Viikko 25: Juhannus. Ai että. Mies jäi rakentamaan, kun minä ja poika lähdettiin Sipooseen mökille perjantaiksi. Torstainakin oli huhkinut ja laittanut ekat vanerit seinään sekä tehnyt kylppärin yläpuolelle tulevan säilytystilan rungon. Ovet tehdään itse, varmaan päällystän jollain kankaalla. Pingotan vain ovikeikon päälle.
Meidän rillutellessa ja syödessä grillin antimia itäisellä Uudellamaalla, hän pisti umpeen kylppärissä olevan vanhan ovi aukon. Ovi ja yläikkuna karmeineen läks. EI helposti, mutta läks. On se aikamoinen.
Oli yläikkuna ollut vähän vaikea irroittaa, oli huomannut vasta suht myöhään puussa olevan tuollainen rauta sisällä, jossa vielä naulakin. Tai jotain. En oikein tajunnut. Mutta oli mennyt hermot, pariinkin kertaan varmaankin.
Eikä tässä vielä kaikki. Oli laittanut paikoilleen meidän kylppärin oven. Ja huom., karmit ovat tosi vinot. Suorassa ollessaan ei mennyt ovi kiinni. Vanhat ovet ❤ Samalla laittoi laudoituksen vanhaan oviaukkoon.
Lauantaina käytiin hakemassa Fiskarista viikate, jonka käyttöä pitää opiskella. Ei ole muuten ihan helppoa. Sain mä sillä jotain korsia katkottua, mutta ehkä opiskelulla saisi siitä suuremman hyödyn 😀
Mies jatkoi kylppärin kanssa. Nyt vanha oviaukko sai päälleen selluvillaa sekä tukilaudoituksen ja remonttipaperin. Ei tulee ulkoolta kylmää seinään. Ja selluahan jäi ruhtinaallisesti vielä ylikin 😀
Sunnuntaina vaneroitiin kylppärin seinät loppuun.
Viikko 26: tällä viikolla pääosassa oli seinien kipsilevyt. Niitä tungettiin niin vessaan kuin kodinhoitohuoneeseen. Edelliseen vain 10 cm soiroja seinustoille, jotta saadaan aikaan ns. kaukalo. Soirot vedeneristetään ja laatoitetaan samalla 10×20-seinälaatalla, kuin mikä tulee vessan seinään. DONE.
Viikko 27: viikon alkuun, tiistaille, saatiin mahdutettua uuden takaoven paikalleenlaitto. Niin seinää kuin myös yläkarmin hirttä piti säätää. Suurin duuni oli tuossa ylähirressa. Mutta kätevä mies sai senkin handlattua. Nyt on ovi, josta ei voi maaseutumuseo sanoa mitään, koska on talon alkuperäinen ovi. Hah.
Viikonloppu meni mulla antiikkimarkkinoilla, mies taas teki makkareiden lattioita. Ekaksi eristeet tampattiin tiiviiksi, sen jälkeen paperoitiin ja viimeiseksi laitettiin lattialaudat. Onneksi mies sai lauantaina apua samalla kylällä asuvalta tuttavapariskunnan mieheltä. Yksin tuollaisen tekeminen on erittäin aikaavievää puuhaa, varsinkin kun ne lattialaudat löytyvät talon toisesta päädystä… Mutta ei hitsi, meillä on nyt lattiat! Tämä tunne on ihana ❤
Mikä parasta, lautaa jäi vielä sen verran, että riittää vieraseteiseenkin. Säästö se on pienikin 🙂
Ja sunnuntaille jäi se kivoin osuus: paikkojen siivoaminen. Kyllä maanantaina passaa soittaa laatoittajalle, että pääsee töihin.
Viikko 28: tällä viikolla piti laatoittajan aloittaa hommat, ei aloittanut. Aloittaa maanantaina. Tällä viikolla pääpaino oli siivoamisessa, suojaamisessa ja huokolevytyksessä. Laatoittaja kävi alkuviikosta, kaikki näytti hyvältä.
Perjantaina mies siivosi portaat ja eteisen. Sai huokolevyt alakertaan ja laatoittajalle kulkuväylän ulos. Eivät portaat ole olleet noin siivot kämpän ostamisen jälkeen 😀
Lauantai ja sunnuntai menikin miehellä sitten huokolevytyksen parissa.
Saatiin me kyllä pätkittyä kylppärin seinä- ja kattopaneelit. Kattoon tulee ihan sitä perushelmiponttia, mutta kahteen seinään sitten STK-profiilista. Eli vähän erilaista tännekin. Hyvä me!
Nyt on taas tämä päivitys tässä. Seuraava taas noin kuukauden päästä. Silloin toivottavasti on laatat lattiassa ja jotain muutakin valmiina. Miehellä alkaa kesäloma 7.8., jonka jälkeen hommien pitäisi edetä vähän nopeammalla aikataululla (jos vain putkari yms. saadaan paikalle).
Eläinkuvia, olkaatten hyvät, kollaasin muodossa!
Mission possible: vanhan hirsitalon kunnianpalautus 