Vkot 44-48/2017: saved the best for last, apparently…

Vko 44: Tämä viikko arkipäivien osalta osalta on aika hiljaista rempan kannalta. Olen koko viikon reissuhommaleskenä.

Maanantaina tapahtui kauheita: huomasin jo kauan meitä palvelleen pressutallin antautuneen tuulelle ja hajonneen. Seuraavaksi päiväksi luvattu räntää. Sisällä listat. Mitä teen? No soitan kaverille ja hää tulee auttamaan tallille uuden väliaikaisen pressun päälle. Girl power!! Ennen ja jälkeen -kuvat alla.

Äitini tuli käymään tiistaina, jolloin pääsin maalaamaan päälimaalilla sen kuuluisan ”viimeisen seinäkaapin”. Yöllisen pressutallilepatuspamahtelusta traumatisoituneena modasin tallin rakennetta niin, että pressu laitettiin sinne tavaroiden päälle sisään. Joo, kaveri ehdotti tätä jo alkuunsa, torppasin idean. Tyhmä minä 😀 😀

Käytiin äiteen kanssa myös Ikeassa, josta ostin kaikkea tarpeellista. Kuten alla olevat verhot. Katteja seinilläkin nykyään siis.

img_20171101_163119-388780641.jpg

Keskiviikkona ostin kybällä kaksi vanhaa isoa puulaatikkoa, jonne kumpaankin mahtuu puolimottia polttopuuta. Erittäin hyvä ostos sanoisinko.

img_20171101_160033514919650.jpg

Mies palasi kotiin perjantaina. Kuten varmaan arvasitte, silloin ei rempattu. Juuei.  Lauantaina minun piti mennä pojan kanssa vauvauintiin, mutta ollaan saatu taas jostain joku nenänvalumistauti, joten jätettiin väliin. Mies kuitenkin toteutti itseään remppapuolella ja siirsi huokolevyt yläkertaan sekä pisti kaapit seiniin kodinhoitohuoneessa.

Huhkittuaan mies tuli nukkumaan pojan kanssa päikkärit ja minä pääsin vähän hiomaan kaappien ovia. Kaikki sain hiottua, maanantaina vaan maalin ostoon ja avot, ne olis valmiita. Vielä pitää hioa toiselle seinälle tulevien kaappien (seinä- ja lattia-) ovet ja etulevyt.

Sunnuntaina aamupäivällä mies teki khh:n tason valmiiksi. Hionta ja lakkaus pitäisi vielä suorittaa. Ja toiselle puolelle pykätä samanlainen.

Vanha koulun vaatekaappi pääsi pressutallista sisälle (koska kondensiovesi) ja eteisessä ollut peltikaappi siirtyi säilytykseen sinne talliin. Pelti kun ei mene miksikään, toisin kuin puu. Nyt meillä on ihan oikea vaatekaappi eteisessä!

Minä kävin iltapäivällä makulatuurittamassa viimoisia kohtia, ensi viikolla olisi enää vikojen tapettien sekä maalien vuoro :O

Mies kävi illalla siivoilemassa remppiksellä. Tapetointipöytä sai väistyä, pienkoneet ja -asiat siirtyivät khh:n seinäkaappeihin. Ny on puhasta, pentele!

Vko 45: Minä kun kerhoilin pojan kanssa, mies listoitti menemään.

Kerhon jälkeen käytiin Tammisaaren Värisilmässä ostamassa maalit kaappien oviin ja etulevyihin sekä lakka tasoille. Nyt tulee mustat tasot. Eivätpähän kaikki pskat näy heti.

Illalla minä tapetoin khh:n toisen välitilan sekä aloitin aulan loppuun tapetoimista. Mutta. TAPETTI HAS HÄVINNYT!!! Todellä omituista ja yllättävää, tavaraa kun on niin vähän, sitä liikutellaan niin harvoin ja tilaa on pikkiriikkisen. Meni melkein taas tunteisiin tämäkin asia. Mutta kyllä se jostain ilmestuu, viimeistään ensi vuonna.

