14.-15.2.2015, 13. ReVkl

17.2.201528.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Hei taas vaan täältä työmaalta. Tai kotonahan sitä jo nyt ollaan. Positiivisia uutisia heti alkuun: yläkerrassa on sähköt, joka tarkoitta sitä että lämmöt ja valot toimivat taas! Jei!

Nyt jatkoimme aikataulun mukaista suunnitelmaa eli mies siirtyi yläkertaan naputtelemaan suihkuhuonetta kappaleiksi. Vasemmalla on kuva suihkuhuoneesta myyntiesitteestä, keskellä välivaiheen kuva ja oikealla lopputulema, josta jatketaan taas ensi lauantaina.

Minätyttö taas revin kuraeteisen seiniä paljaiksi. Tämä päätettiin tehdä nyt, koska seinät suhteellisen lähellä tulevia sosiaalitiloja ja muuton jälkeen kissoja. Turhaa stressiä heille aiheuttaisi muuton jälkeinen purkamien. Siksi nyt seinät paljaiksi.

Tuossa menikin sitten koko lautantai. Menin yläkertaan ”auttelemaan” miestä suihkun kanssa, joka koostui pääosin istumisesta ja muista projektinjohdollisista tehtävistä. Todella tärkeätä toimintaa.

Sunnuntaina juotiin aamukahveet taas kauniissa auringonpaisteesssa ❤

Kahveitten ja kroisanttien jälkeen saapui taas arki ja siirryimme omiin loosseihimme touhuamaa. Timo jatkoi suihkuhuoneen purkamista (lopputilanne siis noissa ekoissa kuvissa) ja mä aloitin siivota parkkiksen puoleista yläkerran huonetta kaikesta jätteestä. Siitä oli jotenkin taas tullut taas jonkinmoinen jätehuone, kuten kaikista muistakin tyhjistä tiloista tuppaa tulemaan… Sen jälkeen siirryin alakerran betonieteisen vessan kimppuun. Se olikin haaskaa hommaa. Kuuntelin hyvää musiikkia ja hakkasin agressioita menemään. Lopputulos alla.

Vessasta löytynyt tapetti voisi kertoa, ettei paikka aina ole ollut klosetti vaan ollut osa huonetta jossain vaiheessa. Ja kuten näkyy, taas rahaa heitetään menemään kyprokin muodossa.

Ja niin, viikon päästä tämän postauksen kirjoittamisesta on muutokin edessä! Eli silloin 25.2. pakkaamme kamamme ja kissemme autoihin ja huristamme eloon Karjaalle. Torstaina käydään hakemassa vielä viimoiset, sitten pääsevät siivoajat vauhtiin. Päätimme ulkoistaa muuttosiivouksen ammattilaisille, onpahan yksi huoli vähemmän. Josko uusi asukas olisi halukas maksamaan osan. Tuohon alas laitoin kuvaan siitä osiosta, jossa tulemme asumaan seuraavat pari ajanmäärettä. Ja kun isompi puoli valmistuu, siirrymme sinne asustelemaan ja jatkamme remottia pienemmällä puolella.

Ja sitten vielä viimoiseksi silaukseksi ajattelin laittaa havainnekuvat noista meidän karvakavereista, jotka muuttavat mukanamme Kariksen Kaunottareen 🙂

Tässä ovat Väiski aka Väkä aka Svägä aka Batman aka Haamu

(musta) sekä hänen paras kaverinsa Toffe aka Tohveli aka Toffelsson aka Öttimötti aka Ääliö.

Ja tässä taas meidän naikkonen Peppi aka Pepperson aka Torspo aka Piippersson.

Noh, näihin kuviin ja tunnelmiin jätämme taas tämän poustauksen. Hyvää viikkoa kaikille, voitte varmasti kuvitella mitä me tänä viikkona tehdään 😀 Okei, annetaan pieni vihje… Pa_ataan ihan s_mona l_ha_aatikoita.

7.-8.2.2015, 12. ReVkl

12.2.201528.10.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Lauantaina tultiin intoa puhkuen talolle. Tulevan kaksipäiväisen työnjako oli selvä: Miehenpuoli menee yläkertaan repimään suihkuhuonetta palasiksi ja sen jälkeen jatkaa välipohjan tyhjentämistä, minä taas siirtyisin betonihuoneeseen repimään seiniä ja vessaa palasiksi. Tämä suunnitelma oli mahdollistettu siis sähkömiehen toimesta, joka oli kuuleman mukaan irroittanut sen sähkökeskuksen seinästä.

Mutta, kuten aina kun jotain on suunniteltu, ei se ihan sitten niin mennytkään. Yläkerrasta oli tullut sähkötön, joka tarkoitti sitä ettei siellä ollut valoa eikä lämpöä. Sähkäri siis oli tainnut katkaista pääkeskuksesta myös yläkerran piuhan. Soitto miekkoselle, ensi viikolla tulevat kattomaan asiaa.

Me sitten tuhoamaan tulevan keittiön vessaa (ent. eteistä). Tein kuitenkin aluksi sen mikä oli ollut suunnitelmissakin eli revin betonieteisen seinät hitsiin. Kyprokin alta löytyi myös mainoksia.

Kahden päivän tuhoamisen lopputulos alla:

Vessanpönttö siellä vielä on, sen tyhjentäminen kun tuntuu olevan sellaista rakettitiedettä, jota mä en vaan ymmärrä. Kaikki netin opetusvideot on käyty läpi, mutta opeista ei ole ollut apua. Pitää jatkaa ensi viikolla.

