Vko 36/2016: kivoja ja ei-niin-kivoja yllätyksiä

Viikko vierähtänyt taas. Minä palasin töihin, miehellä viimeinen lomaviikko meneillään.

Mä kun rentouduin työpöydän ääressä, mies alkoi purkamaan entistä sosiaalipuolta. Heti alkumetreillä paljastui hienoinen yllätys: katon korkeus on jossain kolmessa metrissä. Eli noin 30-40 cm korkeampi kuin toisella puolella. Aika jännä, ei tiedä miksi näin.Torstaihin mennessä oli purettu entinen makkari ja olohuone kattoja ja seiniä myöten. Mitä löytyi: pari oviaukkoa sekä vanhan ikkunan kohta. Ikkunaa siis siirretty jossain vaiheessa pikkaisen vasemmalle. Vanhat kattopaneelit ja -listat ovat täysin kunnossa eli niihin ei tarvitse investoida. Alla kuvia purku-urakasta ja lopputuloksesta:

Samaan aikaan nykyisen ikkunan paikalla ollut hirsinen väliseinä on pistetty alas. On ollut toooodella pienet huoneet, huoneen koko kun tällä hetkellä on 4x3m.

Perjantaina siirtyi hän olohuoneen lattian pariin. Löytyi niin lasi- kuin kivivillaakin sekä tuttua hiekka/olki-yhdistelmää. Lauantaina sama homma jatkui, mutta tällä kertaa löydökset eivät olleet niin kivoja: nähtävästi huoneessa on joskus mennyt viemäri ja sehän on tietenkin kondensoinut vettä hirsiin eli lahoa on päässyt tulemaan. Joskus on yksi hirsi romahtanut (löytyy maapohjasta) ja yksi seinähirsi on aika muhjua. Nämä on korjattu joskus 80-luvulla siten, että rossilaudoitukset ja tuenta on tehty uusiksi. Ja mikä on ollut käytetty eriste? No, lasivilla tietenkin! Nooh, pitää pyytää Kauno Virkki taas konsultaatiokäynnille, katotaan mitä kantsii tehdä. Liikakorjaamista pyritään välttämään tässä vaiheessa, koska lahon aiheuttanut kosteus on saatu kuriin. Eli ongelma on ratkaistu silloin 30 vuotta sitten, nyt mietitään mitä aiheutuneista vahingoista kannattaa korjata. Mitä kannattaa korjata ja mitä taas ei (jos ei aiheuta mitään ongelmaa, miksi korjata).

Sunnuntaina tehtiin silleesti, että mä olin maksikärryjen kanssa ulkona ja mies heitteli vanhoja eristeitä ämpäreillä kärryihin. Mä sitten kärräsin niitä meidän luonnonkukkulalle (jonne aiemmatkin eristeet on pistetty maatumaan). Puolet huoneesta saatiin eristevapaaksi, sitten ei enää jaksanut.

Sen jälkeen availtiin vähän rossilaudoitusta ja kurkattiin mitä sieltä löytyi. Noooh, se hirsi, ne vanhat rossilaudat, vanhat eristeet ja kaikkee muuta kivaa. Että nekin pitää saada pihalle. Tietenkin.

Otin kuvia myös entisen keittiön maapohjasta kissanluukun kautta, ei sielläkään ihan puhdasta ole 😀 Huoh, onneksi se tulee eteen vasta kuukauden päästä…

Tämän jälkeen raahailtiin lasivillat lavalle ja suljettiin ikkuna-aukot muoveilla, jottei vesi ihan suoraan sisään sada.

Illemmalla haettiin mulle ihanan ihana 50-luvun (?) meikkaus/kampauspöytä Lohjalta. Ilmaseksi kun sai niin olihan se pakko hakea <3 Siitä ei ole valitettavasti kuvaa.

Joo eiköhän siinä ole ollut kaikki tältä viikolta. Vähän lannistunut fiilis, ehkä, mutta kyllä se tästä. Kaikki aina lutviutuu ennemmin tai myöhemmin 🙂

Ja viikon kissakuvassa taas, yllättäen, Tirppa ja hänen nukkuma-asentonsa. Tuossa oikeanpuoleisessa hän on fiksusti tajunnut käyttää Väiskin häntää uninaamiona. Fiksu on hän.

Hyvää viikkoa kaikille, toivotaan että hyvät säät jatkuvat vielä vähän aikaa!