Ah, taas on yksi viikko vierähtänyt ja kesäloman alku sen verran lähempänä! Vaikkei kelit nyt kauneimmasta päästä olekaan olleet, niin onhan loma aina loma. Ja tämän loman sisältö on aika pitkälle taputeltu, ei tarvitse miettiä mitä sitä tekisi.

Mutta siis asiaan. Tämä viikko, tai oikeastaan pitkä viikonloppu, omistettiin koolauksien poistoille sekä seinäpintojen paljastamisille.

Lauantai meni omalta osaltani hiukan muissa merkeissä, tämä tyttö kun lähti äippänsä ja ihanan sissontyttönsä kanssa puutarhapäiville Tahvosille, joka siis suuri taimisto Pohjankurussa (noin 15 min matka meiltä). Ja siellä oli kyllä ihan kaikkea kukkiin ja puihin liittyvää! Sen kaiken kattomisestakin, jopa tällainen ei-puutarhaihminen, ihan innostuu! Äiti osti kaikenlaista pientä, itse en viitsinyt oikein mitään ostaa, kun ei ole oikein vielä paikkaa minne laittaa. Sade yllätti eikä siellä viihtynyt hirveän pitkään. Mentiin sieltä suoraan talolle, jossa Mies olikin saanut ruokailuhuoneen yhden seinän koolingit melkein pois. On se vaan ihmeellistä miten se avartaakin huonetta. Ja no, tulee siitä sitä pinta-alaakin se 15 cm per seinä lisää!

Ikkunanpielestä löytyi kaikista alkuperäisin tapetti. Voipi olla, että hän saa olla innoittajana myös tulevaisuudessa tämän huoneen seinien värimaailmassa. On sen verran kaunis paperi.

Lauantai lopetettiin aikaisin, ilma kun oli aika masentava eikä oikein ollut virtaakaan. Ja jostain kumman syystä aamun kuuden herätys (MIKSI???) aiheutti aikamoisen kooman siitä iltapäivästä. Parempi on lopettaa jos väsykiukku tulee pienimmänkin vastoinkäymisen edessä.

Sunnuntaina aurinko paistoi ja kaikilla oli kivaa. Herättiinkin vasta kasilta, joka antoi ihan erillaista virtaa päivään. Työnjako oli seuraavanlainen: Mies repii koolinkeja ja mä putsaan seinät vanhoista huokolevyistä. Ne tapetit, jotka seinään voidaan jättää, jätetään, mutta muut revitään pois. Ulkoseinien kuntoa kun on suht vaikea arvioida jos tapetti on seinässä. Pistokokeenomainen tarkastuskin voi jättää piiloon veden aiheuttamia vahinkoja. Ei siis haluttu ottaa turhia riskejä. Alla purkuhommista kuvia:

Ja sunnuntain rehkinnän lopputulos on tässä:

Oli siinä puuhaa ja puuta tuli takapihalle taas roimasti lisää, mutta olihan se sen arvoista. Huoneet, joista koolingit nyt siis purettiin, olivat ruokailuhuone, keittiö ja olohuone. Porrashuone jätettiin suosiolla loman ensimmäiselle viikolle, siinä kun on enemmän tehtävää kuin näissä kolmessa (följari, kattolaudat yms.). Nyt voidaankin alkaa ottamaan lattiakoolinkeja pois ja putsaamaan rossilautoja. Jei!

Maanantaina oltiin vielä lomalla, kun piti käydä asioilla. Virkamiehet ovat töissä niinkin loogisina aikoina kuin 9-15, joten on aikas vaikeaa työssäkäyvän käydä hakemassa lippulappuja työpäivän aikana. Ainakin jos oma työpaikka on Helsingissä ja laput ovat Tammisaaressa.

Kun oltiin käyty Tammisaaressa, suunnattiin Karjaan Rautiaan. Listalla oli hankkia alapohjan haltijapalkkien tuentaa varten sementtiä, verkkoa, kierretankoa ja muita tarveaineita. Oli todella hyvää palvelua ja saatiin kotiinkuljetuskin halvalla ja tiettynä päivänä. Luotiin rakennustili, tulee tilauksistakin helpompia jatkossa.

Kotona päätettiin pitää siivouspäivä. Koolausten irroituksista ja seinien putsaamisesta tulee aika paljon roskaa ja moskaa, jota ei siinä samalla jaksa lähteä heittämään minnekään. Siksi aina silloin tällöin pitää pitää siivouspäiviä, jolloin saadaan heitettyä kaikki moskat ulos. Mikäs siinä, aurinko paistoi ja linnut lauloi, Mies rehki ja mä otin aurinkoa. Hyvä työnjako saanen sanoa 😀 Kaivurimies soitti ja sanoi, että hänelle tulikin tiistai vapaaksi ja hän voisi tällöin tulla pihaamme putsaamaan erinäisistä kasoista. Hän tuli illemmalla katsomaan mitä pitää hävittää ja minne, mitä menee jäteasemalle ja minkä voi laittaa maapohjaa tukevoittamaan. Minun aikani meni suurimmalta osin kyllä hänen apupoikansa kanssa leperrellessä. Apupoika oli sussari nimeltä Zorro. Hän oli yli-ihana. Minä haluan koiran. Nyyh.

Ja sitten se tapahtui, meille tuli pihalle 2,5 hv ruohonleikkuri ❤ ❤

Naapurista tuli siis kaksi heppaa ja yksi poni leikkaamaan sivupihamme ruohoa kesäksi. On kyllä ihanaa. Aamukahvia juodessa voi kattoa mitä karvakorvat puuhailee. Öh, yleensä puuhailu koostuu kahdesta asiasta: syömisestä ja pötköttelystä, joskus tulee myös syömisen ja juomisen sivutuotteita. He ovat ihania. IH!

Ja kyllähän tähän nyt pitää laittaa kuvat pihasta ennen ja jälkeen kaivurimiehen:

Onhan se hiano! Ny on avaraa ku avarassa luonnossa! Pitää ihan oikeasti miettiä tuon, kuvassa taka-alalla olevan, ryteikön siistimistä. Siellä kun on paljon tilaa, jota ei voi oikein mitenkään järkevästi hyödyntää. Puut must go. Mutta ei ehkä tänä kesänä.

Ensi viikkoon pallerot, live long and prosper.