Vko 42-44/2016: etenee se talvi ja ne hommat

Kolmisen viikkoa on mennyt edellisestä postauksesta, pahoittelut siitä! Se ei tarkoita, etteikö jotain olisi tapahtunut, mutta jotenkin on vain päivittäminen unohtunut… Sinänsä jännä, koska mammalomalla luulisi olevan juurikin sitä aikaa, jolloin tehdä näitä postauksia 😀

Joo, asiaan siis. Viikolla 42 tehtiin jotain. Ehkä. Viikonloppuna oli anoppi käymässä. Silloin puuhailtiin porrashuoneen eristämisen kanssa sekä ulkohommia. Pitää myöntää, etten yhtään muista mitä tällä viikolla on tapahtunut, mutta kai se on ymmärrettävää. Yksi kuva on kuitenkin todisteena, että jotain on tapahtunut 😀 Tuon päälle laitettiin sitten  vanereita ja kamaa. Eivät pääse kissat enää alapohjaan ja voidaan pitää joskus huoneen ovea jopa auki.

image

Ja jos oikein muistan, mies ja anoppi siivosivat kuraeteisen. Ylös siirtyi sohvapöytä ja ylimääräinen romu, maalit taas saivat uuden leposijan porraseteisestä. Kuraeteinen on siis aikas kivan siisti. Ainakin vähän aikaa 😉

Viikko 43 meni miehellä töissä ja mulla taas ihan kotona möllötellessä. Tein uudella yleiskoneella sämpylöitä ja pullia ja tollaisia. Perjantaina käytiin Ikeassa ostamassa porrashuoneeseen kirjahyllyjä. Koska niitä ei ollut Espoossa, piti lähteä Vantaalle. Ihan meni koko päivä siinä retkessä. Oli kivaa. Ei oikeasti ollut. Mutta nyt on hieno hylly seinässä. Nyt pitäisi enää löytää ne kirjat sinne.

Lauantaina talo täyttyi lapsista ja lapsenmielisistä aikuisista. Mun kavereita siis tuli käymään lapsiensa kanssa. Oli oikein kivaa. Tein feta-pinaatti- ja mustikkapiirakkaa, ihan ekaa kertaa elämässäni. Ja onnistuivatkin vielä! Olen aika yllättynyt… Kyllä musta vielä pullantuoksuinen äitee saadaan leivottua 😉 Käytiin kattomassa hepoisia ja yksi kaveri vielä haravoikin

Mutta sai tuo mies vielä muutakin tehtyä, kuin vain hyllyjuttuja: pisti jytäkoneella remppapuolen lattiaa taas palasiksi. Joku tymä oli muurannut isoja kiviä tuohon betonilaatan päälle. Ei oikein tajua niiden pointtia…

Viikko 44 meni arkipäivien osalta aika ei-remppahommissa. Mies oli töissä ja mä möllötin kotona. Perjantaina aattelin kyllä yläkerrassa vähän kamoja lajittelemassa. Sain hommaa vähän tehtyäkin, kunnes kuulin yhdestä pahvilaatikosta ääniä ja näin sen päällä olevan reiän. Siihen jäi lajittelut…

image

Viikonloppuna saatiin kuitenkin hommia taas tehtyä. Oltin tässä päivänä muutamana käyty hakemassa Kodin Tavaratalosta toinen pressutalli, joka nyt sitten saatiin pystytettyä. Onneksi sää oli puolellamme 🙂

Tapasimme myös perjantaisen äänen aiheuttaja, ei ollut kauhean otettu saamastaan huomiosta. Mutta lähti sitten naapuriin johonkin toiseen taloon asustelemaan. Metsähiiri hän taisi olla.

image

Sunnuntaina mies meni remppapuolelle touhuamaan. Minä en. Ja taas hän sai tehtyä hommia paljosti ja kunnolla.

Betonikakku siis murtuu aika helposti, mutta sen alla on sitten hiekkaa sellaiset miljoonasataakuutiota. Ja se pitää saada kärrättyä ulos jotenkin. Miehellä on siinä sitten tekemistä…

Se näistä viikoista. Seuraavaan kertaan pallerot ❤

Kissekuvia onkin sitten parikin, koska a) kissat ovat tymiä ja b) valokuvauksellisia.

Vko 30/2016: allashommia ja valmista pintaa (vihdoinkin)

Mulla meni selkä sunnuntain suursiivouksessa, joten se vähän vaikeutti puuhastelua. Mutta kyllä jotain saatiin kuitenkin tehtyä tälläkin viikolla, jeejee!

Sain kuitenkin öljyttyä tasot. Niistä tuli oikein hyvät, IMHO.

