Vkot 49-52/2017: lämpöä penteles!

6.12.201731.12.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Vuosi taas mennyt. Ja mihin se kaikki aika on mennyt? No remppaan tietenkin! Joo, on sitä muutakin tehty, mutta noin pääasiallisesti siihen. En valita kyllä ollenkaan. Ja mieshän sitä suurimmaksi osaksi on tehnyt. Mä oon ollut viihdytysjoukoissa 🙂

Vko 49: Alkuviikon pääteema oli lattia. Keskiviikkona se oli valmis. Tai niin valmis, kun voi olla. Huhhuh, aikamoisen kreisiä. Tämä saattaa valmistua joskus!! Ehkä… Kollaasi ma-ke.

Mä laskeskelin aikani kuluksi keskiviikkona portaiden reisilankkujen kolmiopalojen mittoja. Rappuset tehdään aika minimi/maksimi-tyylillä eli minimi etenemä ja maksimi nousu. Nousu on 190 mm ja etenemä 250 mm. Porrashuoneen tila määrittää aika pitkälle noiden käytön, kuten myös eteiseen tuleva osuus. Portaat tulee tasanteellisena eli ns kaksiosaisena. Leveys on metri. Yksi niska on varmaan pakko katkaista vielä välipohjasta ja tuettava se (alhaaltapäin varmaankin taikka toisiin niskoihin), koska muutoin siihen lyö päänsä 😀

Torstaina lähti mies taas ihan kokopäiväisesti töihin, mutta onneksi apuun tuli mun mamma, joka viihdytti poikaa kun minä vahasin vessan peilikaappia ja allaskaapin ovia yms. Niistä tuli ihania ❤ En kyllä tiedä menikö vahaa kaikkialle, mutta sounot. Aivan sama.

Illalla tein yleistä siivousta sekä poistin maalit vanhasta naulakosta. Se tulee varmaankin kylppäriin sitten joskus.

Nyt alkaisi sitten pattereiden paikalleenlaitto. Ostettiin neljä, jotka näillä näkymin tulisivat makkareihin ja eteiseen. Keittiöönkin pitäisi patteri vaihtaa, koska vanha valurautainen vuotaa. Loput pattereista vaihdetaan tulorahoituksella sitten yksi kerrallaan. Sitten joskus. Kyllä pientä sielua syö, kun pitää antaa periksi tässä. Mutta ei voi investoinnin antaa mennä kaivoon vain siksi, että nykypatterit ovat rumia. Ja nehän ovat juuri sitä…

Sunnuntaina tehtiin päiväuniaikaan putkarin tiistain käyntiä varten valmistelevia töitä. Minä myös maalasin ja vahasin komuutin.

Vko 50: Viikko alkoi vauhdikkaasti, kun putkari kurvasi aamulla pihaan. Oli miehellä vähän mennyt päivät sekaisin ja tiistain käynti olikin maanantaina. Ei haittaa, sai hyvin alkuun työt! Tulee loppuviikosta jatkamaan. Ei luvannut mulle suihkua ennen vuodenvaihdetta, muttei se sitä ihan torpannutkaan 😀

Asiallista jälkeä hää tekee, pitää myöntää. Olemme taas askeleen lähempänä täysin lämmitettyä alakertaa. TUUT TUUT!!

Keskiviikkona mä kittailin ikkunapokia ja listoja. Siirtelin tavaroita makkarista eteiseen. Tasoitin muuria. Liimailin ovia. Sen sellaista.

Torstaina hää kävi ja ei sitä ihan ilman ongelmia selvitty tästäkään. Oli Baukkarin pattereissa sitten pari yllättävää liitosta ja niin ne vedet vaan humpsahti lattialle, kun paineita nostettiin. Jokaisesta patterista vettä meni lattialle sellainen 1,5-2 litraa. Onneksi lattiat kestää tuon kyllä.

Putkari tuli uudelleen seuraavana aamuna tyhjentämään patterit (tartti miehen apua) ja tekemään homman loppuun. NYT MEILLÄ ON LÄMMÖT PÄÄLLÄ!! Ja on muuten aika kuuma, vaikkei saa valittaa 😀 😀

Pojan päikkäreillä mä tein yleistä siivoamista ja härväämistä. Kärräsin autotallista sähkökamoja remppapuolelle. Kivasti on just tuosta kohtaa pressutallin katto antanut periksi. Onneksi mitään suurta vahinkoa ei ollut tapahtunut.

Lauantaina me tehtiin kodinhoitohuoneen tasoa ja suunniteltiin eri tilojen sähkökalusteita.

Seuraavan viikon mies oli työmatkalla ja minä olin muualla kuin kotona. Tai no, sain mä ”fiksattua” meidän puulaatikon. On yhtä vinossa kuin ennen fiksaamista. Että se siitä. Better luck next time.

Lauantaina ehdittiin jotain tehdäkin. Khh:een alakaapit ovat nyt samalla tasolla. Kylppärin allaskaappi on omalla paikallaan päällään taso ja allas.

Vko 51: Maanantai ja tiistai meni sukuloimisessa, ei remppaa.

Mies reissussa+minä kotona+lapsi flunssassa = ei taaskaan remppaa. Perjantaina mies kotiutui ja saatiin lauantaina hiukan huhkittua. Mies kantoi ensi töikseen villoja paikkaan parempaan. Sää kun ei ole ollut morsianta lähelläkään eikä noita nyt viitti ehdoin tahdoin kastuttaa.

75 pakettia taisi liikkua suojaan sään armoilta. Sanoisin, että aamujumppa oli sillä selvä…

Pojan päikkäreillä minä keskityin kylppärin kattolistoihin. Ai että, oli se vaan niin mukavaa, kun päivän lopussa oltiin ihan samassa pisteessä kuin päivän alussa… Mua siis harmitti listoissa olevat hammastukset (listat eri tasossa, koska katto/seinä/vatevö eivät ole samassa tasossa) ja aloin niitä korjaamaan. Koska en ihan kaikkia listoja jaksanut alkaa irroittamaan, pääsin siihen lopputulemaan että monen pienen hammastuksen sijaan olikin yksi iso… Nooh, tuohon tulee suihkukaappi, joka toivottavasti peittää tuon 😀

Kuten näkyy, lista on pakko tehdä monesta pienestä palasta, koska lista itsessään jo hiukan kieroa. Ei voi mittee…

Sillä aikaa kun minä kiroilin vessassa, mies laittoi patterin ritilän paikoilleen. Sitten heräsi poika.

