Hei vaan hei

Lomat alkoivat vihdoinkin, samoin myös työleiriksi kutsuttu rupeama. To-do-list on pulloillaan tehtäviä, joita pitäisi saada edistettyä. Parhaassa tapauksessa jopa poistettua listalta!

Urakka aloitettiin sunnuntaina keittiön ja olohuoneen välisen aukon tukemisella ja tiilien poistolla. Ihan ex-tempore tuli sellainen ajatus mieleen, että ko. aukkoon tulisi myös oviaukko. Näin olisi helpompaa esim. mennä katsomaan mikä hellalla palaa eikä tarvitse kiertää parin huoneen kautta. Alla havainnekuvaa. Uusi oviaukko siis olohuoneen ja keittiön välillä.

Lopputulema rupeamassa oli alla oleva. Ei näytä suurelta hommalta, mutta kyllä siinä pari ärräpäätä pääsi itse kullakin. Taas. Ei jaksanut enempää sitten sinä päivänä.

Maanantai sekä tiistai pyhitettiin följarille, joka tuli siis laitettua olohuoneen ja porrashuoneen väliseen seinään. Se pitää seinän suorassa. Saatiin samalla käyttöä joskus taannoin ostetulle alajyrsimelle. Tuli kuulkaas hienoa jälkeä. Pieni opettelu kyllä helpotti. Koneen kasaaminen oli kyllä kaikista haastavinta, suomenkielisiä ohjeita kun ei ollut. Onneksi netissä oli.

Hieno siitä tuli, vaikka itse sanonkin.

Tuo oikean kuvan tukipuu pitää vielä jossain vaiheessa vaihtaa toiseen, nyt kun ei mahtunut oikean pituinen puu paikoilleen. Oli nuo suamarin koolaukset edessä. Alle jätettiin vanha tapetti, joka oli aika ihanan pinkki. Maanantain urakka loppui tähän.

Nyt kun jälkeenpäin miettii, niin oli tuo aikamoinen urakka. Oman mausteensa toi myös hirren läpi poraaminen, joka ei ollut kauhean helppoa tikkailla. Oli kone aika tiukilla. Hah, kun painumisvara-aukkoja porattiin niin yksi kone alkoi palamaan. Mies vei sen ulos. Sitä ei enää käytetty. Vanhaa, eristeistä löytynyttä, höylää käytettiin aukkojen tekemiseen myös. Se toimi hyvin.

Tiistaina meidät herätettiin julmasti jo klo 7 kun Rautian lähetys tuli sovittuna päivänä. Ei vaan tajuttu, että se tulee jo noin aikaisin. Kuljetuksessa oli mukana sementtisäkkiä ja muuta tilpehööriä.

Följarinlaitoin jälkeen pystyttiin repimään koolingitkin olohuoneesta pois ja ottamaan olohuoneen lattiakoolingit hiiteen.

Ja tähän väliin tällainen huoneen koosta kertova kuva, jossa myös kuuluisa tukipuu. Mies lupautui olemaan vertailukohteena. Mies on 176 cm pitkä. Eristettä tulee sellainen 30 senttiä tuohon ja lattialaudat, joten loppujenlopuksi huone tulee olemaan sellaiset 265 cm korkea. Ei liian korkea siis.

Sitten vaan “pikku” siivous ja lopputulos oli ihan jees.

Siinä oli se tiistai.

Keskiviikko meni kaupoilla käydessä ja autoa hakiessa. Niin, meille tuli uusi perheenjäsen. Kyllä nyt kelpaa käydä Rautiassa ja noin. Jei!

Loppupäivä sitten siivottiin, ylläripylläri, ja Mies alkoi valmistelemaan torstaina tehtävää sähköjen yliheittoa. Yliheitto tulee tehdä siksi, että saadaan porrashuoneenkin seinät joskus puhtaiksi ja ikkuna pois. Keskiviikkona vähän otettiin myös keittiön koolinkeja pois. Mutta paljoa ei sieltä saa poistettua, koska vanhat viemäri- ja vesiputket menevät eristetilassa.

Torstaina aloitettiin sitten porrashuoneen kimpussa. Mies veti sähköjä uusiksi meidän sosiaalitiloihin, vanhat sähköt kun menivät porrashuoneen läpi eikä tämän takia koolinkeja voitu poistaa. Hyvällä tsägällä oltaisiin poltettu koko talo. Minä otin listoja, lasivilloja ja muita ikkunan ja koolinkien välistä. Sitten vaan hiiop ja ikkuna pois. Ja tadaa, se oli siinä!! Tämän vuoden viimeinen ikkunanpoisto on tehty! On tätä odotettukin, voi pentele…

Perjantaina jatketaan porrashuoneen kimpussa, kolmen ja puolen seinän koolingit ovat vielä poistamatta. Siitä on hyvä jatkaa.

Palaillaan pallerot!