Viimeistä viedään eli kesäloman loppu häämöttää. Paljon saatiin tällä viikolla aikaan, mutta jäi sitä vielä tehtävää loman jälkeisellekin ajalle.
Maanantai pyhitettiin maapohjan puhdistukselle tulevassa keittiössä sekä olohuoneessa. Ja kun oltiin keittiössä oma aikamme moskaa ulosheittäneet, tulimme siihen tulokseen, että vuoliaiset menevät tässäkin huoneessa vaihtoon. Liikaa vettä virrannut niiden välissä, ei osaa sanoa miten paljon saanut siipeensä. Ei siis oteta riskejä tämänkään kanssa. Ja kun tämä päätös oli tehty, oli ihan turha yrittää repiä puu- ja muuta ainesta vuoliaisten välistä: se kannattaa tehdä vasta sitten kun vuoliaiset ovat poissa, on enemmän tilaa ja näkyvyyttä. Kaikkea ei saada ikinä pois, joten otetaan suurimmat. Turha alkaa ylikorjaamaan, kun eivät ole tähänkään asti mitään kasvustoa kasvattaneet puun pintaan. Hiekka, joka nyt kasattu keskelle keittiöhuonetta, levitetään ymäriinsä, jotta saadaan ilmalle parempi kulkemareitti. Kun oltiin aikamme revitty niin lopetettiin. Ei taas jaksanut, loppu into. Ihmekö tuo. Illemmalla katto-mies kävi kääntymässä ja toi toisen, korjatun, pönttiksen. On sekin vaan niin hieno! Ei kuvaa kuitenkaan tajuttu ottaa.
Tiistai vietettiin mökillä. Minä kävin venheilemässä Sipoon edustalla isän, siskon miehen ja siskonlapsien kanssa. Oli kyllä hauskaa, kivempaa kuin pentuna. Jotenkin enemmän luotti itteensä eikä vain ajatellut, että tippuu rantautuessa veneen alle tai jonnekin muualle uppeluksiin. Tällä reissulla oli sopivassa suhteessa aaltoja ja suvantoja. Illalla, kun oltiin kotio päästy, aloiteltiin vielä pönttiksen maalinpoistoa. Loppuivat akut koneista suht nopsaan, joten lopetettiin sekin homma siihen.
Keskiviikkona jatkettiin puoliksi siitä mihin edellisenä päivänä jäätiin: minä pönttisten parissa ja Mies alkoi tekemään uusille vuoliaisten tuille valumuotteja. Sain aika hyvin tehtyä kun oli kaksi konetta, joissa eri hiomapäät sekä neljä akkua. Iltapäivällä oli ensimmäinen pönttis valmis.
Mies oli saanut muotit tehtyä, yhteensä noin 20 kpl, ja alkoi mallaamaan ekaa paikoilleen. Siihen sai se päivä päättyä, koska ruokaa piti saada ja sitä piti hakea kaupasta. Jäi hyvä fiilis.
Torstaina oli ajatuksena käydä piipahtamassa puusepän talossa Fiskarissa. Oli kyllä kiva nähdä talo, jossa oli saatu aikaan valmista pintaa, ja joka kuitenkin läpikäynyt saman muodonmuutoksen kuin meidänkin talo tulee läpikäymään. Ihan nopsa käynti se ei sitten ollutkaan, jäätiin vähän suistamme kiinni. Neljä tuntia turistiin asiasta ja sen vierestä. Mutta oli todella mukavaa, avauduttiin puolin ja toisin erinnäisistä asioista. Avautuminen on aina kivaa. Ja kun kuuntelevana osapuolena oli vielä sellainen, joka on tehnyt samat hommat kuin mekin, niin sai vertaistukea jotenkin ihan eri tavalla. Ainahan sitä avautua voi vaikka kaupanmyyjälle, mutta ei sillä mitään mielenrauhaa saa. Se toinen osapuoli voi vain nyökytellä ja ynähtää myötätuntoisesti. Ei siinäkään tietenkään mitään vikaa ole, mutta voisin kuvitella olla myös kuuntelevalle osapuolelle aika hedelmätön keskustelu. Näinsilleesti niin. Se päivä meni niinku vähän sitten siinä, kello oli jo neljä kun palailtiin kotiin. Tehtiin ruoat ja katottiin telkkua. Kerättiin voimia seuraavan päivän koitokseen. Pihaan tulisi betonimylly ja mies alkaisi tekemään ekoja valuja. Minä jatkaisin toisen pönttiksen kanssa siihen saakka, kun Mies tarvitsee apua.