Sunnuntaina, vuoden viimeisenä päivänä, luvassa oli lisää listahommia minulle. Nyt vuorossa oli aula. Ja sain valmiiksi! Joo, vähän tuli hammastuksia tässäkin, mutta sellaisia, jotka kitti aika hyvin peittää.

Yksi pieni, 4 cm, pala jäi muurin vierestä, mutta sitä en saanut paikoilleen. Pala tuppasi halkeamaan kokoajan. Argh. Joo, mä leikkaan palan, mies saa pistää paikoilleen esireikineen kaikkineen. Himpskatti sentään.

Tänään mies sai toisen patteriritilän paikoilleen. Ja poika heräsi. (Onko näillä yhteys??).

Eiku hei, saatiin me jotain muutakin tehtyä: peilikaappi on seinässä!! ❤

Mielestäni aikas hyvä väri ja aikas hyvin sopii tuohon paikallensa. Kyllä se näin on.

No niin, siinä tämäkin vuosi sitten oli. Plakkarissa. Nopsaan on aika rientänyt! Seuraava postaus voisikin olla sellainen summa summarum -tyyppinen. Mistä aloitettiin vuoden alussa ja mihin päästiin. Joo. Sellainen tulee.

Ensi vuoteen sitten vaan palluraiset!

Kuukauden kissekuvaksi valikoitui Pepin ja Tirpan yhteinen nukkumishetki. Nämä eivät ikinä, ikinä, nuku yhdessä. Paitsi nyt. Jostain syystä… Mutta hyvä näin nukkua ❤

Vkot 44-48/2017: saved the best for last, apparently…

15.11.20173.12.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Vko 44: Tämä viikko arkipäivien osalta osalta on aika hiljaista rempan kannalta. Olen koko viikon reissuhommaleskenä.

Maanantaina tapahtui kauheita: huomasin jo kauan meitä palvelleen pressutallin antautuneen tuulelle ja hajonneen. Seuraavaksi päiväksi luvattu räntää. Sisällä listat. Mitä teen? No soitan kaverille ja hää tulee auttamaan tallille uuden väliaikaisen pressun päälle. Girl power!! Ennen ja jälkeen -kuvat alla.

Äitini tuli käymään tiistaina, jolloin pääsin maalaamaan päälimaalilla sen kuuluisan ”viimeisen seinäkaapin”. Yöllisen pressutallilepatuspamahtelusta traumatisoituneena modasin tallin rakennetta niin, että pressu laitettiin sinne tavaroiden päälle sisään. Joo, kaveri ehdotti tätä jo alkuunsa, torppasin idean. Tyhmä minä 😀 😀

Käytiin äiteen kanssa myös Ikeassa, josta ostin kaikkea tarpeellista. Kuten alla olevat verhot. Katteja seinilläkin nykyään siis.

Keskiviikkona ostin kybällä kaksi vanhaa isoa puulaatikkoa, jonne kumpaankin mahtuu puolimottia polttopuuta. Erittäin hyvä ostos sanoisinko.

Mies palasi kotiin perjantaina. Kuten varmaan arvasitte, silloin ei rempattu. Juuei. Lauantaina minun piti mennä pojan kanssa vauvauintiin, mutta ollaan saatu taas jostain joku nenänvalumistauti, joten jätettiin väliin. Mies kuitenkin toteutti itseään remppapuolella ja siirsi huokolevyt yläkertaan sekä pisti kaapit seiniin kodinhoitohuoneessa.

Huhkittuaan mies tuli nukkumaan pojan kanssa päikkärit ja minä pääsin vähän hiomaan kaappien ovia. Kaikki sain hiottua, maanantaina vaan maalin ostoon ja avot, ne olis valmiita. Vielä pitää hioa toiselle seinälle tulevien kaappien (seinä- ja lattia-) ovet ja etulevyt.

Sunnuntaina aamupäivällä mies teki khh:n tason valmiiksi. Hionta ja lakkaus pitäisi vielä suorittaa. Ja toiselle puolelle pykätä samanlainen.

Vanha koulun vaatekaappi pääsi pressutallista sisälle (koska kondensiovesi) ja eteisessä ollut peltikaappi siirtyi säilytykseen sinne talliin. Pelti kun ei mene miksikään, toisin kuin puu. Nyt meillä on ihan oikea vaatekaappi eteisessä!

Minä kävin iltapäivällä makulatuurittamassa viimoisia kohtia, ensi viikolla olisi enää vikojen tapettien sekä maalien vuoro :O

Mies kävi illalla siivoilemassa remppiksellä. Tapetointipöytä sai väistyä, pienkoneet ja -asiat siirtyivät khh:n seinäkaappeihin. Ny on puhasta, pentele!

Vko 45: Minä kun kerhoilin pojan kanssa, mies listoitti menemään.

Kerhon jälkeen käytiin Tammisaaren Värisilmässä ostamassa maalit kaappien oviin ja etulevyihin sekä lakka tasoille. Nyt tulee mustat tasot. Eivätpähän kaikki pskat näy heti.

Illalla minä tapetoin khh:n toisen välitilan sekä aloitin aulan loppuun tapetoimista. Mutta. TAPETTI HAS HÄVINNYT!!! Todellä omituista ja yllättävää, tavaraa kun on niin vähän, sitä liikutellaan niin harvoin ja tilaa on pikkiriikkisen. Meni melkein taas tunteisiin tämäkin asia. Mutta kyllä se jostain ilmestuu, viimeistään ensi vuonna.

Hauska tarina tuon välitilan tapetin kanssa. Se saatiin vähän kaupan päälle samalta henkilöltä, jolta ostimme nuo alakaapit. Nyt siis on vähän sellainen tribuutti ko. talolle meidän kodinhoitohuoneessamme. Tapetti on oikeaa paperitapettia jostain 30-50-luvulta, toivottavasti kestää elämää tuossa paikassa. Vettä tuohon ei tule, joten voisin kuvitella kestävän. Yläpuolelle tulee kaapit seinästä muuriin. Välitilan korkeutta oli vaikeaa arvioida, toivottavasti ei tullut liian alas. Tapettia ei oikein enempää ole.