Sain myös maalattua keittiönkaappien ovet kahteen kertaan, ne kun pystyi maalaamaan pystyasennossa. Keittiökaapistot maalasin kertaalleen perjantaina, kun selkä antoi myöden.

Mies tuli kotiin perjantaina. Käytiin hakemassa vähän kalustekulmia, saatiin kahvipaketin hinnalla. Niitä ei ole koskaan liikaa. Lisäksi mies kävi kotimatkalla Hyvinkäällä hakemassa Ekovilla- ja palovillapaketteja. Niitäkin tarttee tulevaisuudessa.

Perjantai-illalla sovitettiin induktiotaso paikoilleen. Se meni hyvin paikoillensa, pienellä justeerauksella.

image

Kokeiltiin myös pistää saarekkeen allas kohillensa. Joo, ei mennyt. Aikamme yritettiin, tasoa sorvattiin, kiroiltiin ja turhauduttiin. Sitten luovutettiin. Mentiin grillaamaan. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Siinä illalla kävi myös uusi putkarimme käväsemässä. Kattiin huudit ja juteltiin aikatauluista. Vedet ja sähköt siirtyvät vasta elokuun 25. päivä. Varmaan tehdään sitten niin, että muutetaan loman alussa toiselle puolelle ilman sähköjä ja vesiä, siirretään jääkaappi ja uuni kuraeteiseen, vessa sekä ja varaaja jäävät toiselle puolelle. Jatkoroikilla sähköt uudelle puolelle. Vanhaa puolta voi siis alkaa jo purkamaan, kun ottaa sulakkeet irti purettavista tiloista. Aloitamme varmaan meidän nykyisestä makkarista ja olohuoneesta. Sitten siirrytään tulevaan kodinhoitohuoneeseen. Kun siirrot on tehty, voidaan alkaa purkamaan siivouskaappia. Lopuksi vessa. Tai näin on suunnitelmat, katotaan mikä on todellisuus… 😀

Lauantaina allashommat jatkuivat siitä mihin perjantaina jäätiin. Ei ollut muotti ihan altaan  mittojen mukainen, se sitten aiheutti kaikki ongelmat. Onneksi mies on kätevä ja louhi tasoa pienemmäksi eri puolilta. Poistettiin myös keittiökalusteen yksi tukipuu. Sitten allas meni paikoilleen. Ja ohan se nyt hieno!! Vielä kun sen ostetun hanan löytäisi jostain, niin olis tosi jees 😀

image

Taso pitää kyllä paikkamaalata parista kohtaa, joten uusiksi menee se öljyäminen. Mutta ei se haittaa, ei ole paha rasti tehdä uudelleen.

Mies jatkoi hommia vierasvessan kanssa. Nyt on katossa listat ja maalissa seinät. Ei kuvaa tällä kertaa.

Minä otin asiakseni keittiön siivouksen. Lattia on ihan kauheassa kunnossa. Vähän surku homma. Pitääpä hioa ja maalata uudelleen jossain vaiheessa. Noh, silleen asiat menevät. Joskus menee putkeen, joskus taas ei. Putsasin myös puulieden päälisen. Kiva huomata, että siellä oli myös liesi sen kaiken rojun alla! 😀

Maalasin myös olohuoneen ikkunan yläpuolen, joka oli vaaleampi kuin kumpikaan ikkunasivusta. Sekoittelin vähän väriä ja maalia ja siitä tuli kerralla hyvä! Kerrankin! Ruokailuhuoneen seinän väriä sekoittelin jonku sata kertaa ja litraa. Ja kuitenkin tuli liian vaalea. Mutta siinä olikin se vikana, että yritin mittailla maalia ja väriä. Nyt heitin lonkalta ja meni kerralla oikein. Kiva juttu.

Sunnuntaina oli mulla ohjelmassa erilaisten asioiden maalaamisten kanssa. Ekaksi laitoin tasoitetta muurauksen ja tason väliseen rakoseen ja väriä päälle. Sitten maalasin liitumaalilla muuratun liesikompleksin. Lopputulos miellyttää ainakin mun silmää ❤

Jossain vaiheessa maalasin myös keittiökaappien täysipuiset osat toiseen kertaan. Osaan tulee valkoista pellavaöljyvahaa, samaa kuin vetimiinkin.

Porrashuoneen följari sai myös maalia pintaansa. Koska valkoinen olisi ollut vähän plääh muuten keltaisessa huoneessa, päätettiin laittaa siihen muuta väriä. Väriksi valikoitui Uulan minttu. Se on oikein hyvä.

