Päivät senkun pitenevät. Oli aivan ihanaa tässä päivänä muutamana mennä käymään kaupassa puoli seitsemän aikoihin illalla, kun oli vieläkin valoisaa! Mii laiks a lot!

Mutta niin, tämän viikon pariin. This week i (man) have been mostly eating (painting) ceiling. Jos joku ei ymmärrä Fastshow-viittausta, niin pahoittelut. Kantsii kattoa juutubesta. Aivan loistava sarja noin niinkusta ihan kokonaisuudessaan.

Suurimman osan työstä on tehnyt taas miehenpuoli, koska mä olen tehnyt huushollin kokkaukset. Pelkään myös mennä meidän telineille, se vähän vähentää maalausintoa…

Maanantaina tehtiin hiukan korjaavia töitä katolle. Ei mitn suurta, mutta meni siinä oma aikansa. Luulen, etten edes kerro syytä, koska se on liian noloa 😀

Tiistaina tultiin niin myöhään taas kotiin, ettei ehditty tekemään mitään.

Keskiviikko oli eka maalauspäivä. Tehtiin loppuun panelointi, muurin kohta kun jäi sunnuntaina tekemättä. Ennen sitä tehtiin kuusi litraa maitomaalia. Aikas vänkää puuhaa sekoittaa maalia sementinsekoitushärvelillä. Ja maali näytti ihan pirtelöltä. Mutta koepalaa kun kattoo, niin voi sanoa, että toimii kyllä!

Tuo oikeimman puoleinen kuva on otettu seuraavana päivänä tuosta keskimmäisestä kuvasta. Näkyy siis miten vaalea sävy on kuivuttuaan. Aika mattapintainen. Toka ja kolmas maalikerta sävytetään siniseen taittuvaksi. Tai näin ainakin yritän tehdä 😀

Maalausta tehtiin ke-pe. Ei ollut mikään unelmaurakka. Mieshän sitä maalasi, mutta näin hän mulle virkkoi. Oli heittämässä maalitonkkaa jo ulos ikkunasta oja hakemassa pinotexiä kaupasta. Voitte kuvitella millaista on maalata kattopintaa veden ja hiekan sekoituksella 😀 Nooh, ei siitä ihan priima tullut… Kollaasi ekan päivän tilanteesta sekä lopputulemasta.

Lauantaina mä lähdin taas Uuteenkaupunkiin ikkunoita hoitamaan. Mies jäi maalaushommiin, innokkaana kuin mikä…

Mulla oli hjuva päivä, totta tosissaan. Ikkunaa saatiin etiäppäin, laitoin lasituslankaa ja kittiä ja sen sellaista. Näpräämistä, ihanuutta! Miehellä ei sitten ollutkaan niin hyvä, koska maalaaminen oli toooodella haastavaa. Teki siis korjausmaalausta, joka ei oikein toimi tuolla maalilla.

Noh, kysyin neuvoa ikkunakorjauskurssin vetäjältä ja hän suositteli liimamaalia, joka koostuu liisteristä sekä liidusta. Siinä siis on sidosaine, toisin kuin tuossa maitomaalissa. Ei valu pensselistä kättä pitkin kainaloon ja jota voi myös telalla maalata. Olisi luksusta!

Liitu laitettiin veteen tekeytymään yöksi lauantaina. Sunnuntaina tehtiin liisteri. Liituvesi (vesi joka ei ollut imeytynyt liituun) otettiin talteen ja betonivispilällä yhdistettiin liitu sekä liisteri. Tuli oikein notkeaa mäskiä, jota sitten alettiin pistämään kattoon. Hommaa vaikeutti suhteellisen paljon alla oleva maitomaali, jonka myöten liitua oli joissa kohdin tosi paksulti. Helmipontin helmen vieressä on pieni rako, joka oli aikas pitkälle liitua täynnä. Työnjako meni niin, että mä yritin tunkea maalia saumoihin ja mies veti telalla suoria osuuksia. Kolme tuntia meni, saatiin noin 98 % valmiiksi ja sitten loppui maali. Kuten myös kunto. Ekassa kuvassa näkyy paikat, joissa maali ei ole vielä ehtinyt kuivua. Tokassa kuvassa katto maanantai-aamuna. Ohan se nyt miljoonasti parempi!

Mutta ei tälläkään maalilla maalaaminen ihan sotkutonta puuhaa ole 😀

Sunnuntaina käytiin myös sahalla hakemassa katto- ja jalkalistat. Ovat ihan älyhienoja. Tai mitä siitä nyt näki muovien läpi. Ja painavia 😀 Tilattiin samalla keittiöön tulevat paneelit sitä puolipaneelia varten. Ei tule helmiponttia seinään, nej nej, vaan sinne tulee eri levyisiä STS-kuusipaneeleita (vasemman kuvan vasen reuna). Käytettävät oot ovat 95&120&140 mm, joita laitetaan sekaisin. Paneelien ponttiväli on 3,5 mm, joka on perinteinen välikoko vanhoissa taloissa. Ja päälle tulee oikean kuvan vasemman puoleinen päätylista.

Ikkunaseinälle tehdään laudasta koolinki, jotta saadaan jääkaapin sähköt saadaan kuljetettua paneelin alla oikealle kohdalle paneelin yläpuolelle. Seinästä tulee siis vähän paksumpi, mutta se on ihan jees, koska päätylistan päälle voi silloin laittaa vaikka tauluja taikka keittokirjoja nojaamaan seinää vasten. Idyllistä <3 Ja niin, puolipaneelin korkeus on sellainen 150 cm, joten ei ihan heti saada paperitapettia hajalle. Liian kallista paperia on se.

Ja pestiinhän me muurikin vielä, kauheasti ehdittiin puuhailla! Oikean puolimmaisesta kuvasta saa ehkä käsityksen sen likaisuudesta… Nyt ehkä maalikin pysyisi siinä. Pitää vaan löytää sellainen, joka kestäisi pyyhkimistä.

Nonniin, se viikko oli sitten siinä. Ensi viikolla on luvassa reissuleskeilyä (ma-to), jonka aikana pitäisi saada olohuoneen kattopaneelit maalattua (lattialla) pariin kertaan sekä keittiön katto maalattua loppuun. Ke ja to on lomaa, joten voisi kuvitella ainakin jotakin saavani aikaan. Jos nyt en ihan laiskaksi ryhdy. Joka on kuitenkin ihan mahdollisuus, koska ei ole orjapiiskuria käskemässä töihin 😀 Perjantaina lähdetään Vaasaan hakemaan loppuja ikkunoita. Samalla reissulla toivottavasti mahtuu kyytiin myös vierasvessan tuleva allaskaappi (vanha pesukaappi Lundgårdilta). Halpa kuin mikä, joten paree mahtua. Vaikkei paikkaa olekaan mihin sen säilöisi… Sen ajan murhe se sitten.

Loppuun kissatus maximus. Pääosassa taas kerran Tirppa, joka meni piiloon anopin vuodevaatepussiin. Ei kerrota anopille.

Hyvää viikkoa ja Pääsiäistä kaikille! Älkäätten ahmiko liikaa suklaamunia, niistä voi tulla paha olo!