Tiistaista keskiviikkoon olimme tapiseeraamassa kaverillamme isolla kirkolla. Käytiin leffassakin. Tiistaina 10.30 näytöksessä 😀 Sitä se elämä on nykyään. Ei voi leffassakaan käydä enää illalla, koska nukahtaa kesken kaiken penkkiin… Yötä oltiin anopilla. Hyvät tuli seinistä, ainakin omasta mielestäni.

Kävin keskiviikkoiltana vielä maalaamassa ekan kerroksen kaappien oviin. En maalaa takaosia, koska haluan pitää esillä niiden värihistoriaa. Sieltä näkyy edelliset sävyt. Maalasin myös savimaalilla toisen seinän, johon seinäkaappeja tulee. Nyt voi alkaa niitäkin asentelemaan.

Noi vetimet jää puun värisiksi. Antaa vähän kontrastia.

Torstaina päivällä mies pisti viimeiset seinäkaapit seinälle. Iiiih!

Kun mies nukkui pojan kanssa päikkäreitä, meikämandolska hioin noiden yo. kaappien ovet sekä maalasin ne toiset ovet toiseen kertaan. Nyt vaan asentamaan kaappeihin. Ja niinhän se mies illalla teki ❤ Keskimmäisestä kaapista oli saranat hukassa (itse olen syyllinen tähän), joten alkoi maalailemaan listoja joutessa ollessaan.

Tuo väri on ihan paras, sopii tuonne niin hyvin!!

Perjantaina mies pisti viimeiset maalatut ovet paikoilleen kodinhoitohuoneeseen. Niin tykkään. Joku ihmeellinen valoilmiökin nähtävästi ollut taivaalla. Ja löytyi kiinnitystarvikkeetkin, huh.

Sitten hää pääsi kylppärin kimppuun. Teki oviaukkoon peitelistat. Sivuille tulee vanhat karmilistat, mutta päälle sama peitelista kuin mikä paneelien päälle.

Ja tämän jälkeen alkoi maalaussavotta, kun maalattaviksi tulivat ovet, vanhat karmilistat ja kylppärin listat. Alkoi tila loppua kesken, joten teki Dextermäiset suojaukset vessan seiniin ja maalaili sielläkin 😀

Vanhoja karmilistoja on vähän palasteltu, joten katotaan voidaanko kaikkia käyttää. Toistaalta haittaako, jos niistä pieniä soiroja puuttuukin. Historian havinaa sekin. Mies jatkoi talkoitaan illalla. Toisen maalipinnan sai pintaansa seinäkaapin ovet.

Lauantaina mies ehti maalailla pienesti listoja, keskimmäisissä jo päälikerros ja oikean puoleisissa pohja valmis. Kaapinovet olivat kuivuneet, nyt odottavat kiinnitysrimojen tekoa ja paikalleenlaittoa.

Minä jätin pojan ja miehen keskenään touhuilemaan päiväksi, kun lähdin Espooseen kaverin tapetointiavuksi. Hyvin pärjäsi kotiväki, kuten myös äiti. Illalla tein pienen ostoksen taas… Kyllähän jokaisesta perhekunnasta pitää pulpetti löytyä ❤ Ja kun halvalla sai niin niin niin…

Sunnuntai, isänpäivä. Remppa alkoi myöhemmin, koska lahjat ja aamiainen. Mies laittoi listoja paikoilleen.

Lisäksi allasseinän viimeinen seinäkaappi sai ovensa. Nyt se on valmis (tai valmiihko 😀 )

On se vaan… IHANA!!!

Illalla minä maalailin listoja ja siirtelin tavaroita lähemmäs maalauspistettä. Eli makkaria. Meillähän listat ovat kylppärissä mustat. Karmi- ja päälilistat siis. Vähän erilaista. Ja komuuttihan pitää vahata tässä päivänä muutamana, siksi se sai luvan siirtyä kylppäristä makkariin. Pitäisi leikata siihen vielä päälilevy ennen putkarin saapumista. Nooh, aikaahan on kyllä 😬

Vko 45: Minä olin pojan kanssa muskarissa aamupäivän ja mies aloitti mahdottoman urakan: kuraeteisen siivoamisen. Voi hipatti, mä sanon. Siellä oli romua kerrakseen. Ai että.

Ja niin, että miksi siivotaan? Noooooh, kohta alkaa ko huoneen purku. Se olis silleesti suunniteltu, että huoneessa olisi lopullinen lattia siihen mennessä kun meillä vietetään vuosikaspäivää eli 25.11. Sitä ennen pitäisi siis piikata lattia auki, heittää betonit jorpakkoon ja imaista hiekat pois. Sitten uusi koolaus, paperit, eristeet ja lattia. Seinät ja muut tehdään sitten myöhemmin. Ja miksi, kysytte? No siksi, että saataisiin ko tilasta lämmin ja että saataisiin kissat juhlien ajaksi toiselle puolelle.

Kyllä se sai sieltä n 95 % kamoista jonnekin. Osa meni remppapuolelle (kaapit yms), osa viedään yläkertaan (vasemman puoleinen kuva). Khh:kin sai arvoisensa valaisimen, eikö vain? 😉

Ja hei, sai se ekan listan paikoilleen kylppärissä. Onko vähän hienon näköinen yhdistelmä? NO ON!

Siinä kaapeille tilaa raivaamassa mies otti pojan huoneen lattiaakin esille. Kyllä ne vaan jotenkin niin sopivat yhteen, nuo värit ja kaikki.

Mies tuli iltapäivällä pojan seuraksi ja mä lähdin tekemään toiselle puolelle niitä vaativampia hommia: lajittelin nippelinappeleita, maalasin listoja ja kaappien etusia.

Toi nippeleiden lajittelu (ja ehkä kahden asian pois heitto) oli kaikista haastavinta. Huhhuh. Minä olen sellainen ihminen, joka ei voi heittää mitään pois. Ihan oikeasti, en mitään. Aikamoinen yhdistelmä on mun luonto ja talo, jossa on tilaa. Josko mä oppisin ajan kanssa… Ja niin, sain maalattua listat vielä toiseen kertaan sekä pohjamaalattua kodinhoitohuoneen alakaappien etuosat.

Miehellä on ollut ulkopuolinen valvoja nyt tällä viikolla. Ensin hänet nähtiin valvomassa saunamatkaa (vas) ja eilen siivousurakkaa. Tiedä sitten ollaanko valvomossa tyytyväisiä vaiko ei. Raportti seuranneee perästä.