Mies keskittyi nyt puolestaan vieraseteiseen. Nyt eteisessä ovat kaikki kattolistat paikoillaan. Ongelmia aiheutti tuo muurin kohta, siihen kun ei saanut meidän tavallista kattolistaa sopimaan mitenkään. Mies teki sitten vähän kikkakolmosia L-listojen kanssa ja hyvä siitä(kin) tuli! Väriä vielä pintaan niin se olis siinä.

image

Jossain vaiheessa viikolla tuli mieleen alkaa vähän hahmottelemaan tulevaa kodinhoitohuonetta. Meillä on pari pakko saada -juttua, jotka sinne on saatava: kura-allas ja suht paljon säilytystilaa. Mä haluaisin vielä kaksi pyykinpesukonetta ja paljon kuivaustilaa, mutta pitää kattoa saako tuota toista konetta mahdutettua tilaan. Piirrokseen on hahmoteltu vain yksi.

Vanhoista pohjakuvista on huomattu, että meidän tulevan makuuhuoneen ja kodinhoitohuoneen välillä on oviaukko. Siihen oon aateltu avohyllyä, aukon kun voi eristää makuuhuoneen puolelta, jossa siinä kohdassa on koko seinän levyinen vaatekaapisto. Mies ei ainakaan torpannut heti ideoitani, joten ehkä noista jotain saadaan toteutuslistallekin 😉

Hyvin kissa naamioituu uuteen tasoon muuten, Väiski siis also approves 😀

image

Mitäs olisi ensi viikolla luvassa? No, mies on vielä maanantain lomalla, joten se lupasi hommailla pattereiden kanssa. Ne kun pitäisi vetää sillä Rostexilla enkä minä enää sitä oikein uskalla tehdä (liikaa maalihöyryjä). Minä sitten aion maalailla niitä päälimaaleilla, olis sitten valmiina nekin. Sitten olisi aikomus vedellä sitä vahaa niihin keittiökaappeihin. Pari kohtaa niistä pitäisi vielä maalatakin. Maalailua siis arki-iltoina luvassa. Sitä keittiönlattian hiomistakin pitäisi ehtiä tekemään, jossain vaiheessa. Viikonloppuna varmaankin keskitytään karmilistoihin, jotta nekin saataisiin valmiiksi. Ikkunoissa menee varmaan enemmän aikaa, niitä kun pitää enemmän mietiskellä…

Mutta se siitä viikosta taasen. Hyvää ja rauhallista viikkoa kaikille, tsemppiä teille jotka joutuivat takaisin töihin palaamaan!

Vko 25/2016: Patterihommia ja niiden valmistelutöitä

Nyt on vihdoinkin tullut se viikko, jolloin patterien ja niiden putkien asentaminen aloitetaan. Optimistinen vuoden 2015 arvio oli joku maaliskuu. Että vähän on aikataulu venähtänyt… Nooh, oppia ikä kaikki. Tehtävälistoja saa, ja pitää!, tehdä, mutta aikataulut ovat kyllä ihan stanasta.

Mutta jees, tähän viikkoon. Maanantaina olin lomalla ja maalailin patterintauslistoihin ekan kerroksen maalia. Lisäksi leikkalin lumppupaerista lisää paloja. Kun mies tuli kotio, käytiin maalikaupoilla ja sitten se vielä maalasi porrashuoneen seinän. Siitä tuli aika pirtsakka, vaiko mitä? 😀

IMG_20160620_210538

Tehdään varmaankin niin, että huokolevyseinät maalataan tuolla värillä ja muut kaksi seinää sitten jollain muulla (ehkä vähän neutraalimmalla). Ei tule ihan silmille sitten tuo. Ei se ihan kirkkaan keltainen ole, mutta aika lähellä 😀 Aattelin myös, että jos seiniin tekisi sabloonakuvioita, joka rikkoisi vähän tuota keltaisuutta. Kassellaan kassellaan. Tuo huonehan jää  remppahuoneeksi vielä siihen asti, kun toinen puoli saadaan valmiiksi. Ei siis mikään kiire.

Tiistaina vedettiin yhdessä toka kerros listoihin sekä kannettiin patteri hollille. Onneksi mies oli ottanut töistä lainaan ns. skeitin, jonka päälle patteri sai nostettua. Sitten vaan rullailtiin paikoilleen. Tuut tuut. Tiistai-iltana tein, taas, ostoksia. Ostin Domus Classicalta keittiöön kaksi valaisinta, jotka tulevat meidän ainokaisen seinäkaapin alapintaan työtasovalaisimiksi. Sitten ostin Powerista Savon liesituulettimen, joka tulee meillä induktiotason yläpuolelle huuvan sisään. Ihan perus aktiivihiilisuodatinmalli, jossa nappulat tuossa alapinnassa. Ei tarvitse niistäkään enää stressata. Kaikesta muusta pitää, tietenkin 😉

Keskiviikko-aamuna mies pisti porrashuoneen listan vielä paikoilleen ja siivosi teknisen tilan. Ysin aikoihin putkari jo soittelikin, että miten pääsee taloon sisään. Että todiste on siitä, että joku on paikalle saapunut. Tuut tuut siihenkin. Mies kävi iltapäivällä hakemassa puusepältä keittiönkaapit. Toinen voidaan jo kasata paikoilleen, toisen (saarekkeen) kanssa pitää odotella, koska vie sen verran tilaa, ettei ole fiksua vielä paikoilleen pistää.