Hauska tarina tuon välitilan tapetin kanssa. Se saatiin vähän kaupan päälle samalta henkilöltä, jolta ostimme nuo alakaapit. Nyt siis on vähän sellainen tribuutti ko. talolle meidän kodinhoitohuoneessamme. Tapetti on oikeaa paperitapettia jostain 30-50-luvulta, toivottavasti kestää elämää tuossa paikassa. Vettä tuohon ei tule, joten voisin kuvitella kestävän. Yläpuolelle tulee kaapit seinästä muuriin. Välitilan korkeutta oli vaikeaa arvioida, toivottavasti ei tullut liian alas. Tapettia ei oikein enempää ole.

Tiistaista keskiviikkoon olimme tapiseeraamassa kaverillamme isolla kirkolla. Käytiin leffassakin. Tiistaina 10.30 näytöksessä 😀 Sitä se elämä on nykyään. Ei voi leffassakaan käydä enää illalla, koska nukahtaa kesken kaiken penkkiin… Yötä oltiin anopilla. Hyvät tuli seinistä, ainakin omasta mielestäni.

Kävin keskiviikkoiltana vielä maalaamassa ekan kerroksen kaappien oviin. En maalaa takaosia, koska haluan pitää esillä niiden värihistoriaa. Sieltä näkyy edelliset sävyt. Maalasin myös savimaalilla toisen seinän, johon seinäkaappeja tulee. Nyt voi alkaa niitäkin asentelemaan.

Noi vetimet jää puun värisiksi. Antaa vähän kontrastia.

Torstaina päivällä mies pisti viimeiset seinäkaapit seinälle. Iiiih!

Kun mies nukkui pojan kanssa päikkäreitä, meikämandolska hioin noiden yo. kaappien ovet sekä maalasin ne toiset ovet toiseen kertaan. Nyt vaan asentamaan kaappeihin. Ja niinhän se mies illalla teki <3 Keskimmäisestä kaapista oli saranat hukassa (itse olen syyllinen tähän), joten alkoi maalailemaan listoja joutessa ollessaan.

Tuo väri on ihan paras, sopii tuonne niin hyvin!!

Perjantaina mies pisti viimeiset maalatut ovet paikoilleen kodinhoitohuoneeseen. Niin tykkään. Joku ihmeellinen valoilmiökin nähtävästi ollut taivaalla. Ja löytyi kiinnitystarvikkeetkin, huh.

Sitten hää pääsi kylppärin kimppuun. Teki oviaukkoon peitelistat. Sivuille tulee vanhat karmilistat, mutta päälle sama peitelista kuin mikä paneelien päälle.

Ja tämän jälkeen alkoi maalaussavotta, kun maalattaviksi tulivat ovet, vanhat karmilistat ja kylppärin listat. Alkoi tila loppua kesken, joten teki Dextermäiset suojaukset vessan seiniin ja maalaili sielläkin 😀

Vanhoja karmilistoja on vähän palasteltu, joten katotaan voidaanko kaikkia käyttää. Toistaalta haittaako, jos niistä pieniä soiroja puuttuukin. Historian havinaa sekin. Mies jatkoi talkoitaan illalla. Toisen maalipinnan sai pintaansa seinäkaapin ovet.

Lauantaina mies ehti maalailla pienesti listoja, keskimmäisissä jo päälikerros ja oikean puoleisissa pohja valmis. Kaapinovet olivat kuivuneet, nyt odottavat kiinnitysrimojen tekoa ja paikalleenlaittoa.

Minä jätin pojan ja miehen keskenään touhuilemaan päiväksi, kun lähdin Espooseen kaverin tapetointiavuksi. Hyvin pärjäsi kotiväki, kuten myös äiti. Illalla tein pienen ostoksen taas… Kyllähän jokaisesta perhekunnasta pitää pulpetti löytyä <3 Ja kun halvalla sai niin niin niin…

68D3CD40-A595-4379-ACB5-C376D256C04C

Sunnuntai, isänpäivä. Remppa alkoi myöhemmin, koska lahjat ja aamiainen. Mies laittoi listoja paikoilleen.