Aloin tässä vahvasti miettiä kissoille sisustukseen sopivia lepopaikkoja. Silmään pisti tällainen ratkaisu Keltainen kahvipannu -nimisestä blogista:

Kyllä, tällainen meillekin!! Pitää vain miettiä miten sisälmys otetaan poijes. Työtä se ehkä vaatii, mutta mitä sitä ei kauneuden ja kissojen eteen tekisi?

Keskiviikkona alkoi kuraeteisen katon purkaminen. Minä menin kaverille pakoon demolition-töitä, mutta sain minäkin osani kun kannoin kyprokin paloja lavalle. Melkein koko katto on alhaalla päivässä. On se aika tekijä tuo mies.

Mies kävi hakemassa sen maailman ihanimman pulpetin. Joka ei mahtunut khh:n oviaukosta lastenhuoneeseen, joten jäi odottelemaan paikalleen vientiään sinne kodinhoitohuoneeseen. Minä ehdin vielä hiomaan kolmisen vetolaatiokon etusarjaa. Ti&ke ei olla iltaisin hommia tehty, koska on anoppi ollut vierasilla eikä ole viittinyt häätä jättää tupaan ihan ilman seuraa.

Torstaina aloitettiin hommat suht aikaisin, jotta saatiin mahdollisimman paljon tehtyä ennen anopin lähtöä. Minä aloitin hiomisella. Sain hiottua jonku neljä etulevyä, kunnes mies pyysi kantoapuun kuraeteiseen. Ja sitä saikin tehdä, kantamista. Mulla oli kuitenkin helpoin homma, mies rehki ihan olan takaa! Alla kuvakoostetta urakasta:

Vähän oli joo vuotanut joku keittiökone tuonne laudoille. Olivat sitä korjanneet, mutta vain seinän vierestä. Vesi oli kuitenkin valunut ainakin pari metriä huoneen keskelle päin. Noooh, ei liikaa ongelmia aiheuttanut, kaikki kuitenkin poistetaan ja korvataan. Mies sanoi aamulla, puoliksi leikillään, että tänään näkyy betoni. Ja näkyihän se!

Muisto kuntotarkastuksestakin tuli vastaan. Muovimattohan testattiin asbestin varalta. Nyt ekan näytteen palanen päätyi lavalle. VIHDOINKIN!!

Anopin piti lähteä, mutta mies jäi pojan kanssa leikkimään, kun minä menin taas hiomaan vähän etulevyjä. Sain poistettua maalit myös tulevasta peilikaapista. Jaappi on ollut lääkekappi joskus alkuaikoinansa.

Nyt vaan vaha päälle tähän sekä komuuttiin.

Illalla pääsin maalaushommiin vihdoinkin. Maalin sai päällensä (melkein) kaikki maalia kaipaavat.

Vähän lannistuin, kun huomasin, että mulla oli jäänyt kuutisen kaapinovea hiomatta. Nooh, eipähän hommat lopu kesken. Kuvan ovet liittyvät.

Tämä puoli on nyt minun valtakuntaani, kuraeteinen miehen. Pitäis varmaan vähän siivota tätä mun queendomia jossain vaiheessa…

Perjantai, ah perjantai. Petoni-perjantai. Vitsiä pukkaa. Mies piikkasi lattian auki. Varmaan pari ärräpäätä aiheutti sekin homma. Me pojan kanssa ei tiedetä, me oltiin muualla. Pitää pyytää Kauno Virkiltä taas vähän konsultaatiota. Keskellä huonetta olikin kellari, jota ei saa siitä mihinkään. Että mites tuo lattia tehdään. Ettäs joo.

Illalla kävi imuautomies (http://www.sjobloms.fi/fi/, suosittelen suurimmalla lämmöllä, loistava palvelu ja laatu) kattomassa kuoppaa, tulee tiistai-aamuna letkun kanssa taas pyörimään. Onneksi tiistaille saatiin Virkinkin vierailu. Hommat siis etenevät.

Lauantaina mies raijasi petonkia tontinkulmalle. Kyllä se vaan päivässä aikamoisen työn teki!

Minä hioin ja maalailin jäljellä olevia ovia päivällä. Sunnuntai oli oikeastaan lauantain toisinto, paitsi että mies keskitti tarmonsa keittiön ja kuraeteisen väliseen seinään. Nyt saadaan veto pois, tai ainakin vähennettyä sitä roimasti.

Meidän rappusten eteen keräätyi lammikko, kun tielle satava vesi valui siihen. Mies teki pienen puron, jolla vesi saatiin ohjattua muualle. Success!

Minä maalailin ja sain parit ovet asennettuakin! Ja maalasin ekaa kertaa pellavaöljyvahamaalilla (Byta Yta peittomaali, http://www.byggnadsapoteket.se/fi/product/ytbehandling/byta-yta-inredningsfarg/art-242-205-03) ja oli ihan hyvä kokemus. Vaikka aluksi yritinkin käyttää maalaamiseen sientä, joka ei toiminut ollenkaan. Vaihdoin siveltimeen ja avot, toimi ku unelma! Nyt pitäisi vielä käydä ostamassa vaha, joka laitetaan tuohon pintaan. Ja sitten vielä maalata komuutti. Ja vahata se. Huhhuh, ei hommat lopu (sanoo sisällä lämpimässä töitä tekevä, toisin kuin mies joka ahkeroi kylmässä tilassa), kovvoo hommoo.

Mies valitteli tilanpuutetta tuolla mun valtakunnassa. Siirtelin laatikostoja kaappiin, nyt on taas vähän enemmän tilaa 🙂

Sitten käänsin alakaapit ympäri ja mallailin säätöjalkoja niihin. Ovat aivan tosi matalia, sen ajan mukaisesti, joten on pakko korotella niitä hiukkasen. Ostetaan 10-15 cm kalustejalat säätömahdollisuudella, niin saadaan kaappeja korkeammaksi sekä samoille koroille (toinen on vähän alempana kuin toinen). Onneksi kaappien pohja on tukevaa tekoa, voidaan huoletta laittaa jalat.

Vko 47: Maanantai, oi maanantai. Minä maalailin ja mies siivoili kuraeteistä tiistain nuunutusta varten. Kävin ostamassa Rakennusapteekista sitä päälivahaa tuohon kaappiin. Yritin laittaa. Ei onnistunut, kun lähti maalit irti. Pentele. Odottelemme siis vielä vähän aikaa kuivumista. Pintahan tuossa oli petsattu, kai, ja jäi aika liukkaaksi. Toivottavasti tuo maali siinä nyt sitten pysyy.