Kun mies oli keskiviikkona tullut kotio, oli Väiski ollut sisäportailla istumassa ja odottamassa. Sosiaalipuolen ovi oli ollut täysin seppoisen selällään. Putkiremppamiehet oliva tainneet vähän käydä sillä puolella 🙂 Nooh, muut kissat löytyivät oikealta puolelta. Aateltiin siinä sitten avartaa heidän reviiriään ihan luvan kanssa eli jätettiin ovi auki. Saivat käydä kattelemassa toista puoleta ihan rauhassa. Oli vähän jännää kaikille muille paitti Pepille, joka meni kuin vanha tekijä paikasta toiseen. Yöksi ovi jäi auki, pääsivät juoksemaan sinnekin ihan rauhassa.

Torstaina oltiin lomalla kummatkin. Siis päivätöistä, ei rempasta 🙂 Mutta, koska putkimiehet olivat myös töissä, jäivät meidän remppapuolen työt vähän vähäsiksi. Ei viittinyt mennä samaan aikaan sinne heilumaan. Kun putkarit menivät lounaalle, me mentiin vierasvessaa mittailemaan ja vesikalustetta rei’ittämään. Mä revin nauloja kanssa seinästä. Ei nyt ihan kaikkea ajateltua saatu tehtyä, mutta mitäs pienistä. Putkarit saivat kyllä paljon aikaan! Ekat patterit paikoillaan, aivan ihanat!

Käytiin siinä kaupasta ja kun sieltä kotiuduttiin jatkettiin vielä vähän hommia. Mies alkoi hiomaan ja maalaamaan porrashuoneen lattiaa. Minä taas kohdistin mielenkiintoni ja energiani emännänkaappiin, josta pitää vanhat maalit putsata poijes.

Kaikkea en saanut skrapalla poistettua, joten pitää odotella kauniimpaa päivää ja pistää Speedheater tulille ulkona. Lähtee varpisti. Ja niin, kaikki on pakko ottaa pois, koska vanha maali oli todella kärsinyt. Tykkään kyllä tuosta mintusta värinä, mutta mutta. Pitää miettiä.

Perjantaina, Jussina, tehtiin liisteröintihommia ennen mökille lähtöä. Ekaksi mies tapetoi keittiön puuttuvat pari tapettivuotaa. Sitten aloitettiin porrashuoneen loppuunlumputus. Siinä meni sen verras aikaa, että kun oltiin valmiita niin olikin jo aika lähteä möksälle.

Illalla kun tultiin takaisin huomattiin, että paperit olivat kuivuneet liian nopeasti (kuivausvehje oli todella tehnyt tehtävänsä) ja olivat menneet ihan käppyrään. Eipähän tarvinnut miettiä mitä lauantaina tekee 🙂 Vaikka kello oli lähempänä yhtätoista, meni mies maalaamaan porrashuoneen lattian vielä kertaalleen. Ehtii sitten kuivua kunnolla ennen maanantaita, kun putkarit tulevat taas töihin.

Lauantai valkeni kauniina. Aamukahvin jälkeen ruvettiin töihin. Mä aloin maalaamaan listoja, joita pystyi maalaamaan ilman suurimpia siivousurakoita. Maalin siis sai pintaansa keittiön, vierasvessan sekä olohuoneen lattialistat. Sillä aikaa Mies korjaili lumppupaperifiaskoa porrashuoneessa. Liisteri loppui kesken, joten vehnäjauholiisterillä jatkettiin. Se piti tehdä ekaksi, joten siirryttiin seuraavaan puuhaan: tehtiin jääkaappikaapin sisäseinät raakalaudoista. Mä pääsin käyttämään sirkkeliä, mii laiks 🙂 Mies ampui dyckertillä paikoilleen. Siitä tulee hyvä. Sitten mä siirryin ulos jatkamaan emännänkaapin skrapaamista. Mies taas alkoi tekemään jääkaappikaapin sähköjä. Emännänkaapista sain suurimman värit poistettua ja löysin netistä kuvan, josta näkyy kaapin alkuperäinen värimaailma. Saman värinen maali löytyi tuosta omastakin kolmen kerroksen jälkeen. Tuollainen siitä sitten tulee. Hyvähyvä.

