Nonniin, nyt on aika ottaa käsittelyyn toisen lomaviikkomme toinen osa. On se vaan niin, että loma on ihmisen parasta aikaa. Mitä nyt vaikka vähän sattuu ja tapahtuu. Kaikesta selviää pienellä verenvuodatuksella ja mustelmilla. Kun ittelleen tekee niin kaikki on kotiinpäin 😀

Elikkäs viikon toisen osan teema oli (torstai-perjantai) porrashuoneen putsaus. Koolingit, kyprokit, vuorivillat ja kaikki muut rakennusmateriaalit, joita seiniin oli saatu tungettua, saivat kyytiä. Hitsi kun tuntui hyvält saada revittyä niitä pois. Porrashuone oli meillä ollut vähän sellainen “kävele läpi ilman, että kiinnität tähän mitään huomiota”-huone. Siellä säilöttiin tavaroita ja näin. Jätettiin vikaksi, koska siitä oli jäänyt niin paha maku suuhun (lue: kattoikkunayllätys). Lopputulos oli kauniit seinät, vanha oviaukko ja -ikkuna(?) ja ikkuna, joka joskus ehkä ollut oviaukko. Nupunauloja oli jotain miljoona ja toinen mokoma varmaan jäi seinään. Mutta. Loppujenlopuksi tulos oli ihana!

Vihdoin ja viimein koitti lauantai ja pitkään odotetut TALKOOT! Talkooväeksi tuli siskot ja neljä siskonlasta, toisen puoliso sekä mun vanhemmat. Käsiä oli siis ihan tarpeeksi. Ja voi kuinka saatiinkiin asioita tehtyä! Siivottiin raivoisasti niin sisällä kuin myös ulkona. Saatiin myös siirrettyä puuvarasto paikkaan x, jossa se ei ole maalämpökaivon paikalla. Tämä ihana näky oli kaiken kruunaava:

Nyt on piha tiptop ja mieli iloinen! Siivous on remontoimisen pskimpia puolia, sitä ei jaksaisi ikinä tehdä…

Yöksi jäivät sisko ja hänen puolisonsa, heidän kaksi lastaan ja toisen siskon pari lisää sekä kaksi koiraa. Oli kyllä niin kivaa! Aikamoinen tulikaste tuli kissoille noista talkoista. Heidän sunnuntaiset tunnelmansa oli aikalailla alla olevan mukaiset 😀

Muah. Tähän on hyvä jättää tämä kirjoitus. Koomaan.

Be well palleroiset, palataan vähän ajan päästä!