Tiistaina tuli nuunuu ja alkoi hommat edetä. Ja karu totuus paljastua 😀 😀 😀

Siinä niitä on. Kiviä. Niin maan stanasti. Ja pois pitäis saada. Jotenkin. Jonnekin. Prkl. Mullahan oli aika hyvä tilanne, kun olin pojan kanssa vauvakinossa koko päivän. Miehen osa oli karumpi. Alla oleva kuvasarja luonnonkivimuuristamme ennen ja jälkeen miehen uurastuksen kuvaa aika hyvin. Ja tässä noin 60 % koko kivimäärästä.

Tistaina kävi myös putkari-Kari (pystyy tulla töihin vasta joulukuun puolivälissä, krpl) ja Kauno Virkki, jonka kanssa mies mietti miten lattia rakennetaan, jotta siitä saadaan oikeasti toimiva. Tuulettuva alapohjahan tuossa jää auttamattomasti suht matalaksi. Kiviä pitää saada pois, jotta ilma kiertää tilassa. Ja oman haasteensa tuo se kellari sekä iso tulisijan perusta.

Keskiviikkona vein pojan pariksi tunniksi hoitoon ja pistettiin miehen kanssa hihat heilumaan. Puolen päivän tienoilla kävin hakemassa poijjaan kotiin ja mies meni hään kanssa päikkäreille. Minä jatkoin huhkimista. Kaksi kiveä jäi, joita en saanut yksin ulos kannettua. Vähän muuri taas kasvoi 😀

Illemmalla minä lähdin vielä kaveria moikkaamaan poitsun kanssa, mies jäi hommiin. Ekat lattiapuut paikoillaan!

Torstaina mies puuhaili yksin lattian kanssa. Lunta satoi. Tuuli. Hyyh. Mutta lattia eteni, jippii!

Perjantai, oi ihana perjantai! Lattiahommat jatkuivat. Vuorossa olivat tuulensuojalevyt.

Lauantai ja sunnuntai olivat rempan kannalta aika turhia, koska poika täytti vuoden ja biletettiin armottomasti. Sunnuntaina biletettiin Merihaassa kaverin pojan syndejä. Ihan partya koko vloppu siis.

Vko 48: Lattia sen kun etenee. Nyt päästiin jo eristämäänkin!

Tämän huoneen eristäminen tehdään käsipelillä käyttämällä saavia ja vispilää. Ns eka kerros laitetaan ennen ristikoolausta. Koolauksen teon jälkeen laitetaan päälle levyvilla. Ja sen jälkeen tietenkin ilmansulkupaperi seinille nostettuna. Tämä myös eristeen alla.

Minä sain vihdoinkin laitettua kaappeihin ne jalat. Woop woop! Nyt voi VIHDOINKIN alkaa laittamaan laatikoita ja ovia paikoilleen.

Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina mies teki lattiaa. Ei kuvamateriaalia.

Minä laitoin tuohon ylläolevaan kaapistoon laatikot ja ovet. On ne vaan niin ihanat! I like. A lot.

Perjantaina oli vähän taas kaksinkeskeistä parisuhdeaikaa, kun poika oli taas hoidossa parisen tuntia. Tehtiin koolauksia, revittiin betonia. The usual 😀 Betonia piti poistaa vanhan tulisijan perustusten päältä. Muutoin ei olisi eristeet mahtuneet. Ärsyttävää hommaa, mutta kyllä sen kesti kun muisti olevan vika sellainen! Mutta illan tullessa meillä oli lattia koolattu ja eristetty. Nyvvaa ilmansulkupaperia ja lattialautaa päälle!

Sitä pitikin lauantaina tuleman. Ekat lankut paikoillaan!

Teille kaikille tarkkasilmäisille perinnerakentajille tiedoksi: kellarin päälle oli pakko laittaa styroksia, koska muutoin ei lattiaa olisi saanut eristettyä mitenkään. Ettäs tiedätte, niin.

Kävin hakemassa mulle uuden etätyöpöydän. Kyllä nyt kelpaa! Enää pitäisi löytää pöydän arvoinen työtuoli…

Sunnuntaina minä lähdin poijjaan kanssa Motonetiin käymään. Haettiin vähän ruuveja sun muuta tilpehööriä. Mies teki lattiaa. Ja avot illan tullen meillä oli lattia, melkein 😀 Laudat on leikattu mittaansa eli enää asennusta vaille valmis.

Viimeinen lattia. Viimeinen betonilaatta. Viimeinen alapohja. Viimeinen pelko-perseessä-mitä-jos-hirret-antavat-periksi-purku. Viimeinen kerpelesaatama. Iso juttu. Joojoo, onham tässä vielä hommaa (lämmitys, portaat, seinät yms kaikkea pientä ja triviaalia), mutta nyt voin alkaa miettimään jotain niinkin pinnallista kuin lattian väriä. Siis LATTIAN VÄRIÄ. Huhhuh. (Se muuten on vadelmanpunainen, kiitos koti1898 😉 )

Mutta joo, tässä meni nyt vähän yli kuukausi. Sanotaan heipat taas arkirempoille, koska mies lähtee takaisin sorvin ääreen. Ja kohta on joulu, sitten vaihtuu vuosi. Sen jälkeen muuttuu koko arki, kun äitikin lähtee takaisin työelämään. Uudet rutiinit, uudet asiat. Jännittävän pelottavaa. En kuitenkaan ihan vielä ala kyynelehtimään, onhan tätä vuotta vielä rutkasti jäljellä!

Tämän kertaiseksi kissakuvaksi valikoitui lämmityskauden ilolla vastaanottava TirppaTörps, joka parkkeerasi pönttiksen eteen heti, kun huomasi sen olevan lämmin. Kai nyt jokaisella kissalla oma laatikko pitää lämmönlähteen edessä olla!

Vkot 25-28/2017: ei himputti, meillähän on lattiat!!

9.7.201728.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Viikko 25: Juhannus. Ai että. Mies jäi rakentamaan, kun minä ja poika lähdettiin Sipooseen mökille perjantaiksi. Torstainakin oli huhkinut ja laittanut ekat vanerit seinään sekä tehnyt kylppärin yläpuolelle tulevan säilytystilan rungon. Ovet tehdään itse, varmaan päällystän jollain kankaalla. Pingotan vain ovikeikon päälle.