Nyt pitää ottaa maalit pois vielä siitä seinäkaapista ja kattoa mitäs väriä siinä on alimpana.

Iltapäivästä saatiin seuraa, kun kaveri tuli isolta kirkolta käymään. Koska mä en saisi oikein enää nostella raskaita esineitä, pistettiin ilmainen työvoima heti töihin. Mies ja kamu kantoivat keittiönkaapit sisälle. Eka saatiin jo omalle paikalleensakin, muut odottelevat omalle paikallensa pääsyä vieraseteisessä. Ovathan ne vaan niin ihania ja kauniita ❤ Ja nyt pitäisi alkaa miettimään taas sitä väriä. Värit ovat mulle vaikeita päättää.

Illalla mies vielä liimaili lumppuja seinille. Pistettiin sormet ristiin ja toivottiin, että korjaus toimisi eikä koko huonetta tarvitsisi tehdä uudelleen.

Sunnuntaina minä menin juhlistamaan maailman ihanimman kummitytön ripillepääsyä. Mies jäi töihin. Kun tulin kotiin, oli porrashuone (katastrofilta siis vältyttiin) ja lattialistoja maalattu. Ilmaiseksi saatu rakennusimuri oli päättänyt käräyttää jonkun osasensa, joten suurin osa ajasta oli mennyt sen kanssa tapellessa. Penteleen tekniset vehkeet 😦

Ensi viikolla mä jään taas reissuleskeksi, kun mies lähtee viikoksi muualle töihin. Mulla olisi viikon to-do-listalla:

  • Maalikaupassa käynti maanantaina, ostoslistalla pönttöuunien maalit
  • Vieraseteisen listojen Osmotus
  • Muiden lattialistojen maalaus

Torstaina lähden käymään Pyhtäällä hakemassa vähän valurautahommeleita köökkiin, esim. vohveliraudan, munkkipannun sekä pikkulettupannun. Ja halvalla sain. Samalla myyjällä oli myynnissä myös messinkisiä verhotankoja, mutta niiden kanssa olin myöhässä. Nyyh. Mutta enpä ole ikinä tuolla suunnalla käynytkään, joten kiva nähdä millaista tuolla itärannikolla on.

Nonniin, tämä tästä viikosta. Viikon kissakuvassa on Tirppa, jota taisi vähän jännittää reviirin yhtäkkinen laajeneminen, Peppi taas oli ihan relana 😀

image

Vko 51/2015: porausta, seinää ja sensellaista

Alkuviikko meni kauhean nopeasti. Maanantaina, töiden jälkeen, alettiin väsäämään taas vessanseiniä. Meni vähän paremmin kuin edellinen yritys, mutta mulle iskenyt migraanikohtaus lopetti työt vähän ennen aikojaan. Hyvä alku silti.

image

Illalla kävi yksi paikallinen hakemassa vanhan lämminvesivaraajankin. Onneksi on Roskalava-tyyppisiä ryhmiä facessa.

Tiistaina käytiin töiden jälkeen Lohjalla hakemassa pari valurautapatteria. Niitä oli yhteensä kuusi, mutta vain kolme saatiin mukaan, koska painoivat IHAN ÄLYTTÖMÄSTI! Kaksi 50 senttistä ja yksi kasikytsenttinen saatiin autoon, mutta yläkertaan jäi vielä yksi 120 senttinen ja kaksi satasenttistä. Pitää saada lisämuskeleita, jotta ne saadaan ales ja autoon. Katellaan. Jatkettiin taas vessanseinän kanssa illalla, alkaa muotoutumaan tuo rakenne. Ihan hyvän kokoinen siitä tulee.

Keskiviikkona käytiin hakemassa vannesaha samalta tyypiltä keneltä ostin valurautasen pylväsporakoneen. Tämä ei niin paljoa maksanut. Samalla varattiin anopille kuusi saman miehen pihasta. Hieno kuusi on. Haetaan huomenna tai joku päivä. Kympillä lähti, ei paha.

Hirsimiehet saivat urakkansa päätökseen keskiviikkona. Enemmän meni rahaa (paljon enemmän) ja aikaa kuin mitä etukäteen ajateltiin. Pitää siis säästää loppupäästä. Nyt on porrashuoneessa kattokin pään päällä, uudet niskat ja kylmän vintin osuus purettukin. Aivan ihanaa!

Jatkotyöt ovat siis täysin meidän käsissä. Onneksi miehellä alkaa loma maanantaina, kolme viikkoa työleiriä taas edessä 😀

Ekaksi tehdään vessan väliseinät. Sitten aletaan levyttämään seiniä. Seinien levytys aloitetaan porrashuoneesta, koska se on ainoa tila, jossa ei ole kaikkea romua. Kun se on saatu valmiiksi, voi sinne alkaa raijaamaan niitä kamoja muista huoneista, jotta ne päästään levyttämään. Kaiken tuon jälkeen pitäisi alkaa tekemään lattioita. Ja sitten pääsisi hei koeponnistamaan pönttiksiä, ehkä! Vähänkö siistii.