Lisäksi allasseinän viimeinen seinäkaappi sai ovensa. Nyt se on valmis (tai valmiihko 😀 )

On se vaan… IHANA!!!

Illalla minä maalailin listoja ja siirtelin tavaroita lähemmäs maalauspistettä. Eli makkaria. Meillähän listat ovat kylppärissä mustat. Karmi- ja päälilistat siis. Vähän erilaista. Ja komuuttihan pitää vahata tässä päivänä muutamana, siksi se sai luvan siirtyä kylppäristä makkariin. Pitäisi leikata siihen vielä päälilevy ennen putkarin saapumista. Nooh, aikaahan on kyllä 😬

Vko 45: Minä olin pojan kanssa muskarissa aamupäivän ja mies aloitti mahdottoman urakan: kuraeteisen siivoamisen. Voi hipatti, mä sanon. Siellä oli romua kerrakseen. Ai että. img-20171113-wa00052127014570.jpg

Ja niin, että miksi siivotaan? Noooooh, kohta alkaa ko huoneen purku. Se olis silleesti suunniteltu, että huoneessa olisi lopullinen lattia siihen mennessä kun meillä vietetään vuosikaspäivää eli 25.11. Sitä ennen pitäisi siis piikata lattia auki, heittää betonit jorpakkoon ja imaista hiekat pois. Sitten uusi koolaus, paperit, eristeet ja lattia. Seinät ja muut tehdään sitten myöhemmin. Ja miksi, kysytte? No siksi, että saataisiin ko tilasta lämmin ja että saataisiin kissat juhlien ajaksi toiselle puolelle.

Kyllä se sai sieltä n 95 % kamoista jonnekin. Osa meni remppapuolelle (kaapit yms), osa viedään yläkertaan (vasemman puoleinen kuva). Khh:kin sai arvoisensa valaisimen, eikö vain? 😉

Ja hei, sai se ekan listan paikoilleen kylppärissä. Onko vähän hienon näköinen yhdistelmä? NO ON!

img-20171113-wa00011258860769.jpg

Siinä kaapeille tilaa raivaamassa mies otti pojan huoneen lattiaakin esille. Kyllä ne vaan jotenkin niin sopivat yhteen, nuo värit ja kaikki.

img-20171113-wa00041075720649.jpg

Mies tuli iltapäivällä pojan seuraksi ja mä lähdin tekemään toiselle puolelle niitä vaativampia hommia: lajittelin nippelinappeleita, maalasin listoja ja kaappien etusia.

img-20171113-wa00091377204136.jpg

Toi nippeleiden lajittelu (ja ehkä kahden asian pois heitto) oli kaikista haastavinta. Huhhuh. Minä olen sellainen ihminen, joka ei voi heittää mitään pois. Ihan oikeasti, en mitään. Aikamoinen yhdistelmä on mun luonto ja talo, jossa on tilaa. Josko mä oppisin ajan kanssa… Ja niin, sain maalattua listat vielä toiseen kertaan sekä pohjamaalattua kodinhoitohuoneen alakaappien etuosat.

Miehellä on ollut ulkopuolinen valvoja nyt tällä viikolla. Ensin hänet nähtiin valvomassa saunamatkaa (vas) ja eilen siivousurakkaa. Tiedä sitten ollaanko valvomossa tyytyväisiä vaiko ei. Raportti seuranneee perästä.

Aloin tässä vahvasti miettiä kissoille sisustukseen sopivia lepopaikkoja. Silmään pisti tällainen ratkaisu Keltainen kahvipannu -nimisestä blogista:

screenshot_20171113-1125031606016863.png

Kyllä, tällainen meillekin!! Pitää vain miettiä miten sisälmys otetaan poijes. Työtä se ehkä vaatii, mutta mitä sitä ei kauneuden ja kissojen eteen tekisi?

Keskiviikkona alkoi kuraeteisen katon purkaminen. Minä menin kaverille pakoon demolition-töitä, mutta sain minäkin osani kun kannoin kyprokin paloja lavalle. Melkein koko katto on alhaalla päivässä. On se aika tekijä tuo mies.

