Vkot 39-50/2019: vuodenajat vaihtuu, työmäärä pysyy

Huhhuh, kun on taas aika rientänyt enkä ole muistanut tänne kirjoitella. Ollaan jotain kyllä tehty, mutta jotenkin ei ole vaan ollut muka aikaa siitä tehdä sepostuksia.

Vko 39: Koska tuli syksy, alkoivat myös työt yläkerrassa. Purkua, purkua, purkua. Prkl.

Vko 40: vielä on kesää jäljellä, ainakin kun kelejä kattelee, joten viimeisiä pihahommia tehtiin. Tai mies teki kaverinsa kanssa, mä lähdin talkooevakkoon pojan kanssa äitini luo isolle kirkolle.

Ostin myös tuollaisen ihanan vanhan Billnäsin konttorituolin, joka sopii kuin nakutettu tuohon vanhaan kirjoituspöytään. Kuhan sen kirjoituspöydän saisi joskus käyttöön kaiken röynän alta… 😀

Vko 41: Ja taas sitä mennään, nyt alakerran vierasvessan kanssa, jonka remppaa olen lykännyt vaikka ja kuinka kauan. Mutta no more. Siitä sitten vaan tekien. Enpä muistanut miten ”hauskaa” pinkopahvittaminen olikaan. Vähän meni hermo, mutta siitä selvittiin kuitenkin.

Ja olipa kuule hyvä, että mies sai pihan siivottua, koska nyt sitä taas siihen tuli. Maata. Koska sitä ei saatu kuoppaan, ovat ne ny siinä odottamassa parempia aikoja. Ensi kesää siis, jos rehellisiä ollaan. Mutta pikkumies tykkää, on oma kiipeilykukkula takapihalla. Oh joy.

Vko 42: Ja niin vessaremppa jatkui, nyt vuorossa oli tapetointi. Ai että, kun tykkäänkin tästä kuviosta! Kyseessä siis Boråstapeter Rabarber.

Vko 43: Nyt alko vanereiden leikkaus ja mitoittaminen. Samalla mietin myös peite- ja päälilistoja, vanereita kun tulee kaksi ja sauma pitää saada peittoon. Päälilistaksi valikoitui tuo kuvassa oleva, se on hyvä.

Saatiin myös kaapit seinille. Jippii!

Vko 44: Nyt alkaa näyttämään jo vähän valmiimmalta. Päädyin kaksiväriseen panelointiin. Väri saatiin pellavaöljyvahasta, niin vaalea kuin turkoosikin, ja ne saavat vanerin näyttämään ihanalta! Siinä näkyy puun kuviot, vaikka onkin väriä. Ihana <3 Listoista tuli mustat, mä tykkään niiden antamasta struktuurista. Muutkin yksityiskohdat ovat mustia, esim. peili. Sopii siis hyvin.

Vko 45: Nyt alkoi kinkkinen homma eli viemärin ilmastointiputken kotelointi. Ohan se nyt aika ruma. Ostettiin tuossa päivänä muutamana niitä helmiponttipaneeleita, joten ne saivat tulla koteloinniksi.

Vko 46-47: Siinä se sit olis. Ohan se nyt samperin hieno <3 Listoja puuttuu, mutta who cares.

vko 48: Tämmönen siitä sitten tuli, valmistui (tai no, ei se ihan valmis ole, mutta menköön) juuri parahin pojan synttäreiksi.

Vko 49: Tänne etelään saatiin vähän lunta, joten päästiin pojan kanssa tekemään lumitöitä sekä tiluksien tarkkailua. On se aitta vaan mahtava!

Vko 50: alkuviikosta saatiin tuollainen kone käymään. Se tuli kaivelemaan reittejä kuitukaapelille. Vihdoinkin pääsemme digiaikaan 😀

Viikonlopusta tulikin sitten ennenkokematon, koska pienempi mies meni siskolleni yökylään kahdeksi (2) yöksi! Ja mitä tekee pariskunta Palmén? Normaali pariskunta olis varmaan mennyt syömään ja leffaan, mutta mehän ei sellaisista niin välitetä, joten tehtiin remppaa 😀

Lauantaina aloitettiin urakka siivoamalla kattoikkunahuonetta. Mä poistin nauloja laudoista ja mies purki lautaa seinästä. Kun se saatiin ”valmiiksi”, siirrettiin tavarat päätyhuoneesta sinne ja ruvettiin purkamaan sitä kipsistä. Ja se saatiin melkein purettuakin.

Jatkettiin vielä sunnuntaina. Avot nyt on kipsit poissa. Pitäis kipsilevynaulat poistaa seinistä ja katosta. Sitten paprit ja villat ales. Vuorivillat käytetään uudelleen, mutta lasivillat heitetään mänee. Mutta se menee taas johonkin aikaan tulevaisuudessa

Löydettiin talosta myös lisätilaa, kun avattiin pellon puoleisen sivuvintin seinä. On tossa tuollainen kuutisen neliötä tilaa. Hiphei, sitähän ei ole ikinä liikaa!

Tähän on hyvä lopettaa lähetys tältä kertaa. Yritän saada vuoden viimeisen postauksen tehtyä uuteen vuoteen mennessä. Tai ainakin jossain siinä tienoilla.

Loppuun pieni blast from the past, vasemman puoleinen kuva kolmen vuoden takaa pojan huoneesta. Ja oikealla Herppa-Hertta, joka vaan on vähän mlem.