Torstaina tontille saapui rekka. Rekassa oli porausvehje. Se poras reijän. 230 metriä ja rapiat. Aikamoista, sanon minä.

Homma alkoi siinä ysin aikoihin ja loppui varmaan siinä kuuden pintaan. Hienosti jaksoi koneenkäyttäjä vieressä seistä ja operoida vehjettä. Vietiin häälle kahvia jossain vaiheessa, ulkona oli kuitenkin jo pakkasta.

Torstai-päivällä kävi käymässä myös yksi ehdokas teknisen tilan vedeneristyksen tekijäksi: Akun Laatoitus- ja Vesieristyspalvelu. Tuntui hyvältä ja ammattitaitoiselta tyypiltä. Jäämme odottelemaan tarjousta.

Perjantaina mies lähti taas matkoihinsa ja minä jäin yksi talolle. Illalla siivoilin porrashuonetta, koska lauantaina alkoi huoneen huokolevytys. Kamaa ei paljoa ollut, puuta ja vanhaa huokolevyä yläkerrasta. Samalla siirsin vanereita seinän vierestä pari senttiä, koska huokolevyjen tulee levätä koolinkien päällä.

Lauantaina aloittelin töitä ysin aikoihin. Ensimmäinen este ilmeni nitojan muodossa, ei ollut oikeita niittejä. Kuitenkin oli pakko tunkea niitä vääriä sinne, jotka jäivät, tietenkin, sinne kiinni. Purin masiinan enkä osannut enää koota sitä. Noh, rautakauppaan ostamaan uutta. Uusi toimi kuin unelma. Olihan se aika kova homma nostella noita 1200x2700mm levyjä, mutta onneksi olivat kevyitä. Multitoolilla sahasin ja sepä vasta olikin helppoa ja kätevää. Oman haasteensa hommaan toivat ulkoseinään jo naulatut huokolevyn palaset, jotka aiheuttivat sen, että eka levy piti nostaa 10 senttiä lattiapinnan yläpuolelle. Yksin levyn nosto, paikallaanpito ja ruuvaus oli aika hankalaa. Mutta kyllä se meni ihan hyvin kun sai itsekseen kiroilla. Kovaa. Lopetin työt kahden aikoihin, koska minulla oli ilo päästä kavereiden kanssa pikkujouluilemaan isolle kirkolle. Tai siis itäpuolelle isoa kirkkoa.

Tässä yhden ihmisen yhden päivän saavutus:

Kun illan riennoista kotiuduin puolen yön aikoihin, odotti minua iloinen yllätys: Movano pihalla ja mies kotona! Ihanaa! Kolme viikkoa se o kotona!

Sunnuntaina jatkettiin miehen kanssa yhdessä siitä mihin mä jäin. Mun äitee tuli siinä puolen päivän aikoihin ja me tytöt lähdettiin etsimään joulusyötäviä lähiseuduilta, mies jäi töihin. Kun kolmen aikoihin kotiuduille, oli mies melkeinpä valmis huoneen kanssa. Aika hyvin 1,5 päivän työksi!!

Ensi viikolla mies aloittaa teknisen tilan seinien tekemistä, ei siinä kauaa nokka tuhise. Seinät meillä tulee ihan vain vanerista. Lattia epoksia. Eristemies olisi halunnut laittaa seiniin kivilevyä, mutta sitä ei meille enää tule. Ikinä. Ensi viikolla on joulukin. Että silleen ihan kiva.

Ja lopuksi tietenkin taas pakollinen kissa-kuva, jossa Tohvelia käytetään keinoemona, vaikka kolli onkin. Tirpan asento on… Jännä.

image

No niin, hyvää ja rauhallista Joulua vaan kaikille!

Vko 50/2015: kaikenlaista hommaa

Viikko alkoi etätyöpäivällä, jota seurasi huhkiminen lattialautojen kanssa. Päivällä saatiin hirsimiesten kanssa keskusteltua millaiset portaat tulee ja nuin, mitä porrashuoneesta puretaan jne. jne. Portaiden alkupää siis on muuttanut paikkaansa matkan varrella. Vasemmalla oleva kuva on arkkitehdin piirros, joka tehtiin rakennuslupaa varten. Oikeassa kuvassa taas tämän hetken tilanne (kuva otettu kameralla paperilta, ai kun on hai-tekkiä).