Mies kävi hakemassa sen maailman ihanimman pulpetin. Joka ei mahtunut khh:n oviaukosta lastenhuoneeseen, joten jäi odottelemaan paikalleen vientiään sinne kodinhoitohuoneeseen. Minä ehdin vielä hiomaan kolmisen vetolaatiokon etusarjaa. Ti&ke ei olla iltaisin hommia tehty, koska on anoppi ollut vierasilla eikä ole viittinyt häätä jättää tupaan ihan ilman seuraa.

Torstaina aloitettiin hommat suht aikaisin, jotta saatiin mahdollisimman paljon tehtyä ennen anopin lähtöä. Minä aloitin hiomisella. Sain hiottua jonku neljä etulevyä, kunnes mies pyysi kantoapuun kuraeteiseen. Ja sitä saikin tehdä, kantamista. Mulla oli kuitenkin helpoin homma, mies rehki ihan olan takaa! Alla kuvakoostetta urakasta:

Vähän oli joo vuotanut joku keittiökone tuonne laudoille. Olivat sitä korjanneet, mutta vain seinän vierestä. Vesi oli kuitenkin valunut ainakin pari metriä huoneen keskelle päin. Noooh, ei liikaa ongelmia aiheuttanut, kaikki kuitenkin poistetaan ja korvataan. Mies sanoi aamulla, puoliksi leikillään, että tänään näkyy betoni. Ja näkyihän se!

Muisto kuntotarkastuksestakin tuli vastaan. Muovimattohan testattiin asbestin varalta. Nyt ekan näytteen palanen päätyi lavalle. VIHDOINKIN!!

img_20171116_103516-12085459978.jpg

Anopin piti lähteä, mutta mies jäi pojan kanssa leikkimään, kun minä menin taas hiomaan vähän etulevyjä. Sain poistettua maalit myös tulevasta peilikaapista. Jaappi on ollut lääkekappi joskus alkuaikoinansa.

Nyt vaan vaha päälle tähän sekä komuuttiin.

Illalla pääsin maalaushommiin vihdoinkin. Maalin sai päällensä (melkein) kaikki maalia kaipaavat.

Vähän lannistuin, kun huomasin, että mulla oli jäänyt kuutisen kaapinovea hiomatta. Nooh, eipähän hommat lopu kesken. Kuvan ovet liittyvät.

img_20171117_1917031917800375.jpg

Tämä puoli on nyt minun valtakuntaani, kuraeteinen miehen. Pitäis varmaan vähän siivota tätä mun queendomia jossain vaiheessa…

Perjantai, ah perjantai. Petoni-perjantai. Vitsiä pukkaa. Mies piikkasi lattian auki. Varmaan pari ärräpäätä aiheutti sekin homma. Me pojan kanssa ei tiedetä, me oltiin muualla. Pitää pyytää Kauno Virkiltä taas vähän konsultaatiota. Keskellä huonetta olikin kellari, jota ei saa siitä mihinkään. Että mites tuo lattia tehdään. Ettäs joo.

img-20171117-wa0001694884635.jpg

Illalla kävi imuautomies (http://www.sjobloms.fi/fi/, suosittelen suurimmalla lämmöllä, loistava palvelu ja laatu) kattomassa kuoppaa, tulee tiistai-aamuna letkun kanssa taas pyörimään. Onneksi tiistaille saatiin Virkinkin vierailu. Hommat siis etenevät.

Lauantaina mies raijasi petonkia tontinkulmalle. Kyllä se vaan päivässä aikamoisen työn teki!

Minä hioin ja maalailin jäljellä olevia ovia päivällä. Sunnuntai oli oikeastaan lauantain toisinto, paitsi että mies keskitti tarmonsa keittiön ja kuraeteisen väliseen seinään. Nyt saadaan veto pois, tai ainakin vähennettyä sitä roimasti.

Meidän rappusten eteen keräätyi lammikko, kun tielle satava vesi valui siihen. Mies teki pienen puron, jolla vesi saatiin ohjattua muualle. Success!