Meidän rillutellessa ja syödessä grillin antimia itäisellä Uudellamaalla, hän pisti umpeen kylppärissä olevan vanhan ovi aukon. Ovi ja yläikkuna karmeineen läks. EI helposti, mutta läks. On se aikamoinen.

Oli yläikkuna ollut vähän vaikea irroittaa, oli huomannut vasta suht myöhään puussa olevan tuollainen rauta sisällä, jossa vielä naulakin. Tai jotain. En oikein tajunnut. Mutta oli mennyt hermot, pariinkin kertaan varmaankin.

Eikä tässä vielä kaikki. Oli laittanut paikoilleen meidän kylppärin oven. Ja huom., karmit ovat tosi vinot. Suorassa ollessaan ei mennyt ovi kiinni. Vanhat ovet ❤ Samalla laittoi laudoituksen vanhaan oviaukkoon.

Lauantaina käytiin hakemassa Fiskarista viikate, jonka käyttöä pitää opiskella. Ei ole muuten ihan helppoa. Sain mä sillä jotain korsia katkottua, mutta ehkä opiskelulla saisi siitä suuremman hyödyn 😀

Mies jatkoi kylppärin kanssa. Nyt vanha oviaukko sai päälleen selluvillaa sekä tukilaudoituksen ja remonttipaperin. Ei tulee ulkoolta kylmää seinään. Ja selluahan jäi ruhtinaallisesti vielä ylikin 😀

Sunnuntaina vaneroitiin kylppärin seinät loppuun.

Viikko 26: tällä viikolla pääosassa oli seinien kipsilevyt. Niitä tungettiin niin vessaan kuin kodinhoitohuoneeseen. Edelliseen vain 10 cm soiroja seinustoille, jotta saadaan aikaan ns. kaukalo. Soirot vedeneristetään ja laatoitetaan samalla 10×20-seinälaatalla, kuin mikä tulee vessan seinään. DONE.

Viikko 27: viikon alkuun, tiistaille, saatiin mahdutettua uuden takaoven paikalleenlaitto. Niin seinää kuin myös yläkarmin hirttä piti säätää. Suurin duuni oli tuossa ylähirressa. Mutta kätevä mies sai senkin handlattua. Nyt on ovi, josta ei voi maaseutumuseo sanoa mitään, koska on talon alkuperäinen ovi. Hah.

Viikonloppu meni mulla antiikkimarkkinoilla, mies taas teki makkareiden lattioita. Ekaksi eristeet tampattiin tiiviiksi, sen jälkeen paperoitiin ja viimeiseksi laitettiin lattialaudat. Onneksi mies sai lauantaina apua samalla kylällä asuvalta tuttavapariskunnan mieheltä. Yksin tuollaisen tekeminen on erittäin aikaavievää puuhaa, varsinkin kun ne lattialaudat löytyvät talon toisesta päädystä… Mutta ei hitsi, meillä on nyt lattiat! Tämä tunne on ihana ❤

Mikä parasta, lautaa jäi vielä sen verran, että riittää vieraseteiseenkin. Säästö se on pienikin 🙂

Ja sunnuntaille jäi se kivoin osuus: paikkojen siivoaminen. Kyllä maanantaina passaa soittaa laatoittajalle, että pääsee töihin.

Viikko 28: tällä viikolla piti laatoittajan aloittaa hommat, ei aloittanut. Aloittaa maanantaina. Tällä viikolla pääpaino oli siivoamisessa, suojaamisessa ja huokolevytyksessä. Laatoittaja kävi alkuviikosta, kaikki näytti hyvältä.

Perjantaina mies siivosi portaat ja eteisen. Sai huokolevyt alakertaan ja laatoittajalle kulkuväylän ulos. Eivät portaat ole olleet noin siivot kämpän ostamisen jälkeen 😀

Lauantai ja sunnuntai menikin miehellä sitten huokolevytyksen parissa.

Saatiin me kyllä pätkittyä kylppärin seinä- ja kattopaneelit. Kattoon tulee ihan sitä perushelmiponttia, mutta kahteen seinään sitten STK-profiilista. Eli vähän erilaista tännekin. Hyvä me!

Nyt on taas tämä päivitys tässä. Seuraava taas noin kuukauden päästä. Silloin toivottavasti on laatat lattiassa ja jotain muutakin valmiina. Miehellä alkaa kesäloma 7.8., jonka jälkeen hommien pitäisi edetä vähän nopeammalla aikataululla (jos vain putkari yms. saadaan paikalle).

Eläinkuvia, olkaatten hyvät, kollaasin muodossa!

Vkot 01-05/2017: Uusi vuosi, vanhat kujeet

5.2.201728.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Viikot menevät niin suamarin nopeasti, ettei näitä ehdi kirjoittelemaan. Pahoittelut tästä 🙂

Viikko yksi. Miehen viimeinen lomaviikko alkoi remonttitunnelmissa, mutta, koska oli niin paljon eri paikkoja missä piti käydä jne., päätettiin aloittaa ne vasta loppuviikosta. Noooh, sehän jäi aatoksen asteelle, koska vesiputkemme menivät täysin jäähän. Ne olivat jo hieman kohmeessa keskiviikko-iltana, kun tultiin pääkaupunkiseututurneelta (mummi ja anoppi). Saatiin ne kuitenkin sulatettu. Ei kuitenkaan jätetty vettä tiputtamaan yön ajaksi. Mistake, big mistake. Torstai-aamuna olivat kaikki vesiputket sitten jäässä. Ei tullut vettä ollenkaan, joten ei saatu kahvia, ei voitu käydä vessassa ja noin olleen. Sulatusoperaatio saatiin päätökseen vasta sunnuntai-aamuna, joten voitte kuvitella miten paljon remppaa mies teki toisella puolella tällä viikolla… Nooooh, nyt tiedetään ja osataan varautua tulevaisuuden pakkasilla. Onneksi putkari tulee vasta 16. päivä, joten on viikko 2 aikaa vedellä niitä viemärivetoja tulevaan kylpyhuoneeseen. Alla kuva yhdestä epäonnistuneesta vesiputkisuojauksesta. Otettakoon siitä opiksi.

