Vko 52/2015: hirsimiehet läks, loppu on meistä kiinni

Niin. Hirsimiesten työt loppuivat. Finito. Nyt olemme itse vastuussa jatkosta. Hieman jännittävä ajatus. Kauhea palo olisi saada asioita tosi nopeasti tehtyä, mutta eihän asiat aina ihan niin mene kuin mitä haluaisi.

Maanantaina olin etätöissä ja mies puuhasteli raksalla. Illalla oli teknisen tilan ylä- ja alajuoksut valmiina, kuten myös seinään tulevat pystyjuoksut. Alkoi viimeisen juoksun kanssa menemään hermot. Oli hyvä lopettaa.

Tiistaina mies kävi päivällä asioilla isolla kirkolla ja minä olin töissä. Kotimatkalla mies kävi Biltemassa hakemassa vähän työvälineitä ja -tarvikkeita sekä lähi-rautakaupassa lautaostoksilla. Kun minäkin pääsin töistä, aloimme tunkemaan eristeita teknisen tilan lattiaan, jotta saisi vanerit joskus paikoilleen. Mies esitteli insinööritaitojaan tekemällä vaneriin reiät maalämmön putkia varten. Tuli kuulkaa hienot, vaikka itse sanonkin.

image

Keskiviikkona alkoi mullakin loma, joten pystyttiin pistämään ranttaliksi ihan kunnolla. Valitettavasti tässä on joku sellainen pikkuhomma kuin JOULU sekottaa meidän työsuunnitelmaa. Mutta ei anneta sen häiritä.

Joulupäivänä, eli perjantaina, päästiin taas töihin, kun miehen suvun joulupöytä katettiin vasta vähän myöhemmin päivällä. Mies sai tekniseen tilaan jo ekoja seinälevyj paikoilleen. Levyjen taakse kirjoitettiin viesti sille, joka seuraavan kerran levyt poistaa.

Minä taas härväsin keittiössä. Eka seinä on levytetty, ulkoseinä siis. Pitää tehdä vielä roilot sähköputkille ja sitten vaan toinen kerros päälle. Onneksi saadaan miehen töistä huopakattonaulain lainaan, ottaa vähän hermon päälle tuo käsin naulaus. Sattuu sormiin se homma, mulla kun ei ole nähtävästi maailman paras tähtäys…

On kyllä niin kivaa, kun kummatkin voimme tehdä omia hommiamme eri puolilla kämppää. Vaikka yhdessä tekeminen on kivaa, niin on se mulle vähän raivostuttavaa seisoa ja odotella jotain tekemistä. Mies kun on vähän sellainen ”mä ite” -tyyppinen hemmo. Ja ei tuonne tekniseen tilaan kahta duunaria mahtuisikaan. Nyt remontti siis etenee kahdella rintamalla. Jei.

Lauantaina jatkettiin hommia täydellä teholla. Ekaksi tehtiin vierasvessan pystytukien kiinnittämiset, koska puutavaran määrää piti saada vähennettyä vieraseteisestä. Sunnuntaina mallataan karmit paikoilleen.

Kun tämä oli valmis niin mies jatkoi töitä teknisen tilan kanssa. Voisin sanoa, että sunnuntaina saadaan tila ehkä valmiiksi. Suuri ehkä, mutta ehkä silti.

Minä taas jatkoin, tietenkin, keittiön kimpussa. Olin eilen varma, että saisin huoneen valmiiksi tänään, mutta niin ne suunnitelmat yleensä tuppaavaan muuttumaan remonteissa. Huomiseksi jää sähköputkien roilotukset sekä toka kerros huokolevyä tuohon ulkoseinään. En oikeasti osaa sanoa miten tuon ikkunan saa huolitellun näköiseksi, mutta nyt se vaan on niin. Katotaan mitä voidaan sille tehdä.

Mutta omaksi puolustuksekseni, mun pitää sanoa, että mä autoin aika paljon miestä noissa puutavaroiden katomisissa. Mä kun nykyään osaan käyttää sirkkeliä. Okei, vähän on vielä ongelmia sen kanssa, että tulee millilleen se mitä ollaan haluttu, mutta se on sitten sitä hienosäätöä. Tuossa sahassa on sellainen kiva laser-hommeli, joka kertoo mistä se leikkaa. Paitti, että se ei siis leikkaa siitä silleen oikeesti. Äh, emmä osaa selittää, aivan liian korkeaa tekniikkaa mun aivoille. Hitaasti mutta varmasti aion opetella tämänkin jalon taidon. Varpisti.

På söndag (Karjaalla kun ollaan niin pitäähän ruåttiakin vähän puhella) jatkettiin, YLLÄTYYYYYYS, siitä mihin eilen jäätiin. Mies jatkoi teknisen tilan parissa ja mä taas siirryin vieraseteiseen levyttämään. Seitsemän tunnin jälkeen lopetimme työt. Saatiin tehtyä aikas halvatusti!

Tekninen tila on karmeja vaille valmis epoksin asennukseen. Mies sai kattoakin tehtyä ”vähän” eli viimeisellä tunnilla laittoi senkin viimeistä paneelia vaille valmiiksi. Otin kuvan vähän etukäteen, mies innostui uudesta naulaimestaan, ettei pystynyt laskemaan sitä kädestään ennen kuin oli melkein valmista. Mä lähdin mänee tässä vaiheessa, koska mun apuani ei oikein tarvittu…

Minä taas sain valmiiksi vieraseteisen sekä vierasvessan. Otin käyttööni huopakattonaulaimes ja kas, työtahti kasvoi aikas paljon 😀 Olisi ehkä pitänyt ottaa se käyttöön jo eilen, olisin ehkä karjunut pari kirosanaa vähemmän… Osasin ottaa tuollaisen kivan panoramakuvan kännykällä. Oon aika ylpeä. Tuossa koko vieraseteinen vessoineen. Levytettynä. Hell yeah!!

Voisin sanoa, että oltiin aika hitsin tehokkaita tällä viikolla. Ensi viikolla aiomme tehdä seuraavaa: levytetään olohuone ja ruokailuhuone, laitetaan lattia ainakin olohuoneeseen ja ainakin osaan ruokailutilaa. Lattiat voidaan myös laittaa myös vieraseteiseen sekä keittiöön, mutta ne pitää hakea sahalta. Tiistaina aateltiin laittaa karmit ainakin tekniseen tilaan. Mieluusti kyllä muuallekin, esim vierasvessaan. Olisi kyllä hyvä laittaa ne myös olohuone/porrashuone-aukkoon sekä vieraseteinen/keittö-koloon. Mä siis olen vielä ensi viikon lomalla, joten katotaan miten paljon ehditään tehdä. Mies taas on lomalla vielä kaksi viikkoa, joten pääsee härväämään yksikseen viikon.

Ja loppuun pakolliset kissakuvat, tietenkin. Yhden kuva joukosta kuitenkin puuttuu, pitää ottaa Tohvelista kuva ensi viikolle…

Hyvää yötä palleroiset, to be continued…