Minä maalailin ja sain parit ovet asennettuakin! Ja maalasin ekaa kertaa pellavaöljyvahamaalilla (Byta Yta peittomaali, http://www.byggnadsapoteket.se/fi/product/ytbehandling/byta-yta-inredningsfarg/art-242-205-03) ja oli ihan hyvä  kokemus. Vaikka aluksi yritinkin käyttää maalaamiseen sientä, joka ei toiminut ollenkaan. Vaihdoin siveltimeen ja avot, toimi ku unelma! Nyt pitäisi vielä käydä ostamassa vaha, joka laitetaan tuohon pintaan. Ja sitten vielä maalata komuutti. Ja vahata se. Huhhuh, ei hommat lopu (sanoo sisällä lämpimässä töitä tekevä, toisin kuin mies joka ahkeroi kylmässä tilassa), kovvoo hommoo.

Mies valitteli tilanpuutetta tuolla mun valtakunnassa. Siirtelin laatikostoja kaappiin, nyt on taas vähän enemmän tilaa 🙂

Sitten käänsin alakaapit ympäri ja mallailin säätöjalkoja niihin. Ovat aivan tosi matalia, sen ajan mukaisesti, joten on pakko korotella niitä hiukkasen. Ostetaan 10-15 cm kalustejalat säätömahdollisuudella, niin saadaan kaappeja korkeammaksi sekä samoille koroille (toinen on vähän alempana kuin toinen). Onneksi kaappien pohja on tukevaa tekoa, voidaan huoletta laittaa jalat.

Vko 47: Maanantai, oi maanantai. Minä maalailin ja mies siivoili kuraeteistä tiistain nuunutusta varten. Kävin ostamassa Rakennusapteekista sitä päälivahaa tuohon kaappiin. Yritin laittaa. Ei onnistunut, kun lähti maalit irti. Pentele. Odottelemme siis vielä vähän aikaa kuivumista. Pintahan tuossa oli petsattu, kai, ja jäi aika liukkaaksi. Toivottavasti tuo maali siinä nyt sitten pysyy.

Tiistaina tuli nuunuu ja alkoi hommat edetä. Ja karu totuus paljastua 😀 😀 😀

Siinä niitä on. Kiviä. Niin maan stanasti. Ja pois pitäis saada. Jotenkin. Jonnekin. Prkl. Mullahan oli aika hyvä tilanne, kun olin pojan kanssa vauvakinossa koko päivän. Miehen osa oli karumpi. Alla oleva kuvasarja luonnonkivimuuristamme ennen ja jälkeen miehen uurastuksen kuvaa aika hyvin. Ja tässä noin 60 % koko kivimäärästä.

Tistaina kävi myös putkari-Kari (pystyy tulla töihin vasta joulukuun puolivälissä, krpl) ja Kauno Virkki, jonka kanssa mies mietti miten lattia rakennetaan, jotta siitä saadaan oikeasti toimiva. Tuulettuva alapohjahan tuossa jää auttamattomasti suht matalaksi. Kiviä pitää saada pois, jotta ilma kiertää tilassa. Ja oman haasteensa tuo se kellari sekä iso tulisijan perusta.

Keskiviikkona vein pojan pariksi tunniksi hoitoon ja pistettiin miehen kanssa hihat heilumaan. Puolen päivän tienoilla kävin hakemassa poijjaan kotiin ja mies meni hään kanssa päikkäreille. Minä jatkoin huhkimista. Kaksi kiveä jäi, joita en saanut yksin ulos kannettua. Vähän muuri taas kasvoi 😀

Illemmalla minä lähdin vielä kaveria moikkaamaan poitsun kanssa, mies jäi hommiin. Ekat lattiapuut paikoillaan!

Torstaina mies puuhaili yksin lattian kanssa. Lunta satoi. Tuuli. Hyyh. Mutta lattia eteni, jippii!

Perjantai, oi ihana perjantai! Lattiahommat jatkuivat. Vuorossa olivat tuulensuojalevyt.

