Vähän on hiljaiseloa vietetty remonttipuolella. Arkipäivät menee töissä ja remonttia pykätään viikonloppuisin. Mutta edellisinä viikonloppuina ollaankin sitten tehty ihan jotain muuta kuin remonttia. Minä olen hankkinut tavaraa ja mies on ajanut hakupakua.

Purkutavarakirppikseltä löysin naisen, joka tyhjensi navettaansa Somerolla. No sieltä hankittiin vanha kelkka, kaksi ovea, ruuvipenkki ja kaksi hetekaa. Eihän sitä koskaan tiedä milloin sellaisille on tarvetta. Ihan varppina on joskus.

Lähialueen FB-kirpputorilla joku taas myi vanhaa senkkiä. Piti osaa kun halvalla sai.

Retrosta ja romusta (Karkkila) hankittiin vanha astiakaappi. Kaipaa rakkautta ja hellää hoivaa, mutta kyllä siitä hieno tulee. Jotenkin olen ihastunut värimaailmaan. Maali kuoriutuu pois, joten pitää ottaa kaikki pois, käsitellä jotenkin alla oleva lakkapinta ja pistää uusi maali päälle.

Nyt kaikki kamat on kaikki tungettu meidän uuteen hienoon, ja halpaan, pressutalliin, joka pykättiin pihalle päivänä muutamana. Talliin tullaan raahaamaan lattialankut betonieteisestä tulevan viikonlopun talkoissa.

Ja onhan remonttipuolellakin jotain tapahtunut tässä. Porrashuoneen niskoja alettiin poistamaan. Meni ihan hyvin, kun ottaa huomioon, että mies käytti moottorisahaa tokaa kertaa elämässään ja teki melkeistä kaiken ihan itte ilman apua.

Mä hioin pihalla toista pönttistä. Nyt ovat nekin vanhasta maalista vapaat, jee!

Ja vihdoin ja viimein saatiin se määräaikainen följarikin vaihdettua pysyvään! Se vasta olikin penteleen vaikia homma. Mutta väkivallalla ja raa’alla repimisellä  saatiin se siihen.

Siinä varmaan aika pitkälle kaikki mitä täällä nyt on tapahtunut. Ei ole to-do-list paljoa pienentynyt. Onneksi on aikaa. Pitääpä alkaa kyselemään hirsimieheltä pitääkö syyskuun alun aikataulu vai meneekö pidemmälle. Ei siinä sinänsä mitään ongelmaa ole vaikka siirtyisikin eteenpäin. Alkuperäinen valmistumisaikataulu on hylätty jo jonkin aikaa sitten. Valmistuu kun valmistuu, kuhan valmistuu.

Ensi viikkoon pyllyrät.