Hirsimiehet laittoivat tänään ikkunat tiiviiksi. Ei ollut ihan perinnerakentamisen oppikirjasta, koska hommassa käytettiin sikaliimaa. Koska kyseessä ovat väliaikaiset ikkunat, jotka tullaan vaihtamaan noin viiden vuoden päästä, on oikeastaan ihan sama mitä ikkunoille käy. Kunhan vaan sade ja muu ulos-kuuluva-tavara pysyy siellä ulkona, minä olen onnellinen. Nyt näin on ja hyvä niin.

Kolmen aikoihin alkoi sitten mun urakka: lattialaudat pressutallista sisälle. Hirsimiehet ehtivät tänään myös korjaamaan tuon meidän tallinkin, nyt pitäisi senkin pitää vähän paremmin vettä. Vesi ei ole ollut meidän kaveri viime aikoina, sitä on mennyt sinne minne sen ei ole ollut tarkoitus mennä.

Homma oli valmis siinä puoli seiskan aikaan. Eli kolmisen tuntia hommassa meni. Lautoja oli varmaan noin 150. Loppuajasta oli valon puolesta vähän haastavaa, kun sitä ei enää ollut. Mutta tähtitaivas oli taas jotain uskomatonta. Sitä jäi tuijottelemaan aina tasaisin väliajoin. Siinä ne ny on. Olohuoneessa. Eivät enää homehdu ulos.

Tiistaina kävin vain nopeasti avaamassa oven porrashuoneeseen. Siellä oli… perin villaista, noin lievästi sanottuna 😀

image

Tuossa siis joko kaikki tai osa yläkerran kylmillä sivuvinteillä olevista lasivilloista. Kylläpä sitä on sinne siunaantunut, halavattu sentään. Olihan siellä lasivillapaalien muovikääreetkin. Kiva saada kaikki moskat pois.

Keskiviikkona kävin taas ottamassa kuvan oven suusta. Olin tosi häpi kun huomasin villojen olevan poissa.

image

Huone oli siis pilkkopimeä. Onneksi laitoin taskulampun päälle ja aloin kattelemaan tarkemmin huonetta:

On toi hormi kyllä aika pähee. Jää sitten loppujen lopuksi näkyviin tuonne ylös, maalataan vaan. Ja lämminvesivaraajakin on hävinnyt yläkerran huoneesta. Se on jossain. Ja mikä ihaninta, kylmillä vinteillä ei taida olla enää lasivillaa. Mun mieli on rauhoitettu.

Päätin myös, kotimatkalla, etten ala tyhjentämään yläkerran huoneita vielä vanhoista eristeistä. Keittiöstä on varmaan pakko pari kattopaneelia vaihtaa, koska jostain on vettä sinne päässyt. Muutoin niin tyhjätään kun päästään yläkerran kimppuun. Jos niskoja pitää vaihtaa niin tehdään korvaava pattinki viereen ja otetaan huono niska pois. Alakerran vanhoille kattopaneeleille ei myöskään tehdä mitn ennen kuin yläkerta on valmis. Eli maalaamiset jne tehdään vasta sitten. Eipähän ota päähän, jos yläkerran rempassa tulee yllätyksiä (lahoa lautaa, kenkä paneelista läpi tms.). Otetaan vanhat naulat pois ja se siitä. Onhan noissa nokeutuneissa (onko tuo edes sana?) katoissa jotain nostalgistakin.

Torstaina olivat miehet saaneet jo ekan niskankin paikoilleen. Ei ole ihan varma tuleeko noita vain yksi, kuten eteisessä, vaiko monta. Kassellaan mitä he tekevät, meillehän on ihan sama, kuhan toimii.

Tuossa pikkukuvassa oleva putki, joka tulee lattiasta ylös, on tuleva runkovesiputki, joka sijaitsee teknisessä tilassa. Niska on siis rakennettu niin, että teknisen tilan väliseinä on juuri sen alla. Hyvähyvä.

Perjantaina taas etäpäivä. Keskipäivän tienoilla pidimme hirsimiesten kanssa pienen neuvottelutauon, jolloin päädyimme seuraavaan: työmaalle pitäisi saada puuseppä käymään, joka voisi sanoa millainen porrausaukon tulisi olla, jotta rappuset tulisivat käytännöllisiksi. Rappusten ehdoilla tehdään myös välikaton rakenne, joten olisi hyvä tietää millaiset niistä tulee. Noh, onneksi Markku osasi sanoa, että ihan naapurissa asuu puuseppä, joka on tehnyt portaita esim. Billnäsiin. Ja ei kun tuumasta toimeen ja puhelin käteen. Lopputulos: puuseppä oli työmaalla vartin sisällä soitosta. Loistavaa. Noh, siinä kateltiin ja mittailtiin, keskusteltiin ja tuumailtiin. Lopputulema oli se, että emme teekään u-portaita, vaan l-mallin portaat. Porrashuoneeseen ei siis tule enää käännöstä, vaan portaat loppuvat suoraan teknisen tilan päälle. Ovi-aukko siirtyy hieman sivuu, melkein vastapäätä ulko-ovea, joka mielestäni hyvä, koska tällöin siihen suunnittelemani pariovet pääsevät oikeuksiinsa. Alla toooodella havainnollistava kuva tulevasta porrasrakenteesta, ihan itte tein:

