Vko 43/2015: Ikkuna- ja viemäri/lattiahommia, pönttikset redi!

Yksi viikko taas pulkassa. Paljon on rakennuksilla tapahtunut viikon aikana, suurin kiitos tästä urhealle lomalaiselle, joka ei lannistu työnsaran edessä.

Maanantai oli rakennuksilla hiljainen meidän osalta, vain muurari paiskoi töitä, koska oli pakko kattoa vielä uuden ja vanhojen karvakavereiden perään. Ei ollut täyttä varmuutta, ettei tule tappeluita. Päivä meni kuitenkin kissojen kannalta hyvin, kuten myös lomalaisen, joka vietti ensimmäistä oikeaa lomapäiväänsä. Zero tappeluita siis.

Tiistaina palattiin vanhaan päivärytmiin. Mies pisti ranttaliksi ja alkoi paperoimaan lattioita. Paperointia ei sinänsä tarttisi, mutta, koska olemme über-varovaisia, teemme sen silti. Paperointi on siis ilmansulku, jolla estetään alapohjan ilman pääsy huonetilaan. Koska meillä on pohjalla tuulensuojalevyt, ei ilman pitäisi päästä eristetilan kautta huoneeseen, mutta better safe than sorry.

Keskiviikkona saimme arvoisia vieraita, kun putkari tuli tekemään viemärivetoja. Ai että, nyt on sekin päivä täällä! Yksi virstanpylväs on taas ohitettu, oi riemua! Mutta joo, homma jäi vähän kesken, kun tuli vasta suht myöhään, mutta jatkaa sitten huomenna. Mies jatkoi paperointia.

Torstaina piti tulla museoviraston tyyppi käymään, mutta tapaamista piti siirtää, kun olisi ollut vähän liikaa porukkaa pienessä tilassa. Putkari siis jatkoi hommiaan, kuten myös muurari. Viemärit ovat sitä myöten valmiit. Ulkopuolen liitos pitää vielä kattoa läpi, lafkan pomo kun sanoi, että ei ollutkaan ihan sellainen mitä aiemmin ajatteli. Mutta sitä voi miettiä sitten.

Keittiön putket
keittiö

Teknistä tilaa putkineet
tekninen tila

Vieraseteisen vessan putkistoa
vieraseteinen_vessa

Perjantaina aloitimme pistämään ikkunoita paikalleen. Viikolla ollut myräkkä muistutti talven tulosta ja tajusimme, että ikkunat olisi pakko saada paikoilleen ja raot eristettyä melkeinpä heti. Ei ollutkaan sitten ihan niin helppo homma kuin mitä aluksi ajateltiin. Kun ikkunoita ensimmäisen kerran poistettiin, revittiin irti tippapelti (joka oli aika pitkälle vaakatasossa, ei siis paljoa ohjannut vettä pois talosta…) ja sen sijalle ostettiin puusta tehdyt tippalaudat. Noh, tippalauta kun oli sen noin 4 cm paksu niin piti löytää sen taakse puu, joka oli saman kokoinen. Kun se löytyi, piti alkaa miettimään miten eri puunpalat kiinnitetään taloon. Kun se saatiin pähkittyä, piti alkaa miettimään, että miten se ikkuna saadaan suoraan siihen aukkoon (ikkuna-aukkohan ei ole tietenkään tasakokoinen, koska on tehty hirrestä, jotka taas kuoppaisia kuin perunapelto). Eka ikkuna oli aika koetinkivi, ei menny niinku naapurisaaren kivassa ohjelmassa. Mutta joo, loppujen lopuksi meni ihan hyvin. Opittiin paljon siitä, että miten EI kannata asioita tehdä. Siitä on hyvä jatkaa. Tässä lopputulos.

porrashuoneen ikkuna valmis

Tässä vaiheessa muurari tuli kertomaan, että hän on valmis pönttöjen kanssa ja palailee työmaalle ensi viikolla taikka seuraavana. Seuraavaksi siis luvassa puuliesi/erillisuuni-yhdistelmä. Alla kuvat ihanista pönttiksistä <3

Ruokailuhuone (ennen ja jälkeen 10 kk välissä)
ennen ja jälkeen ruokailuhuone

Olohuone (nähtävästi unohdettiin tuosta kruunusta poistaa maalis, souvvot)
olohuoneen pönttö

Illemmalla käytiin hakemassa aivan ihana puusohvasänky (taas ostoksilla, kun halvalla sai…!), jonka niin näen osana ruokailuhuonetta. Ikkunan edessä, ruokapöydän päässä. Uuuuh <3

sohva

Lauantaina mies kävi aamusella hakemassa Nummelasta rakennuslämmittimen, että sitten, kun joskus ehkä saadaan kaikki aukot suljettua maapohjaan ja ulkoilmaan, alkaa kämppä lämpiämään. Se aika ei ole vielä. Nummela-reissun jälkeen käytiin paikallisessa rautakaupassa ostamassa vähän listaa ikkunoihin sekä ikkunakittiä, jolla saataisiin ikkunoiden erinäiset raot tukittua. Onneksi, ONNEKSI, joskus nuo ikkunat lähtevät ikkunoiden taivaaseen ja tilalle tulee talon alkuperäisiä ikkunoita vastaavat. Tiesittekö muuten, että tuollaiseen entistämiseen voi hakea museovirastolta avustusta? Kyllä näin voi tehdä. Mutta meidän tapauksessa se tarve on joskus 5-10 vuoden päästä, samalla kun julkisivu vaihdetaan, joten en ihan vielä laita hakemusta sisään.

Mutta sitten aloitettiin taas ikkunatalkoot. Seuraavana vuorossa oli ruokailuhuoneen takapihalle antavat ikkunat. Ähellystä ja kiroilua sekin vaati, mutta kyllä siitä hieno tuli. Tuossa oikean puolen kuvassa näkyy myös se kuuluisa tippalauta sekä listat. Ne jäävät maalamatta tässä vaiheessa, maalataan sitten ensi kesänä.

Sunnuntaina tuli miehen veli auttamaan. Ei muuten ollut yhtään niin hieno päivä kuin lauantaina. Oli harmaata ja sadettakin saatiin. Mikä ihanempaa koota puisia ikkunoita sateessa… Ja ikkunaton seinä ei sateella ole se ihan paras mahdollinen homma. Mutta noh, kyllä homma saatiin tehtyä.

Ekaksi oli, suht kunnianhimoinen, suunnitelma saada kolme ikkunaa tehtyä, mutta kyllä kahden jälkeen tuli selväksi, ettei kolmas tule tehtyä. Vettä alkoi tulemaan sen verran kovaa, ettei hommassa ollut mitn pointtia. Keittiön ikkuna vaihdetaan sitten tässä jossain vaiheessa, tällä viikolla kuitenkin. Siinä on se onni, että se on suht maan tasalla. Takapuolen ikkunoiden ja maanpinnan välillä on sellainen 1,5 metriä. Vaikeuttaa hommaa tuo korkeusero.

Ei kai tässä sitten muuta. Ensi viikolla on luvassa muun muassa LISÄÄ paperoituja lattioita, tilkittyjä ikkunoita ja muuta sen sellaista. Jännää ku mikä, as usual.

Loppuun taas kuva kissoista. Nyt vuorossa Väiski ja Kerttu-tirppa, joilla ensimmäinen yhteinen naamapesu tässä käynnissä. Kokoero on aika suuri 😀 Ja tämä kolli siis pelkäsi tirppaa aluksi…

kisset1