisäksi olin, taas, bongannut netistä ihanuuden eli vanhan peltikaapin. Sellaisen pukukaapin. Harmaan. Eipä sitten ole kuvaa siitä, mutta uskokaa, se on ihana. Edit: haa, kuva löytyikin! Se o ihana!
Ja samalla reissulla käytiin hakemassa siskolle vaatekaappi eteiseen. Meille tulee sieltä sellainen meidän mummolassa ollut piironki lainaan. Lapsia kun on tarpeeksi, tulee tarve suhteellisen suurelle säilytystilalle.
Mutta oli rakennuksilla jotain edistystä tapahtunut, nyt on epoksi lattiassa, on just sellainen kuin mitä haluttiinkin:
Sunnuntaina aloitettiin aamupäivällä eteisen lattian tekeminen. Samalla huomattiin, että toinen remppalämmittimistä on lakannut toimimasta. Kiva. Pitää käydä ostamassa jostain uusi. Viisi astetta oli lämmintä kun aloitettiin. Pirtsakka työskentelylämpötila sanoisin. Mä leikkasin lautoja ja Mies pisti paikoilleen. Päästiin taas pari varvia eteenpäin, sitten loppuivat laudat. Loput laudoista ovat ulkona. Wohoo, ollaan oviaukon, ei siis enää paljoa jäljellä!
Mentiin joskus puolen päivän aikoihin lounaalle. Sen jälkeen oli tarkoitus kantaa loput laudat sisälle ja jatkaa lattiantekoa. Lounaan loppupuolella puuseppä soitti, että ovat pihalla. Puuseppämme perheineen ovat kyllä tosi mukavia. Ollaan ihan ystävystytty tässä, kummallakin kun on takanaan samanlainen projekti. Ollaan jotenkin samalla aaltopituudella. Käytiin läpi keittiötä, että mikä menee minnekin ja otettiin mittoja kaappien paikoista. Saatiin tunti siinä turistua.
Me nyt sitten päätettiin, ettei aletakaan kantamaan loppupuita sisälle. Puuseppä kun ohjeisti, että kannattaisi antaa puiden asettua sisällä päivän, mutta mies kun lähtee taas reissuun maanantaina niin asettumispäiviä tulisi viisi. Ja edellisten lankkujen kanssa huomattiin, että liika asettuminen taas aiheuttaa helikopteri-efektin eli puut menevät kiemuralle. Ja silloin niitä on tosi vaikea, ja joissain tapauksissa jopa mahdoton, saada paikoilleen. Tänäänkin yksi lankku piti passata kokonaan, kun oli ihan mutkalla. Yritettiin saada kyllä paikoilleen, mutta mikään ei auttanut. Ensi perjantaina kannetaan puut sisään, jotta voidaan lauantaina jatkaa lattiantekoa. Ei ne tuolla pakkasessa miksikään mene.
Koska työt vähän niinku loppuivat, siirryttiin sohvalle katsomaan telkkaria hetkeksi. Siinä vähän ajan päästä tajuttiin, että niin, meidänhän piti se keittiön savupeltikin modata, jotta saadaan liettäkin alkaa polttamaan jossain vaiheessa. Leikattiin ja ohennettiin ja tehtiin oikeasti ihan hitokseen töitä sen kanssa. Loppujen lopuksi, voimalla ja viekkaudella, saatiin pelti hormin loppuun asti. Okei, sen saa vain vasaralla lyömällä ja ulosveto on aika hankalaa, mutta hei, sen saa sinne pohjaan kuitenkin! Alla kuva tämän päivän nemesiksestämme:
Että näin tällä viikolla. Ensi viikolla minä olen arkipäivinä vastuussa takkojen polttamisesta. Ehkä siinä samalla voisi miettiä parin huokolevyn laittamista paikoilleen. Jos uskallan siirtyä pöntön edestä minnekään. Jos just silloin joku kipinä lentää puulattialle ja sytyttää koko talon palamaan. Meillä kun ei vielä uunineduspeltejä. Pitää laitta kattomiehelle viestiä, että pitäisi laittaa sellaiset tekoon. Samalla pitäisi alkaa suunnittelemaan huuvaa tuohon lieden yläpuolelle. Me ollaan päädytty myös peltiseen välitilalevyyn, joka sitten varmaan maalataan. Ei tartte miettiä noita punaisia maalinrippeitäkään. Ettäs niin.
Mutta ensi viikkoon taas, palleroiset, älkää vilustuko ja muistakaa käyttää villasukkia!
Viikon kissakuvana vanhemi kuva Tirpasta lepuuttamassa tuolin päällä:
Mission possible: vanhan hirsitalon kunnianpalautus 