image

Mitattiin, että tulokohdasta on kattoon vielä yli kaksi metriä. Ei siis osu otta kattoon. Ja vastapäiseen seinään on kanssa matkaa sen verran, ettei tunnu siltä, että rappusten lopussa tulee seinä vastaan. Jee.

Päätimme myös, että yläkerran aulatilan kylmät ullakot poistetaan käytöstä. Kahden päätyhuoneen kylmät ullakot pidetään käytössä ja aulatilan sivuihin tehdään oviaukot kylmille ullakoille, jotta voimme tarvittaessa tarkistaan eristysten tilanteen.

Kylmäullakko näkyy tuossa vasemmassa kuvassa. Oikeassa kuvassa taas näkyy IV-poistoputki, joka menee kai katolle. Pitää varmaan tehdä vähän purkuhommia ennen rappusten tekemistä…

Lauantaina tuli anoppi käymään ja puuhailut alkoivat toden teolla. Saimme perjantaina tietää, että maalämpökaivon poraus suoritetaan jo ensi viikolla. Ei siis viikolla kaksi, kuten aiemmin sovittu. Huh. Viikonlopun työsuunnitelma oli siis aika selvillä. Takapiha kun näytti lauantai-aamuna tältä:

image

Anoppi aloitti joulusiivouksen sisällä, kissojen suureksi iloksi, ja me lähdimme miehen kanssa siivoamaan takapihaa. Nuo roinat ovat siis tasan siinä kohdassa mihin kaivo pitäisi porata. Tunti pari siinä meni, mutta saatiin me kaikki lavalle taikka kasaan. Miten taas muistuikin mieleen, että mä halvattu inhoan tuota kipsilevyä ja lasivillaa. Yöh. Onneksi nämä olivat taas viimeiset niitä vähään aikaan. Tai ei ainakaan tämän vuoden puolella pitäisit tulla vastaan.

Lauantaina käytiin myös hakemassa rautakaupasta puutavaraa vierasvessan rakentamista varten. Ja ei kun tekemään. Ei ole niin helppoa kuin miltä kuulostaa. Alkaa olemaan niin epäileväinen eri mittojen ja suoruuksien suhteen, koska niitä on tässä tapahtunut sen pari kertaa. Hirsimiehet antoivat vinkiksi sen, että ulkoseinät ovat suht suoria, joten mittaus kannattaa tehdä suhteessa niihin. Joo tätä nuodatettiin. Mutta, koska aloitimme suht myöhään, saimme vain yhden alajuoksun tehtyä. Loppu aika meni mittailuun ja miettimiseen. Nälkä tuli, kuten myös väsy, joten lopetettiin. Olihan kello jo neljä. Heti kun aurinko menee mailleen, tulee taloon aikamoinen kylmyys. Ei jaksa pieni lämmitin saada kaikkea sitä tilaa lämpimäksi. Nyt kun vielä on yläkerran kylmät vintitkin on tyhjätty eristeistä.

Sunnuntai alkoi unisesti. Anoppi on aivan liian aamuvirkku. Uuh. Aamukahvien jälkeen suuntana työmaa. Sinne päästyämme tajusimme, että eilen ostamamme puutavara ei käy tarkoitukseemme. Ei kun Lohjalle rautakauppaan. Sinne päästyämme huomasimme sen olevan kiinni. Tietenkin. Mikään rautakauppa ei Länsi-Uudellamaalla ole auki sunnuntaisin. Ei tietenkään. Talolla jatkoimme sitten ulkopuolen siivousta. Nyt mahtuu pora-auto tontille ja porauspaikkaan. Työt lopetettiin yhden maissa, koska anopin piti lähteä. Huomenna käyvät hirsimiehet aamusella hakemassa oikeaa puutavaraa ja illalla töiden jälkeen jatketaan vierasvessan kanssa.

Eiköhän se ollut sitten taas tässä. Vaikka tuntuu, ettei paljoakaan saatu tehtyä niin kyllä sitä silti saatiin. Ihan oikeasti. Ja raitista ilmaakin haukattiin ihan reilusti. Kunto kiittää.

Kiitos, että jaksoitte lukea tämän aivo-oksennuksen 🙂 Ensi viikkoon pallerot.