Vko 39-40/2015: Reissuhommaleskeilyä ja valuhommien jatkamista

Hei vaan kaikille täältä työmaalta! Syksy lähestyy ja ilmat alkavat kylmenemään. Ei kiva.

Minun reissuhommaleskeyteni jatkuu. Mies tulee kyllä yleensä viikonloppuisin kotio, paitsi tänä viimeisenä, joten saadaan melkein aina jotain tehtyä la-su. Ja olihan mulla suuri tehtävä tässä viikon 40 lopussa. Sain jopa itse tehtyä jotain…

Viikko 39

Hirsimiehet jatkoivat hommiaan arkisin. Arvio töiden kestosta menee pitkäksi aika paljon. Eka arvio oli kaksi viikkoa ja nyt se on jo päälle kuukausi mistä puhutaan, mutta kyllä se vaan niin on, että näihin hommiin kannattaa panostaa. Muutoin sitä tulee katumaan pitkässä juoksussa.

Tällä viikolla on korvattu betonieteisen hirsiä. Lisäksi alettu vaihtamaan porrashuoneen lahopaloja uusiin. Koska meidän makkari on ihan seinän takana, haisee siellä ihan tervalta. Entisenä heppatyttönä se on vain kotoisa tuoksu 🙂

Viikonloppuna mies tuli kotio, jolloin saimme arvon vieraita, kun ent-arkkitehtimme nyk-vastaava mestarimme tuli käymään työmaalla. Oli kämppä vähän muuttunut sitten edellisen käyntikerran, joka taisi olla joskus maaliskuussa. Käytiin läpi mitä tehdään ja milloin, milloin hänen pitää tulla tarkastamaan juttuja ja miten tuo meidän sosiaalipuoli voitaisiin ottaa käyttöön (käyttöönottokatselmus) ja siten voisimme ihan oikeasti muuttaa tänne. Voisimme siis siirtää kirjamme Raaseporiin. Joka olisi aikas ihanaa! Koska rakennuslupamme meni lautakunnan päätettäväksi, on sillä kuukauden valitusaika. Vähän aikaa kestää siihenkin, että saadaan katselmus aikaan. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Arkkitehdin lisäksi saimme vieraaksi muurarin, jonka kanssa katottiin läpi minne mitäkin tuli ja näin. Päätettiin, että ekaksi tehdään pönttikset ja puuliesi voidaan tehdä vähän myöhemmin. Tärkeintä on saada pönttikset toimimaan. Niissä kuitenkin on parin kuukauden kuivumisaika. Remppapuoli pitää saada lämpimäksi ennen vuoden vaihdetta, joten ollaan aika aikataulussa.

Lauantaina jatkettiin uuninpohjien tekoa. Tämä toinen tehtiin vähän eri tavalla, seinäharkoista, joka vei enemmän aikaa kuin pilariharkoista tekemällä. Siinä meni koko viikonloppu. Oman jännityksensä toi kulkusiltojen kautta kamojen raijaus ulkoolta valupaikalle. Mutta hyvä siitä tuli!

Mä tein tässä välissä vähän ovihommia eli vanha ovi sai tiputtaa vanhat maalinsa maahan. Jossain vaiheessa maalataan uudelleen. Tai ollaan maalamatta. Aika näyttää.

Viikko 40

HIrsimiesten työt jatkuivat, nyt oltiin siirrytty porrashuoneeseen, josta viikon loppuun mennessä oltiin saatu kaikki pahat hirret pois. Hienolta näyttää!

Lisäksi on pönttisten pohjat yhdistävä päälivalu tehty.

image

Ja mikä ihaninta, betonieteisen lattia alkaa muovautumaan. Hirsimiehet tekevät sen ja hankkivat meille tykötarpeet kahdelle muulle huoneelle, jotka tehdään sitten heidän esimerkkinsä mukaan.

Koska huoneen maapohja on suht matala ja tämän takia kostea, tehtiin haltijapalkin tuenta luonnonkivellä eikä betonivalulla. Fiksua, eikö vain?

Ja sitten tähän mun tämän viikonlopun hommaan eli keittiön puulieden tukimuurin jatkon tekeminen. Hirsimiehet tekivät mulle ekan kerroksen sekä havainnekuvan miten siitä sitten jatketaan.

Siitä sitten vaan tekien 🙂

Ekan valupäivän jälkeen olin ihan poikki, koska homma on muuten ihan syvältä. Tli todetuksi, ettei tästä naisesta muuraria tule. Yksin kun tuota puljaa niin on ihan älyttömän raskasta… Kuusi tuntia meni yhden kerroksen tekemiseen. Tuli kirottua kaikki ja moneen kertaan. Huomenna pitäisi tehdä toinen kerros.

Tällainen siitä ekasta itse tehdystä kerroksesta tuli.

image

Sunnuntaina oli lihakset ihan kuolleet. Hyvä, että sai nostettua lattialta mitään. Äiteen ja siskontytön kanssa käytiin päivällä Slow Food Festivaleilla Fiskarsissa. Oli kivaa. Olin päättänyt, että pidän välipäivän, koska olin niin romuna. Mutta ei se luonto sitten antanut periksi. Viiden aikoihin menin työmaalle ja paiskin hommia vähän yli seiskaan. Silloin loppui vesi enkä jaksanut sitä enää mennä sosiaalipuolelta hakemassa. Puoleen väliin toista kerrosta pääsin tuossa ajassa. Oli jotenkin helpompi, koska tiesi mitä odottaa. Lauantaina homman rankkuus jotenkin yllätti. Sitä kun ajatteli, että tuosta vaan pistää tekien. Mutta ei se ihan niin mennyt. Tai olisi varmaan mennyt helpommin, jos eri huoneiden työskentelykorkeuserot eivät olisi olleet niin suuret. Toisessa huoneessa kulkuväylät ovat noin metrin korkeammalla kuin toisen huoneen, joten kamojen raahaaminen paikasta toiseen oli aika haastavaa. Mutta joo, alla kuva tokasta kerroksesta, jonka siis sain puoleen väliin asti valmiiksi. Siitä saa vähän selvyyttä tuosta korkeuserosta.

image

Ekaksi aattelin, että josko tekisi viikolla loppuun, mutta emmä varmaan jaksa. Tehdään sitten miehen kanssa yhdessä, kun tulee kotio viikonloppuna. Viikonloppuna aateltiin, josko saataisiin pari lisäkättä auttamaan kahden huoneen lattioiden kanssa. Yhden huoneen tekevät hirsimiehet ja meille jää sitten kahden muun huoneen lattiat tehtäväksi. Mutta aatelkaa, kohta meillä on lattiat!!!! Tai siis lattia-aihiot, ei niitä ihan vielä lattioiksi voi sanoa, jos niissä ei ole lattialautoja, joiden päällä kävellä… Mutta silti 😀

Ne kaksi viikkoa olivat sitten siinä. Katotaan josko saisin päivitettyä plogia jo ensi viikolla, ettei taas tule tällaista gäppiä. Hirsimiehet tekevät enää tämän viikon töitä, sitten tulee kahden viikon paussi heidän töihinsä. Sen jälkeen alkaa ”sieniseinän” ja lahonneen niskan korjaus. Siinä menee varmaan tovi, koska sieni on suht korkealla, tellinkejä ja muita siis tarvitaan. Kahden viikon sisällä pitäisi muurarinkin tulla tekemään pönttikset. Mutta joo, jää nähtäväksi miten paljon saadaan tehtyä itse tänä aikana. Toivottavasti paljon 🙂

Ensi kertaan palleroiset, hyvää viikkoa!