Lauantai ja sunnuntai olivat rempan kannalta aika turhia, koska poika täytti vuoden ja biletettiin armottomasti. Sunnuntaina biletettiin Merihaassa kaverin pojan syndejä. Ihan partya koko vloppu siis.

Vko 48: Lattia sen kun etenee. Nyt päästiin jo eristämäänkin!

Tämän huoneen eristäminen tehdään käsipelillä käyttämällä saavia ja vispilää. Ns eka kerros laitetaan ennen ristikoolausta. Koolauksen teon jälkeen laitetaan päälle levyvilla. Ja sen jälkeen tietenkin ilmansulkupaperi seinille nostettuna. Tämä myös eristeen alla.

Minä sain vihdoinkin laitettua kaappeihin ne jalat. Woop woop! Nyt voi VIHDOINKIN alkaa laittamaan laatikoita ja ovia paikoilleen.

Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina mies teki lattiaa. Ei kuvamateriaalia.

Minä laitoin tuohon ylläolevaan kaapistoon laatikot ja ovet. On ne vaan niin ihanat! I like. A lot.

Perjantaina oli vähän taas kaksinkeskeistä parisuhdeaikaa, kun poika oli taas hoidossa parisen tuntia. Tehtiin koolauksia, revittiin betonia. The usual 😀 Betonia piti poistaa vanhan tulisijan perustusten päältä. Muutoin ei olisi eristeet mahtuneet. Ärsyttävää hommaa, mutta kyllä sen kesti kun muisti olevan vika sellainen! Mutta illan tullessa meillä oli lattia koolattu ja eristetty. Nyvvaa ilmansulkupaperia ja lattialautaa päälle!

Sitä pitikin lauantaina tuleman. Ekat lankut paikoillaan!

img-20171202-wa00051820490766.jpg

Teille kaikille tarkkasilmäisille perinnerakentajille tiedoksi: kellarin päälle oli pakko laittaa styroksia, koska muutoin ei lattiaa olisi saanut eristettyä mitenkään. Ettäs tiedätte, niin.

Kävin hakemassa mulle uuden etätyöpöydän. Kyllä nyt kelpaa! Enää pitäisi löytää pöydän arvoinen työtuoli…

img_20171202_145400260337077.jpg

Sunnuntaina minä lähdin poijjaan kanssa Motonetiin käymään. Haettiin vähän ruuveja sun muuta tilpehööriä. Mies teki lattiaa. Ja avot illan tullen meillä oli lattia, melkein 😀 Laudat on leikattu mittaansa eli enää asennusta vaille valmis.

Viimeinen lattia. Viimeinen betonilaatta. Viimeinen alapohja. Viimeinen pelko-perseessä-mitä-jos-hirret-antavat-periksi-purku. Viimeinen kerpelesaatama. Iso juttu. Joojoo, onham tässä vielä hommaa (lämmitys, portaat, seinät yms kaikkea pientä ja triviaalia), mutta nyt voin alkaa miettimään jotain niinkin pinnallista kuin lattian väriä. Siis LATTIAN VÄRIÄ. Huhhuh. (Se muuten on vadelmanpunainen, kiitos koti1898 😉 )

Mutta joo, tässä meni nyt vähän yli kuukausi. Sanotaan heipat taas arkirempoille, koska mies lähtee takaisin sorvin ääreen. Ja kohta on joulu, sitten vaihtuu vuosi. Sen jälkeen muuttuu koko arki, kun äitikin lähtee takaisin työelämään. Uudet rutiinit, uudet asiat. Jännittävän pelottavaa. En kuitenkaan ihan vielä ala kyynelehtimään, onhan tätä vuotta vielä rutkasti jäljellä!

Tämän kertaiseksi kissakuvaksi valikoitui lämmityskauden ilolla vastaanottava TirppaTörps, joka parkkeerasi pönttiksen eteen heti, kun huomasi sen olevan lämmin. Kai nyt jokaisella kissalla oma laatikko pitää lämmönlähteen edessä olla!

09851354-11C8-48F3-812C-6E1E4F545D41