Ja niin, edellisellä viikollahan saatiin taas asioita nykäistyä vähän etiäppäin. Eli torstaina tein reissut rakennusvalvontaan sekä pankkiin. Rakennusvalvonnassa ei ollutkaan se tyyppi paikalla, jolla olisi ollut meidän arkistoista löytyneet kuvat, joten se oli aika turha reissu sitten. Sen jälkeen kävin talolla kattomassa meininkiä, jota ei ollut paljoakaan, siitä sitten pankkiin keskustelemaan raha-asiosta. Oli hyvä palaveri, ei enää ottanut rakennusvalvontafiasko niin paljoa päähän. Sama reissu seuraavana päivänä, jolloin (eilisestä viisastuneena) soitin etukäteen valvojille että ovathan paikalla. Ja hehän olivat ja tadaa kuvat kädessä matka Nummelaan arkkitehdin tykö, joka lupasi alkaa tekemään rakennuslupia varten kuvia. Niin, se unohtuikin mainita, että arkkitehdiltä saatiin tarjous, jonka hyväksyimme, joten nyt voidaan alkaa tekemään kommervenkkejä lupien ja muiden saamiseksi. Jei!

Apua, melkein unohtui viikonlopun kohokohta: iskä ja rakas ruotsinserkkuni tulivat sunnuntaina käymään. Ah kun oli tosi kiva nähdä serkkulikkaa pitkästä aikaa. Jos luet tätä niin ihan vaan tiioksi, että oli tosi hienoa että kävit, kiitos! (Oon suunnittelemassa häälle myös pestiä meidän ja Karjaan ruotsinkieltä puhuvien virkamiesten välikappaleena, sellainen Svenska Liaison, tai joku toinen tosi hieno titteli)

Muuttohan meillä sitten on 26.2.2015 torstaina, koska lauantaina muuttaa uusi asukki ja perjantaina tulee siivousfirma tekemään muuttosiivouksen. Suht kallista lystiä, mutta on se omasta ajasta aika paljon pois.

Loppuun hyvänmielenkuva eli aurinko ja tuleva olohuone (jka ei ollutkaan ihan niin siisti kuin muistin), ja näihin tunnelmiin jätämme taas tämän lähetyksen. To be continued. KEVÄT TULLOOOOO!

31.1.-1.2.2015, 11. ReVkl aka Pistetään pistetään eristettä pussiin….

2.2.201521.2.2017 / kaisukkene / Jätä kommentti

Vihdoin ja viimein pääsimme kunnolla yläkerran kattoikkunahuoneen eristeidenpoiston kimppuun. Vesiputkimies oli käynyt viikolla katkomassa yläkerrasta vedet, joten suihkuhuoneenkin olisi voinut periaatteessa purkaa, mutta ei me sinne asti päästy kahdessa päivässä.

Ensin tehtiin pulkka/lavetti, jonka päällä pystyttiin työskentelemään jo puretun osan päällä.

Tämän jälkeen alettiin hommiin. Ja se oli raskasta. Ja se oli pölyistä. Ja se oli uuvuttavaa. Lauantaina tehtiin hommia yhdessä samaan aikaan, puruhiekkaolkikassit/ämpärit (kuva alla) vietiin kahteenpekkaan ulos tyhjennettäväksi.Kuvassa näkyy vain olkea, mutta kaikista hittumaisin oli se hiekkapurumassa, joka painoi ihan tuhottomasti. Ja kun niitä rappusiakin on vain se noin 20 ylösalas niin tulee jaloille tulee ihan hyvää reeniä…

Maskeina meillä oli uuden uutukaiset Scottin Promaskit, jotka olivat kyllä hyvät, suosittelen lämpimästi. Itselleni työasento oli tosi vaikea (polvillaan ja alespäin kaivaminen), joten en kauheasti nauttinut työnteosta. Ja kun maskikin antoi hengitykselle pienen vastuksen, aiheutui siitä pientä paniikin tunnetta. Nooh, viiden tunnin rehkimisen jälkeen lopputulos näytti seuraavanlaiselta:

Ei näytä suurelta alalta näin kuvasta katottuna, mutta tavaraa oli pihalle kertynyt jo aika keko. Onneksi yön satoi lunta, joka sitoi aineksen maahan. Eipähän naapurit saa hepuleita irtoaineksesta.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään, juotiin kahvet, luettiin hesarit ja syötiin kroisantit. Nam. Kyllä tällä taas jaksaa.

Taktiikkaa vaihdettiin siten, että Mies teki kaivamistyön ja mä dumppaamisen ulkona odottaviin jätesäkkeihin. Tämä oli suht paljon nopeampi tapa eikä ärräpäitäkään tullut niin paljoa, kun mun ei tarttenut kaivaa. Mies sai tekniikankin hiottua huippuunsa ja noin neljän tunnin jälkeen oltiin lopputuloksessa tämä:

Eteenpäin ei voitu enää purkaa, koska suihkuhuone oli vielä purkamatta. Säkkejä pihalla oli 11, jokaiseen säkkiin mahtui noin 8 ampärillistä eristettä, joka siis tarkoittaa että minä näppäränä tyttönä kapusin alas täysien ampäreiden kanssa noin 44 kertaa, 880 rappusta. Tyhjien ämpäreiden kanssa ylös saman verran.

Teimme vinolaudoitukseen aukon, jotta pääsimme kurkkaamaan suljetulle sivuvintille. Yllätys oli (tai ei ehkä olisi pitänyt olla) suuri, kun silmiimme osui seuraava näky:

Tallinpuoleisen huoneen sivuvintti oli siis täynnä lasivillaa (suplais!) sekä lasivillapaalien muovijätettä (miksi??).

Mutta tästä kuvasta huomasin myös tavan miten päästä suljetulle vinttiosuudelle. Nähtävästi vintti on leveämpi tallin puolella, joten näiden kahden tilan yhtymäkohdassa on pakko olla jonkinlainen sisäänmenomahdollisuus. Ja sellainenhan löytyi!