Tämä naisenpuoli otti perjantain vapaaksi töistä ja päätti, että nyt lähtee yläkerran yhdestä huoneesta muovimatto ja vaneri, jotta mies pääsee raapimaan eristeitä sieltäkin. Huoneen eristeet tulee poistaa, jotta alla olevan betonieteisen katto voidaan purkaa.

Nooh, siinä sitten revittiin. Ja revittiin. Ja kiroiltiin. Ja revittiin. Selkä valitti, nainen valitti, Kuuman tanssin soundtrack piti puhtia yllä. Taidettiin vähän laulaakin. Loppujen lopuksi, miehen tullessa töistä, oli lattia aluslaudalla ja nainen suht tyytyväinen itteensä.

Kuten illalla sitten huomasi, niin selkä ei ollut tyytyväinen naiseen. Se veti herneen nenään ja jalat alta. Tunsin itseni vanhaksi. Sitä se remontti teettää. Kai.

Lauantaina jatkui savotta siten, että mies meni kylmälle vintille puruimurin kanssa ja minä jäin pihalle ottamaan aurinkoa. Ei kun siis odottamaan eristeen säkkeihin viskaamista. Puruimurin poisto tuli eteiseen vintin rappusten alapäähän ja kun mies tuli alas haukkaamaan happea, minätyttö kippasin kertyneet eristeet rakennusjätesäkkeihin. Ei tykännyt tästäkään selkä. Sitä ei kuunneltu. Odotusajan kiertelin tontilla, otin aurinkoa ja viskelin jokapuolelle leijuneita lasivillapaloja roskalavalle. Oli jees. Työpäivä lopetettiin siinä kolmen aikoihin kuuden tunnin rupeaman jälkeen. Hyvä fiilis.

Sunnuntaina saatiin apukäsiä oikein kahden ihmisen verran. Anoppi ja hänen siskonsa (anotti?) tuli auttelemaan takapihan puusavotan kanssa. Takapihallehan heiteltiin talven korvilla viime vuonna mitä sun tätä, jotka nyt ovat paljastuneet lumen alta. Sen lisäksi sinne on heitelty poltettavia lautoja ja muita puita. Anopin kanssa mietiskeltiin myös puutarhojen ja muiden paikkoja. Ei ihan tämän päivän asia, mutta sellaista tulevaisuudenkuvan hiontaa, joka pitää mielen virkeänä. Sellaisia kun miettii niin alkaa taas uskoa siihen, että tämä talon remontointi loppuu jossain vaiheessa.

Minä jatkoin yläkerrassa huoneen lattialautojen availua ja mies eristeiden imuroimista. Välissä käytiin syömässä. Ja sitten taas jatkettiin. Kolmen pintaan päätettiin lopetella, mun porukoilla kun olisi sauna lämpenemässä ja meillä aika hiki/eristepäällyste iholla. Suihkuahan meillä ei VIELÄKÄÄN ole, kun tukkuliike unohti tilauksen tehdä, joten suihkutonna olemme näillä näkymin 24.3. asti. Kuka nyt suihkua tartteekaan. Ei karpaasit ainaskaan. Suihkuttomuus kyllä estää töiden teon arkisin, ei oikein sovi työelämään tuo eriste/hikikerros iholla. Voivat vielä luulla hampuusiksi. Keskitämme voimamme siis viikonloppuihin.

Naapurin karvis-kisse tuli tuijaamaan uusia naapureitaan. Meidän karvakorvat eivät vaan tajunneet tunkeilijasta mitään, vaikka kuinka yritin viittoilla sen suuntaan.