Siitä se perjantai sitten lähti, mä menin pönttisten pariin ja mies alkoi sovittelemaan muotteja paikoilleen. Koska oltiin oltu tosi fiksuja (NOT), niin ei oltu otettu ruokailuhuoneen rossilautoja pois kuin vasta nyt. Joo. Oli sitten pari puuta maassa. Kerpele. Ulkona alkoi satamaan, joten menin auttelemaan Miestä maapohjan puhdistamisessa. Se menikin sitten aika rivakasti kahdestaan ja muotit saatiin paikoilleen. Alla ennen ja jälkeen -kuvat. Jälkeen-kuvassa jo valettu laattakin.
Onneksi sadekuuro oli aika nopea ja päästiin betonimyllyä käyttämään suht nopsaan. Mä olin koneenkäyttäjä ja mies taas teki valoi laattoja sisällä. Pari tuntia vierähti ja voilaa, laatat olivat valmiit. Hyvä fiilis tuli kyllä kun saatiin kaikki aika pienellä vaivalla valmiiksi. Lauantaina apumieheksi tulee Miehen veli, jolloin suunnitelmissa olisi pistellä harkot paikoilleen, kuten myös tukiraudat. Apu tulee vasta viideltä, siihen mennessä mä pyrin saamaan toisen pönttiksen puhdistettua ja Mies taas vietyä harkot odottamaan valamista.
Lauantai valkeni aurinkoisena, mutta aloitettiin työt vasta 11 aikoihin. Piti tulla pitkä päivä. Nooh, mä jatkoin toisen pönttiksen parissa jonnin aikaa. Mutta koska emme olleet ladanneet kuin kaksi akkua, alkoi akkujen nopeampi ja nopeampi loppuminen tympimään. Miehelläkin alkoivat hommat olemaan siinä vaiheessa, ettei muuta pystynyt enää tekemään. Lähettiin sitten kauppaan. Kaupasta tullessa taivas alkoi näyttämään tummalta. Sadetutka näytti vielä pahemmalta. Vettä tulisi koko loppupäivän. Ja illan. Ja yön. Turhaan Miehen veli sitten tulisi auttelemaan, kun ei koneita voi käyttää. Vettä tulee kuin Esterin persiistä. Siirrettiin apu, ja homma, siis sunnuntaille.
Sunnuntai näytti lupaavalta sään suhteen. Sadetutkan tarkastus näytti, että sadekuuroja voisi tulla, muttei mitään suurempaa myräkkää näköpiirissä. Miehen veljestä ei kuulunut mitään, joten aloitettiin homma kahdestaan kympin aikoihin. Ja kahden kolmen aikoihin oltiinkin jo valmiita: kaikki harkot oli valettu ja sadettakin pidelty vähän aikaa. Splendid!
Se loma oli sitten siinä. Katotaan jos ensi ensi vkloppuna jaksamme mitään tehdä. Aamuherätykset tulevat olemaan helvatan vaikeita.
Tässä kuva kissoista, joilla vähän omaa kivaa. Tymät.
Ja lopuksi to-do-list ennen ja jälkeen loman:
Pari riviä on tullut lisää, pari on tehty puoliksi tai osin ja pari tehdään vasta hirsienvaihdon yhteydessä. Saatiin siis tehtyä noin 95 prossaa. Voisin jopa sanoa, että aika hyvin vedetty!