Viikot kaksi ja kolme. Mies lähti töihin, joten remppahommia tehdään vain viikonloppuisin. Onneksi mies on ehtiväinen 😉 Ko. viikolla jatkettiin lattian tekemistä. Lisäksi valmistauduttiin putkarin tuloon. Rakenteita purkaessa löydettiin tulevan kylppärin seinästä ihan miehekkään kokoista hirttä. Kylppäriin mallailtiin myös tulevia vesikalusteita, jotta tiedetään miten leveä allastaso sinne saataisiin mahdutettua. Työskentelyolosuhteet olivat joskus aika jäätävät, kuten vesipullosta voi nähdä. Onneksi kohta saadaan rossipohja kiinni, ei kylmä ihan suoraan pääse huoneilmaan.

Viikko kolme. Tuli putkari. Ei mennyt ihan putkeen sekään. Putkarin auto meni rikki heti aamusta ja sen korjaamiseen meni aikaa. Mies oli ottanut vapaapäivän töistä, joten pieni kiukku meinasi nousta häällä pintaan kun putkari alkoi vähän perua koko tulemista. Nooh, mies sai sen uhkailtua paikanpäälle ja parissa neljässä tunnissa oli hommat valmiita niiltä osin, kun ne nyt tässä tässä vaiheessa pystyttiin tekemään. Viikolla ja viikonloppuna mies jatkoi tuulensuojalevyjen laittoa lattiaa. Muuta ei oikein rakennuksilla ehditty tekemään.

Viikko neljä. Ei uutta tämän talon katon alla. Niitä tuulensuojalevyjä herra laittoi paikoilleen sunnuntaina. Lauantaina oltiin synttäreillä Nurmijärvellä, silloin ei ehtinyt remppailla. Viikolla mies teki pitkää päivää töissä, ei silloinkaan pystynyt touhuilla.

Viikko viisi. Mies oli viikolla flunssassa ja viikon työsaldo uhkasi jäädä tämän takia hiukan laihaksi. Mutta onneksi sairaus selätettiin jo perjantaina. La-su mies työskenteli tulevan khh:n kanssa. Alla hienohko kollaasi sen tiimoilta. Melkein viimeiset kipsit nyt lavalle. Enää kuraeteinen jäljellä, joka puretaan joskus kevään korvilla (toivottavasti).

Nonniin, eiköhän se siitä taas tältä osin. Vähän hitaahkosti tämä tästä etenee (versus tämä valmistunut puoli), koska joka viikonloppu on jotain häppeninkiä. Hitaasti, mutta varmasti kuitenkin mennään etiäppäin.

Ensi viikolla jatketaan khh:n kanssa. Toiveissa olisi, että loput koolaukset saataisiin pois seinistä, ikkuna pois ja lattia ylös. Kassellaan kassellaan 🙂

Vko 52/2016: Ja niin yksi vuosi on taas takana

3.1.201727.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Tällä viikolla vaihtuu vuosi. Jännä miten paljon sitä onkaan saatu tehtyä tässä, suhteellisen lyhyessä, ajassa. Yksi remontinjatkaja ainakin, niinku esimerkiksi 😉 Katseltiin blogin vuoden takaisia postauksia ja joo-o, onhan sitä jotain tapahtunut sitten niiden aikojen 😀

Mutta niin, taas tähän viikkoon. Minä pidin pojan tyytyväisenä, mies teki töitä (vaikka lomalla olikin). Tällä kertaa vuorossa oli lattiarakenteen, rossipohjan, tekeminen. Ja sehän tehtiin. Viikossa. Aikamoista. Nopeammin ja helpommin kuin viime kerralla kuulemma.

Entisen ulko-oven (ennen eteistila/tuulikaappi) ja viereisen huoneen välisestä seinästä löytyi jännä aukko, joka laudoitettu jossain vaiheessa umpeen. Kyselimme sen funktiota vanhoihin taloihin erikoistuneesta FB-ryhmästä ja suurin todennäköisyys luukulle on ollut laskiämpärin (suom. kusiämpärin) siirto asumistilasta kylmään eteiseen. Jänniä tuollaiset asiat tällaiselle modernille 80-luvulla syntyneelle. Niih.

Mutta nyt hommat melkein tuolta osin valmiit tilassa. Seuraavaksi jatketaan entisen keittiön purkamisella (tuleva khh) sekä rakenteiden korjaamisella. Ensin tila pitää tyhjentää, sitten ottaa seinät ja lattiat auki. On erittäin todennäköistä, että lattiarakenteelle on jotain tehtävä. Yritetään kuitenkin mennä mahd pienellä työllä, ei siis ylikorjata. Jos joku niska on sökö niin korvataan se, ei muita. Sitten olisi vessan rungon loppuunrakentelu viemäreiden sen sellaisten osalta. Viikolla 2 pitäisi putkarin tulla käymään.

Mitäs sitten muuta… Eh, ei varmaan mitään. Ei voi muistaa 😀

Ensi viikkoon taas pallerot! Kylmää kyytiä säiden puolesta luvassa, ei siis saada mitään lunssia siellä!

Vko 13/2016: vihdoinkin maalia lattiassa ja katoissa

3.4.201623.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Hyvää ja aurinkoista päivää taas täältä työmaalta! Täällä ollaan oltu ahkeria, vaikka itse sanonkin. Olen hiukan jopa ylpeä itsestäni 😉

Viime viikollahan tein itselleni to-do-list’in reissuleskiajalleni. Mitäs kaikkea sainkaan noista tehtyä?

Tiistaina oli vielä lomapäivä, kun putkari tuli käymään. Häntä odotellessani tapetoin keittiön loppuun. ONKO VÄHÄN HIENO!! Eli yksi kohta listassa tehty, check.

Samalla kun tapetoin, irroittelin ruokailuhuoneen katosta nauloja. Sekin valmis, check.

Ennen lounasta imuroin ja putsasin keittiön lattian. Check.

Lounaan jälkeen aloitin maalaushommat eli nyt on keittiön lattiassa eka kerros Permoa. Tämä ei ollut edes listalla ja kuitenkin tehty!

Keskiviikkona aloitin tekemään toista kerrosta. Maali loppui kesken. Voihan pihka. Noh, huomenna K-raudan kautta kotiin ja eikun jatkamaan. Kyllä se alkaa näyttämään jo lattialta!

Mä en ole valkoisen lattian suurin ystävä, mutta kyllä se vaan kirkastaa huonetta! Ja lattiahan ei jää täysin valkoiseksi, siihen tulee harmaalla maalilla maalattu salmiakkikuvio, vähän niinkusta alla olevissa kuvissa (jotka ryöstetty netin syövereistä):

Torstaina vetäsin puoleen huoneeseen sen tokan maalikerroksen. Nyt näyttää tältä:

Suurensuuri yllätys oli, kun siirrtyin sosiaalitilaan tekemään ruokaa, että Miehenpuoli palasi matkoiltaan kotiin! Ai ihanaa!

Perjantaina minä tein taas etätöitä, kun mies puursi remontin kimpussa. Hää otti ruokailuhuoneen katosta kaiken irtoavan irti ja sitten lähti hakemaan Tammisaaresta maalia, jolla katto maalataan. Katon sävy, Uulan Minttu, tulee olemaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä väriä. Tuli siitä aikamoisen makee! Ei liian uuden näköinen ja kuitenkin tosi siisti. Kuva ennen ja jälkeen. Oikeassa, jälkeen, kuvassa on katto vielä vähän märkä, siksi on vähän laikukas.

Töiden jälkeen otin taas sudin vanhaa maalia täynnä olevaan käteeni ja aloin maalaamaan keittiön lattiaa, taas kerran. Maalasin vain siihen asti mistä eilen aloitin, se kun oli vielä hiukka nahkeeta.

Siinä kauppaan ajellessamme mietin ääneen sellaista vaihtoehtoa, että talossa olisi sama katon väri linjassa etu- ja takapuolella. Eli tuo minttu olisi ruokailuhuoneessa, vierasvessassa sekä -eteisessä. Valkoinen olisi keittiössä ja olohuoneessa, porrashuoneessa ja kuraeteisessä omansa, kuten myös aula/lastenhuone/vessa- sekä kodinhoitohuone/vanhempien makkari-kombinaatioissa. Joillain samaa väriä löytyy lattioista, me oltaisiin vähän erilaisia tässä. Ja niinhän päätettiin sitten tehdä.

Lauantaina oli taas reissun aika. Mä kävin aamulla ennen lähtöä sutasemassa vielä keittiön loppuun. Nyt saa odotella keittiökaappeja, joiden jälkeen alan kuvioiden tekemisen.

Ysin aikoihin otettiin suuntimeksi Marttila, josta käytiin hakemassa pari paria pariovia (hahaa, kuinka älytön lause 😛 ), kuusi kappaletta ikkunoita (kylmiin eteisiin) sekä pari kph-seinävalaisinta ja katkaisijoita+pistorasioita. Siellä oltiin vähän pidempään, omistajapariskunta kun on NIIIIIN älyttömän mukava. Ovat saman ikäisiä kuin me ja tehneet aika pitkälle saman kuin me. Hiukkasen laajemmankin, heille ei tullut edes vettä tuossa 2009. Meillä on niin onnellinen tilanne, että talo on kunnallistekniikasta eikä tarvitse miettiä jätevesiasetuksia taikka muita.

Marttilasta ajettiin Turkuun, Hassisen kirpputorille, josta haettiin se ihana Muuramen kaappi. Sen paikka tulee olemaan ruokailuhuoneen nurkassa. Ja en varmaan edes koske siihen, vaikka maali onkin vähän lohkeillut, antaa iän näkyä vaan reilusti.

Kun kotio tultiin, alettiin hommiin. Mulla oli homma aika iisipiisi: vierasvessan katon maalaus. Ja kyllä, sekin on hieno! Kuvaa siitä ei ole, joten sanaani pitää vain luottaa 😉 Sävy on sama kuin mikä siellä ruokailuhuoneessa.

Mies aloitti ruokailuhuoneen lattian hiomisen kanssa. Osassa vanhoja lattialautoja oli joku tasoite päällä, joka piti saada poistettua. Ei ollut mikään nopea homma! Kun tasoite oli saatu poistettua, aloitti mies ruskean maalin pinnan rikkomisen. Tämä tehdään siksi, että uusi maali pysyisi kiinni vanhassa laudassa. Alla kuvakolleksön työn edistymisestä.

Vikassa kuvassa näkyy oviaukkoon laitettu muovi, jolla yritettiin pitää pölyn huoneessa. Toimi ihan ok. Hiominen saatiin valmiiksi vain kolmasosan verran, jatkuu siis ensi viikolla.

Keittiönlattian tilanne on hyvä. Sehän onnistui paremmin kuin mitä olisin voinut kuvitella!

Sunnuntaina oli vapaapäivä. Mun maha kun oikein ei ollut yhteistyöhaluinen ja mies teki oikeita töitä.

Mutta alla siis yhteenveto tästä viikosta to-do-list’in muodossa:

~~Irroittaa ruokailuhuoneen katosta naulat~~
Maalata olohuoneen kattopaneelit taas ja kerran (siirtyy johonkiin tulevaisuuden viikkoon)
Paikkamaalata keittiön katto (lattian maalauksen takia siirtyy)
~~Maalata vierasvessan katto toisen kerran~~
~~Tapetoida keittiö loppuun (jos uskallan)~~
~~Siivota keittiö~~
Hioa puuhellan savupelti (ensi viikolla sitten, tai joskus)

Tuon lisäksi tuli vedettyä alla olevat yli

~~Ruokailuhuoneen katon maalaus~~
~~Vierasvessan katon maalaus~~
~~Ruokailuhuoneen lattian skrapaaminen ja hiominen~~

Noh, mitäs ensi viikolla (rakastamieni listojen teko jatkuu :D)

Ruokailuhuoneen lattian loppuunhiominen
Vierasvessan katon paikkamaalaus
Vieraseteisen katon maalaus (x2)
Ruokailuhuoneen hirsiseinän putsaus ja yleinen siivous
Ruokailuhuoneen seinien maalaus (tai ainakin sen aloittaminen)

Elikkäs nyt pääfokus on ruokailuhuoneessa sekä vierasvessa/eteinen-akselilla, koska keittiö on holdissa lattian maalaamisen takia. Maanantaina pitäisi aloittaa sillä, että eteinen siivotaan ja telineet kasataan, jotta maalaus voi alkaa. On se ihme miten sitä romua kerääntyy joka paikkaan 😀

Nonniin, kissakuvia kehiin! Tällä kerralla pääosissa Tirppa ja Väiski, jotka päättivät vähän painiskella kevätauringon loisteessa ❤ Kuten jokainen kissan omistaja tietää, kunnon painit alkavat hellällä nuolemisella ja päättyvät jomman kumman häviöön. Tällä kertaa häviön koki Väiski, joka päätti poistua paikalta. Eli puolikas kissa voitti ison kollin. Girl power!